InDEx – Industrial Data Excellence

InDEx, the Industrial Data Excellence program, was created to investigate what industrial data can be collected, shared, and utilized for new intelligent services in high-performing, reliable and secure ways, and how to accomplish that in practice in the Finnish manufacturing industry.InDEx produced several insights into data in an industrial environment, collecting data, sharing data in the value chain and in the factory environment, and utilizing and manipulating data with artificial intelligence. Data has an important role in the future in an industrial context, but data sources and utilization mechanisms are more diverse than in cases related to consumer data. Experiences in the InDEx cases showed that there is great potential in data utili zation.Currently, successful business cases built on data sharing are either company-internal or utilize an existing value chain. The data market has not yet matured, and third-party offerings based on public and private data sources are rare. In this program, we tried out a framework that aimed to securely and in a controlled manner share data between organizations. We also worked to improve the contractual framework needed to support new business based on shared data, and we conducted a study of applicable business models. Based on this, we searched for new data-based opportunities within the project consortium. The vision of data as a tradeable good or of sharing with external partners is still to come true, but we believe that we have taken steps in the right direction.The program started in fall 2019 and ended in April 2022. The program faced restrictions caused by COVID-19, which had an effect on the intensity of the work during 2020 and 2021, and the program was extended by one year. Because of meeting restrictions, InDEx collaboration was realized through online meetings. We learned to work and collaborate using digital tools and environments. Despite the mentioned hindrances, and thanks to Business Finland’s flexibility, the extension time made it possible for most of the planned goals to be achieved.This report gives insights in the outcomes of the companies’ work within the InDEx program. DIMECC InDEx is the first finalized program by the members of the Finnish Advanced Manufacturing Network (FAMN, www.famn.fi).</p

Työikäisten reumapotilaiden ohjaus Salon aluesairaalan avohoidossa

Tuki- ja liikuntaelinsairauksista reuma on luokiteltu yhdeksi vaikeimmista sen oireiden ja hoidon vuoksi. Reumaa sairastavalla potilaalla on usein liikkumisvaikeuksia ja kipuja voi olla melkein missä tahansa elimessä, jolloin se rajoittaa potilaan elämää. Reumapotilaiden ohjaus on oleellista sairauden hoidossa. Ohjaus antaa potilaille tietoa heidän sairaudestaan, sen hoidosta, käytetyistä lääkkeistä ja niiden vaikutuksista. Saatu tieto vaikuttaa potilaan motivaatioon, itsehoitoon, hoitoon sitoutumiseen ja elämänlaatuun. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten Salon aluesairaalan työikäiset (18-64 –vuotiaat) avohoidon reumapotilaat ovat saaneet tähän mennessä ohjausta sairauteensa, ja sen hoitamiseen sekä millä tavalla he haluaisivat saada tietoa sairaudestaan. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää Salon aluesairaalan avohoidon reumapotilaiden potilasohjauksen menetelmiä. Opinnäytetyön kyselytutkimukseen osallistui Salon aluesairaalan reumapoliklinikan työikäisiä asiakkaita (n=34). Kyselylomakkeessa käytettiin Likertin asteikkoa, jossa oli 3 kysymystä taustatiedoista, 23 suljettua kysymystä ja lopussa yksi avoin kysymys. Kyselytutkimuksen tulokset analysoitiin SPSS-ohjelmalla. Avointa kysymystä ei analysoitu, koska vastauksia oli vain yksi. Tutkimustuloksista selviää, että tutkimukseen osallistuneet ovat hakeneet eniten tietoa hakukoneiden kautta ja he ovat saaneet terveydenhuollon yksikössä paljon yksilöohjausta ja kirjallista materiaalia. Tutkimukseen osallistuneet halusivat eniten saada tietoa Internetin kautta terveysportaaleista ja potilasyhdistysten web-sivuilta. Terveydenhuollon yksiköistä he halusivat saada eniten yksilöohjausta ja kirjallista materiaalia. Yksilöllinen ohjaus ja kirjallisen materiaalin saaminen terveydenhuollon yksikössä nousevat tuloksissa esille positiivisesti, koska potilaat ovat saaneet ohjausta haluamallaan tavalla. Potilaiden Internetistä hakema tieto oli vähäistä. Jatkossa voisi tutkia osaavatko potilaat käyttää Internetiä ja miten käytön osaaminen vaikuttaa tiedonhakuun.Rheumatism is one of the hardest diseases of musculoskeletal diseases because of symptoms and treatment. Rheumatic patients often have difficulties to move and they may have pain in almost any part of body which limits the quality of life. Patient education is an important part of the treatment of the disease. Patient education provides information about the disease, treatments and medications. The received knowledge improves a patient`s motivation, self-care, quality of life and commitment to the treatment. The aim of the thesis was to find out how working age rheumatic patients in the outpatient care of Salo regional hospital have had information of their disease and how they would like to get the information. The objective of thesis is to develop patient education in outpatient care of Salo regional hospital. There were working age rheumatic patients (n=34) in the outpatient care of Salo regional hospital in our questionnaire survey. Likert scale was used in our questionnaire which consisted from three questions of background information, 23 structured questions and one open question. The result was analyzed with SPSS-program. The open question weren't analyzed at all because there was only one reply. The results showed that the participants of this research have sought most of the information from search engines of the Internet and they have gained lot of individual guidance and literary material in health care unit. Participants in the study wanted have information from the Internet and its health portal and patient association`s web-sites. What they wanted to have from healthcare unit was individual guidance and literary material. The results showed that the patients have received individual guidance and literary material which shows that they have received the guidance the way they have wanted. Patients have searched information from Internet only marginally. In the future there could be a research on how the Internet affects to the information search

Lastenkotilapsen elämäntarina eheämmäksi - Pelastakaa Lapset ry:n Siltaprojekti - sosiaalityöntekijöiden kokemuksia projektista

Tämän pro gradu-tutkielman aiheena on Pelastakaa Lapset ry:n keskustoimiston alaisissa lastenkodeissa toteutettu Silta-projekti vuosina 2008-2010. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kuntien sijaishuollossa toimivien sosiaalityöntekijöiden käsityksiä huostaan otettujen lasten  elämäntarinoiden eheyttämistyöstä Silta-projektin avulla. Tutkimuksen tausta-ajatus on hermeneuttis-fenomenologinen. Tutkimus on laadullinen konstruktivistinen arviointitutkimus, jonka näkökulmana on asianosaisarviointi sijaishuollon vastuusosiaalityöntekijöiden osalta. Aineisto kerättiin teemahaastattelemalla viittä eri paikkakuntien sosiaalityöntekijää, joilla oli yhteys projektiin. Analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällön analyysiä, jonka perusteella lopulta muodostettiin kolme teemaa: projektin onnistuminen lapsen kannalta, sen merkitys sijoituksesta vastaavalle sosiaalityöntekijälle ja sijaishuollon painopisteet sosiaalityöntekijän kokemuksina. Asianosaisina olleiden sosiaalityöntekijöiden käsitysten mukaan projektin merkitys lapselle oli osallisuuden lisääntymisen kautta parantuneen elämänlaadun ja elämänhallinnan kasvu. Lapsen läheissuhteissa tapahtui muutosta parempaan suhteessa vanhempiin, perheeseen ja sukulaisiin. Projektin tuki omahoitajasuhteeseen nähtiin hyvänä. Yhteistyön koettiin parantuneen lapsen, vanhempien ja omahoitajan kesken. Sosiaalityöntekijöiden käsityksen mukaan projektin merkitys heidän työlleen oli muutoksen näkyminen lapsen voinnissa, sijoituksen sujumisessa ja laitoksen toimivuudessa. Sosiaalityöntekijöiden työssä nousivat esiin lapsen osallisuuden lisäksi sijoituspaikkaan liittyvät asiat kuten sen valinta, vastuu sijoituksesta ja sen valvonta, lapsen ihmissuhteet ja yhteistyö eri asianosaisten kanssa. Asianosaisina arvioinnissa olleiden sosiaalityöntekijöiden käsitykset Sillasta olivat positiiviset ja toiveena oli työn jatkuminen. Sijaishuollon tarkastelussa laitoshoitoa lähestyttäessä voidaan sosiaalityöntekijän tehtävien ja  iltaprojektin kokemusten yhdistämisessä löytää tärkeitä yhteisiä merkityksiä ja toiminnan saavuttamia tavoitteita, joiden pohjalta huostaan otettujen lasten elämäntarinoiden eheytystyön jatkaminen on tärkeää. Avainsanat: lastensuojelu, sijaishuolto, sosiaalityöntekijä, elämäntarina, Silta-projekt

Lastenkotilapsen elämäntarina eheämmäksi - Pelastakaa Lapset ry:n Siltaprojekti - sosiaalityöntekijöiden kokemuksia projektista

Tämän pro gradu-tutkielman aiheena on Pelastakaa Lapset ry:n keskustoimiston alaisissa lastenkodeissa toteutettu Silta-projekti vuosina 2008-2010. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kuntien sijaishuollossa toimivien sosiaalityöntekijöiden käsityksiä huostaan otettujen lasten  elämäntarinoiden eheyttämistyöstä Silta-projektin avulla. Tutkimuksen tausta-ajatus on hermeneuttis-fenomenologinen. Tutkimus on laadullinen konstruktivistinen arviointitutkimus, jonka näkökulmana on asianosaisarviointi sijaishuollon vastuusosiaalityöntekijöiden osalta. Aineisto kerättiin teemahaastattelemalla viittä eri paikkakuntien sosiaalityöntekijää, joilla oli yhteys projektiin. Analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällön analyysiä, jonka perusteella lopulta muodostettiin kolme teemaa: projektin onnistuminen lapsen kannalta, sen merkitys sijoituksesta vastaavalle sosiaalityöntekijälle ja sijaishuollon painopisteet sosiaalityöntekijän kokemuksina. Asianosaisina olleiden sosiaalityöntekijöiden käsitysten mukaan projektin merkitys lapselle oli osallisuuden lisääntymisen kautta parantuneen elämänlaadun ja elämänhallinnan kasvu. Lapsen läheissuhteissa tapahtui muutosta parempaan suhteessa vanhempiin, perheeseen ja sukulaisiin. Projektin tuki omahoitajasuhteeseen nähtiin hyvänä. Yhteistyön koettiin parantuneen lapsen, vanhempien ja omahoitajan kesken. Sosiaalityöntekijöiden käsityksen mukaan projektin merkitys heidän työlleen oli muutoksen näkyminen lapsen voinnissa, sijoituksen sujumisessa ja laitoksen toimivuudessa. Sosiaalityöntekijöiden työssä nousivat esiin lapsen osallisuuden lisäksi sijoituspaikkaan liittyvät asiat kuten sen valinta, vastuu sijoituksesta ja sen valvonta, lapsen ihmissuhteet ja yhteistyö eri asianosaisten kanssa. Asianosaisina arvioinnissa olleiden sosiaalityöntekijöiden käsitykset Sillasta olivat positiiviset ja toiveena oli työn jatkuminen. Sijaishuollon tarkastelussa laitoshoitoa lähestyttäessä voidaan sosiaalityöntekijän tehtävien ja  iltaprojektin kokemusten yhdistämisessä löytää tärkeitä yhteisiä merkityksiä ja toiminnan saavuttamia tavoitteita, joiden pohjalta huostaan otettujen lasten elämäntarinoiden eheytystyön jatkaminen on tärkeää. Avainsanat: lastensuojelu, sijaishuolto, sosiaalityöntekijä, elämäntarina, Silta-projekt