A method to include machine manufacturing energy in energy balance analysis

Manufacturing and also maintenance and repair energy demand is hard to find, there are only few research data available and this data seems no to be very reliable. Manufacturing energy damand can be calculated by estimating the mean tractor usage and calculating the manufacturing energy per consumed fuel liter. In this way it is easy to estimate the manufacturing energy, because it can be calculated with the liter/ha figures. Fuel consumption for different works in the form of liter/ha can easily be found in literature

Physical properties of synthetic bedding materials for free-stall dairy cow

Rest is a prerequisite for the well-being of cows and they spend 40–50% of the time lying down. In this study the basic physical properties, the friction coefficient, heat flux as a function of time and softness of the bedding materials were measured. The heat flux to the bedding was shown to be large enough to affect the cow’s heat balance. The friction coefficients of most of the tested materials were not within the recommended 0.3–0.5. However, the friction values are only indicative, as the material and the shape of the arti- ficial hoof were not identical to natural hooves. There were also differences of almost an order of magnitude in the softness (Young’s modulus) of the mats. Demands for softness vary according to the type of building and cow’s physical condition, for instance a cow with an injured leg needs softer bedding. The properties of mats and beds varied considerably and the various properties did not correlate with each other. More information is needed concerning these values to animal welfare and health in order to be able to make recommendations of different physical material characteristics in different climate and housing conditions

Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kalleimpien asuinalueiden eroavaisuudet ja niiden syyt

Peer reviewe

Lisää puuta samasta metsästä

Haastattelussa tutkimusprofessori Jari HynynenKuvat: Erkki Oksane

High-lysine gene segregation distorted in the barley cross Riso 1508 x Crypt CI 1090: Patterns of endosperm proteins by an electrophoretic method

vEripainoksia saatavissa tekijält

Askeleita kohti terveellistä ja kestävää päiväkotiruokaa

Tausta: Ruokajärjestelmillä ja ruokavalioilla on vaikutusta sekä ihmisten terveyteen että ympäristöön. Koska lapsena omaksuttu syömiskäyttäytyminen pysyy usein samankaltaisena aikuisuuteen, päiväkodeissa tarjottavat ateriat ovat hyvä kohde edistää terveellisiä ja ilmastoystävällisiä ruokailutapoja sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Tavoitteet: Osana Ruoka-askel-hanketta tämän tutkimuksen tavoitteina oli tarkastella suomalaisten päiväkotien tavanomaisten ruokalistojen ruokatason ravitsemussuositusten toteutumista, lapsikohtaista ravintoainesisältöä ja ilmastovaikutuksia sekä näiden mahdollisia muutoksia kasvispainotteisemmiksi muokatuissa Ruoka-askel-ruokalistoissa. Menetelmät: Ruokalistojen, reseptien ja suunniteltujen annoskokojen perusteella luotiin hypoteettiset ruokapäiväkirjat kuvaamaan suunniteltuja lapsikohtaisia aterioita täyspäiväisessä päivähoidossa. Ravintoainelaskelmat tehtiin neljän suomalaisen kunnan tavanomaisille sekä muokatuille Ruoka-askel-ruokalistoille. Samojen aterioiden ilmastovaikutukset laskettiin Luonnonvarakeskuksella. Tulokset: Tavanomaisissa ruokalistoissa ruokatason suositukset tarjontatiheydestä eivät toteutuneet useiden ruokaryhmien osalta, mutta muokatuissa Ruoka-askel-listoissa tilanne parani huomattavasti kaikissa kunnissa. Ravintoainetasolla molemmissa listoissa havaittiin samat ongelmakohdat jokaisessa kunnassa: päiväkotien suosituksiin verrattuna rasvan osuus energiasta oli liian pieni ja proteiinin liian suuri, ja lisäksi suunniteltu suolan määrä oli liiallinen. Suunnitellut energian ja mikroravintoaineiden tarjonnat täyttivät vaatimukset lukuun ottamatta rautaa yhden kunnan tavanomaisella ruokalistalla. Kolmessa neljästä kunnasta ruokalistamuutokset pienensivät listojen ilmastovaikutuksia merkittävästi. Johtopäätökset: Päiväkotien ruokalistasuunnitteluun tulisi kiinnittää enemmän huomiota, jotta annetut suositukset täyttyisivät sekä ruoka- että ravintoainetasolla. Maltillisilla muutoksilla tavanomaisiin ruokalistoihin – kasvisten, hedelmien ja marjojen sekä kestävien kalalajien lisäämisellä ja vähentämällä lihaa ja maitotuotteita – on mahdollista parantaa ruokatason suositusten toteutumista ja pienentää ilmastovaikutuksia vaarantamatta ravintoaineiden riittävää tarjontaa.Background: Food systems and diets affect both human health and the environment. As dietary behaviour adopted in childhood often track to adulthood, the meals served in daycare centres offer a good opportunity for promoting healthy and climate-friendly eating habits in both short- and long-term. Objectives: As part of the FoodStep project, the objectives of this study were to examine compliance with the food-level recommendations, nutrient content per child and climate impacts of the conventional menus in Finnish daycare centers, as well as the potential changes in the compliance with the food-level recommendations, nutrient content per child and climate impacts of the FoodStep menus, modified towards more plant-based diet. Methods: Menus, recipes, and planned portion sizes were used to create hypothetical food diaries, representing the planned foods per child during a full-day daycare. Nutrient calculations were performed for conventional menus and modified FoodStep menus for four Finnish municipalities. Climate impacts of the same meals were calculated at Natural Resources Institute of Finland. Results: In the conventional menus, food-level serving frequency recommendations were not met for several food groups, but the compliance was clearly improved in the modified FoodStep menus in all the municipalities. At nutrient-level, the issues in the two menus were similar in every municipality: compared to the recommendations for daycares, too low proportion of energy was derived from fat and too high from protein. In addition, the planned salt supplies were excessive. The planned supplies of energy and micronutrients fulfilled the recommendations with the only exception of iron in the conventional menu of one municipality. In three of the four municipalities, the FoodStep menu modifications led to markedly reduced climate impacts. Conclusions: More focus in daycare menu planning would be needed to meet both the food- and nutrient-level recommendations. Moderate modifications of the conventional daycare menus – increasing vegetables, fruits, and berries, and sustainable fish species and decreasing meat and dairy products – can improve the compliance with the food-level recommendations and decrease the climate impacts of the menus without negative effects on the nutrient supplies

Possibilities of photovoltaic power generation in the urban environment of Helsinki

Tutkielmassa tarkasteltiin teoreettisesti jäähdytyksen tuottamista kiinteistöihin (valitut kulutuspisteryhmät) aurinkosähköpaneeleiden avulla Helsingin kaupunkiympäristössä. Tutkimuk¬sessa hyödynnettiin jäähdytysenergian mitattuja kulutustietoja neljän kuukauden ajanjaksolla vuonna 2011. Keskeinen tutkimusteema oli: ”Voiko uusiutuvalla energiantuotannolla vastata kehittyvässä kaupunkiympäris¬tössä kasvavaan sähköenergiantarpeeseen?” Varsinaisia tutkimuskysymyksiä olivat: - Onko kulutuspisteryhmien jäähdytyksen huipputehotunnin tarvitsema sähköteho mahdollista tuottaa rakennusten katoille sijoitettavien aurinkosähköpaneelien avulla? - Voidaanko tutkimuksessa lasketulla aurinkosähköpaneelikentän pinta-alalla tuottaa sähköenergiaa riittävästi jäähdytykseen auringonpaistetunteina? Mahtuuko kiinteistön jäähdytystarpeen täyttävä aurinkosähköpaneelikenttä kiinteistön katolle, mikä sen pinta-ala on kulutuspisteissä? Lisäksi arvioitiin aurinkosähköpaneelikentän soveltuvuutta tarkasteltavien kulutuspisteryhmien katoille jäähdytyksen huipputehotunteina sekä vertailtiin kahdella eri auringonpaistetunnilla saatuja aurinkosähköpaneelikentän pinta-aloja keskenään. Kaukojäähdytysenergian kulutustietoja hyödynnettiin laskettaessa tarvittavien aurinkosähköpaneeleiden sähkötehoa suhteutettuna jäähdytysenergian huipputehotuntiin. Näin saatiin selville aurinkosähköpaneelikenttien tarvittavat pinta-alat ja voitiin tarkastella onko kulutuspisteryhmien jäähdytystä (sähkötehon tarve) mahdollista toteuttaa rakennusten katoille sijoitettavien aurinkosähköpaneelien avulla. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä ja menetelmänä toimii Hannu-Pekka Hellmanin aurinkosähkötuotantomalli. Tutkimuksessa todettiin, että jäähdytyksen huipputehotunnin mukaan mitoitettu aurinkosähköpaneelikenttä mahtuu tarkastelupisteistä toimistorakennusten ja asuinkiinteistöjen katoille. Tarkasteltujen kauppakeskusten katoille jäähdytyksen huipputehotunnin mukaan mitoitettu aurinkosähköpaneelikenttä ei mahdu.The purpose of this thesis was to examine the possibility of using a photovoltaic system in generating the cooling power to the premises in the city environment of Helsinki. The theme was approached theoretically by using Hannu-Pekka Hellman’s Photovoltaic power generation modeling. The interest of this study was in whether the sufficient photovoltaic system would fit on the rooftop areas of the chosen premises (there were three categories of premises: residential building, shopping center and office building). The conclusion was that a photovoltaic system sized by the peak power consumption can be fitted to the rooftop areas of residential buildings and office buildings, but the system wouldn’t fit to the rooftop area of a shopping center

Pyörätraktorit 1981

Erip.: Koneviesti ; 1981, 4

Genetic instability of a barley shrunken mutant

vEripainoksia saatavissa tekijält