Modernization of the Russian Economy : Fossil Fuels, Diversification, and the Shackles of International Political Economy

Peer reviewe

Perehdytysprosessin luominen : Case Myllyn ravintolamaailma

Tämän opinnäytetyön tavoite oli luoda Turun Osuuskaupalle kauppakeskus Myllyn ravintolamaailmaan toimiva perehdytysprosessi, jonka avulla uusille työntekijöille saadaan annettua mahdollisimman hyvä ja kattava perehdytys. Perehdytysprosessin tueksi on koottu perehdytyskansio, joka sisältää yhtenäisenä pakettina tarvittavat tiedot ja käytänteet. Perehdytyskansion on tarkoitus olla perehdytysprosessin tukena. Luomani perehdytysprosessin on tarkoitus tulla käyttöön uusille kesäntyöntekijöille kesällä 2016, jonka jälkeen se olisi käytössä muille uusille työntekijöille. Työ on toteutettu toiminnallisena opinnäytetyönä käyttäen taustalla tutkimuksellisen kehittämistyön syklistä mallia. Aineistonkeruumenetelminä on käytetty haastatteluja ja havainnointia. Perehdytysprosessi on luotu tarkoituksena panostaa työhyvinvointiin, jonka olen ottanut esiin ensin tietoperustassa ja sen jälkeen perustellut osana toimivaa perehdytysprosessia. Opinnäytetyön tuloksena syntyi perehdyttämisen malli, jonka avulla perehdyttäminen voidaan organisaatiossa systemaattisesti toteuttaa. Perehdyttämisen tueksi koottu kansio sisältää kaiken tarvittavan tiedon yksissä kansissa ja on selkeä kokonaisuus sekä uusille että vanhoille työntekijöille. Työnantajani toiveesta en julkaise perehdytyskansiota.The purpose of this bachelor's thesis was to create a practical orientation process for Turun Osuuskauppa's restaurant world in the Mylly shopping centre. With this process new employees will receive the best possible, comprehensive orientation to their new work. To support the process, an orientation file has been created which includes a package of useful information and practices which new employees will need in their work. The orientation process I created is supposed to be used for new summer employees in summer 2016 and thereafter, for future new employees. The thesis has been done as a functional study. The main research method has been a cyclic model of the development process. The other methods were interview and observation. The orientation process has been created with a purpose of paying attention to occupational well-being which I've also taken into consideration in the background theory. As a final output of this bachelor's thesis, a model for orientation was created which helps the organization to orient their new employees systematically to their work. The file which has been created to support the orientation process includes all useful information in one single package. The file is useful for both new employees and experienced employees who could update their skills and knowledge. At the request of my employer the actual orientation file has not been included

Långsiktigt hållbar dagvattenhantering

Det förekommer en ökad problematik i vårt samhälle när det gäller dagvattenhantering. Problemet beror till stor del på förtätningen av städer och trafikökningen. De hårdgjorda markytorna har ökat markant det senaste halvseklet (Stahre, P., 2004) och i den förändring av klimatet som successivt sker förändras vattenflöden avsevärt (SMHI, 2009). Avloppssystemen är ofta underdimensionerade för de häftiga regn som blir allt vanligare och risken för översvämningar har ökat kraftigt (Boverket, 2010b). Vatten är ett viktigt element i vår omgivning som väcker intresse, estetiskt behag och framkallar känsloreaktioner (Ulrich, R.S., 1983), både positiva och negativa. Dagvattnet kan ses som en tillgång och resurs för att göra städer mer attraktiva. Öppna dagvattensystem och infiltrationsytor kan berika platser så att det får ett estetiskt tilltalande, ekologiskt och rekreativt värde och samtidigt minskar risken för översvämningar och överbelastningar för stadens va-system (Hedberg, T., et al., 2004). Några negativa aspekter i öppen dagvattenhantering är att de ofta kräver mer skötsel och underhåll än det traditionella va-systemet och i regel är mer platskrävande. Hållbar utveckling är något som samhället måste sträva mot. Begreppet innebär en helhetssyn på samhällets behov, förutsättningar och problem, både nationellt och globalt. Det är viktigt att vi människor lever på ett hållbart sätt som ger våra barn och våra framtida generationer möjlighet att leva ett gott liv. Vi måste sträva efter ett hållbart samhälle ur flera olika aspekter bl.a. miljömässiga, sociala, ekonomiska, biologiska, ekologiska, estetiska, tekniska, rekreativa, pedagogiska och historiska (Boverket, 2010b). Begreppet hållbar dagvattenhantering innefattar omhändertagande, fördröjning och magasinering av dagvatten i helt eller delvis öppna system. Dessa lösningar har som syfte att efterlikna naturens eget sätt att ta hand om nederbörd genom t.ex. infiltration, perkolation, ytavrinning, trög avledning i öppna eller delvis öppna dagvattensystem samt fördröjning i dammar och våtmarker. I en hållbar dagvattenhantering är lokalt omhändertagande av dagvatten, LOD, viktigt. Vattnet tas omhand där det faller, flödestopparna till recipienten jämnas ut och föroreningsbelastning minskar (Stahre, P., 2004). Under min tid som landskapsarkitektstudent har jag upplevt att det är svårt att på ett enkelt och översiktligt sätt få den information jag behöver när jag ska välja en hållbar dagvattenlösning. Varje gång jag ger min in i djungeln av läsbar fakta så inser jag att informationen jag önskar är utspridd i olika litteratur. Det är svårt att hitta samlad information som visar både VA-tekniska detaljer samtidigt som de värden som de kan tillföra staden, såsom sociala, ekologiska, rekreativa och estetiska.Dealing with storm water management is an increasingly important issue in our society. The problem largely depends on the densification of our cities and increasing traffic. The hard ground surfaces have increased significantly in the past half century (Stahre, P., 2004) and with the ongoing climate change, the natural water flows are gradually changing (SMHI, 2009). Sewege systems are not designed for the heavy rains, that are becoming more frequent, and the risk of flooding has increased dramatically (Boverket, 2010b). Water is an important element in our environment that arouses interest, is aesthetically pleasing and elicit emotional reactions (Ulrich, RS, 1983), both positive and negative. Storm water can be seen as an asset and a resource to make cities more attractive. Open storm water systems and infiltration areas can enrich the site so that it is given the aesthetic, ecological and recreational values while minimizing the risk of flooding and congestion of the city's sewege system (Hedberg, T., et al., 2004). Some negative aspects of open storm water management are that the systems often require more care taking and maintenance than the traditional ones and it is usually more space consuming. The contemporary society must aim for sustainable development. The concept involves a holistic approach to society's needs, requirements and problems, both nationally and globally. It is important that people of today live in a sustainable way that does not compromize the future of our children and future generation's possibilities to live a good life. We must aim for a sustainable society from various aspects including environmental, social, economic, biological, ecological, aesthetic, technical, recreational, educational and historical (Boverket, 2010b). The concept of sustainable storm water management includes drainage, delay and storage of storm water in open or partially open systems. These solutions are intended to mimic the nature's own way of taking care of rainfall by infiltration, percolation, surface runoff, slow transport in the open or partially open storm water systems, and delay in ponds and wetlands. To achieve sustainable storm water management source control of storm water is important (Sve. Lokalt omhändertagande av dagvatten, LOD). The intent is to dispose water where it falls, the even out of flow peaks to the recipient and reduce pollutants from the water (Stahre, P., 2004). During my time as a landscape architect student, I have experienced the difficulty to in a simple and comprehensive manner find information I need when choosing a sustainable storm water solution. Every time I try to find facts, I realize that the information is scattered in different literature. It is difficult to find comprehensive information showing both technical details, while the values they can bring to the city, such as social, ecological, recreational and aesthetic

Parempi maailma vai paremmat tuotteet? Eksploratiivinen narratiivitutkimus käyttäjälähtöisestä innovoinnista

Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen tavoitteena on lisätä käyttäjälähtöisen innovoinnin ymmärrystä yrityksen viitekehyksestä käsin tutkimalla käyttäjälähtöiseen innovointiin osallistuvien henkilöiden osallistumiseen liittämiä merkityksiä ja identifioimalla henkilöiden merkityksellisiksi kokemia osallistumisprosessin tekijöitä. Aineisto ja tutkimusmenetelmä Tutkimuksen käyttäjälähtöisen innovoinnin teoreettinen tarkastelu perustuu laajasti markkinoinnin, innovaatioiden johtamisen, tietämyksen johtamisen ja organisaatioiden johtamisen akateemiseen kirjallisuuteen. Empiirisen aineiston muodostavat seitsemän narratiivihaastattelua, jotka tehtiin Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen käyttäjälähtöisen innovaatioalustan toimintaan pidempiaikaisesti osallistuneiden keskuudessa. Narra-tiivihaastattelu valikoitui aineistonkeruumenetelmäksi, koska tutkimuksessa haluttiin erityisesti syventää ymmärrystä käyttäjälähtöisestä innovoinnista. Haastattelujen analyysi perustuu narratiivien temaattiseen analyysiin. Tulokset ja johtopäätökset Tulokset osoittavat, että asiakkaat kokevat käyttäjälähtöiseen innovointiin osallistumisen ihmiselle ominaisena luovana toimintana. Käyttäjälähtöisen innovaatioprosessin tekijöistä oppiminen määrittää innovointiin osallistumisen pituutta ja on arvon luomisen väline. Keskustelu ja palaute tuottavat laadukkaampaa jälkeä ja ne toimivat tunnustuksen osoittajana. Keskustelu on innovointiprosessissa se paikka, jossa arvo tuotetaan. Palkkiot ovat tämän tutkimuksen mukaan kohteliaan kanssakäymisen muoto. Velvollisuudentunto pitää kiinni aloitetussa toiminnassa. Perimmäinen päämäärä on puolestaan se arvo, jota yritys luo yhdessä asiakkaan kanssa. Perimmäinen päämäärä on myös tekijä, joka lisää ymmärrystä muita prosessin tekijöitä kohtaan. Käyttäjät tavoittelevat osallistumisellaan ennen kaikkea parempaa maailmaa. Suhteessa tähän ideaalitilaan he näkevät itsensä tärkeänä hyödynnettävänä resurssina, mutta kuitenkin niin, että joku muu taho huolehtii sekä kokonaisuudesta että uuden innovaation alkuun saattamisesta. Tutkimuksen johtopäätös on, että käyttäjälähtöinen innovointi on monitahoista inhimil-listä toimintaa, jossa asiakkaan syvällinen ymmärtäminen on tärkeää

Viitebudjettien päivitys vuodelle 2013 : Mitä kohtuullinen eläminen maksaa?

Kuluttajatutkimuskeskus laati vuonna 2010 ensimmäiset kohtuullisen minimin viitebudjetit. Selvitimme, millainen on kohtuullisen minimin mukainen kulutustaso, jolla ihminen tulee toimeen ja kokee voivansa osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan tämän päivän Suomessa. Toisin sanoen, mitä tavaroita ja palveluja elämiseen tarvitaan, miten paljon ja minkä laatuisia ne ovat ja mitä nämä hyödykkeet maksavat. Viitebudjetti on nimensä mukaisesti viitteellinen. Se ei pyri osoittamaan, miten tulee kuluttaa. Sen sijaan se osoittaa, paljonko rahaa tarvitaan arjen sujumiselle välttämättömien tavaroiden ja palveluiden kulutukseen tietyllä aikavälillä, esimerkiksi kuukauden aikana. Tässä tutkimuksessa on tarkistettu ja päivitetty aiemmin laadittujen viitebudjettien hinnat vuoden 2013 tasolle. Lisäksi uudistimme ruokalistoja kuluttajilta saadun palautteen perusteella. Kävimme ryhmäkeskusteluja kuluttajien kanssa teinilapsiperheen välttämättömästä kulutuksesta, jonka myötä saimme rakennettua hyödykelistat. Tutkijat tekivät lopulliset ratkaisut hyödykkeistä ja hinnoista, jotka mahdollistavat kuluttajien välttämättöminä pitämät arjen toiminnot. Viitebudjetteja on laadittu nyt yhdeksälle esimerkkitaloudelle: yksin asuvat miehet ja naiset alle 45-vuotiaat ja yli 65-vuotiaat, yksihuoltaja, jolla kaksi lasta sekä kolmelle lapsiperheelle, joissa alle 10-vuotiaita lapsia ja teinikäisiä lapsia. Kuluttajat olivat budjettien laadinnassa myös nyt pääosassa. Budjetit sisältävät seuraavat kulutusmenoryhmät: ruoka, vaatetus, kodin tavarat ja laitteet, informaatio, vapaa-aika, terveys ja hygienia sekä asuminen ja liikkuminen. Liikkuminen ja asuminen ovat viitebudjetissa erillisenä menoryhmänä, joten menot voidaan laskea asuinpaikan ja tarjolla olevien liikennevaihtoehtojen mukaan. Yli vuoden kestäville tavaroille laskettiin kestoiän mukaan vuotuisen kulumisen arvo, ja vain kulumisen arvo otettiin mukaan viitebudjetteihin. Asuminen on lähes kaikkien kotitaloustyyppien viitebudjetissa suurin menoerä. Ruoasta aiheutuvat kulut olivat kaikissa kotitaloustyypeissä toiseksi suurin menoryhmä. Ruoan valmistaminen itse kotona vähentää ruokamenoja, mikä esimerkiksi korostaa yksin asuvien iäkkäiden pienempiä ruokakuluja yksin asuviin alle 45-vuotiaisiin verrattuna. Lasten kulutus on keskeistä lapsiperheissä ja sen ehdoilla kulutuspäätöksiä tehdään niin vaatteiden, viihde-elektroniikan kuin ruoankin hankinnoissa. Perheissä, joissa on teini-ikäisiä lapsia, kulutus on suurempaa kuin muissa lapsiperheissä. Erityisesti ruoan kulutus on selvästi suurempaa kuin nuoremmilla lapsilla. Monissa menoryhmissä teinikäisten kulutus on lähellä aikuisten kulutusta ja vaatetuksen sekä vapaa-ajan kulutus on jopa suurempaa kuin aikuisilla

Mitä eläminen maksaa? : kohtuullisen minimin viitebudjettien päivitys vuodelle 2018

Kohtuullisen minimin viitebudjettien kaikki sisällöt on päivitetty nyt ensi kertaa sitten vuoden 2010 laatimisen jälkeen. Tällä välin hintapäivityksiä on tehty vuosille 2013 ja 2015. Viitebudjettien päivityksen tavoitteena on selvittää, millainen on kohtuullisen minimin mukainen kulutustaso, jolla ihminen tulee toimeen, voi ylläpitää terveyttään ja kokee voivansa osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan tämän päivän Suomessa. Toisin sanoen, mitä tavaroita ja palveluja elämiseen tarvitaan, miten paljon ja minkä laatuisia ne ovat ja mitä nämä hyödykkeet maksavat. Tarvittavia hyödykkeitä kuvaamaan on rakennettu kohtuullisen minimin viitebudjetit. Viitebudjetti on nimensä mukaisesti viitteellinen, esimerkkilaskelma, joka osoittaa rahan tarpeen arjen sujumiselle välttämättömien tavaroiden ja palveluiden kulutukseen tietyllä aikavälillä, esimerkiksi kuukauden aikana. Budjetit on laadittu 13 esimerkkitaloudelle: nuorelle ja iäkkäälle yksinasuvalle, pariskunnille ja yhden ja kahden huoltajan lapsiperheille, joissa on yhdestä kolmeen lasta. Lisäksi on laskettu eri-ikäisten lasten kustannukset sekä tehty vertailu vuoden 2016 kulutustutkimukseen. Tavoitteena oli saada mahdollisimman monen ääni kuuluviin viitebudjettien sisällön määrittämisessä. Laatimisprosessiin osallistui 37 kuluttajaa, jotka edustivat erilaisia kotitalouksia, elämäntilanteita ja maan eri alueita. Käydyissä ryhmäkeskusteluissa haettiin kuluttajien välistä yhteisymmärrystä välttämättömäksi katsotun kulutuksen sisällöstä. Kuluttajat osallistuivat kahteen ryhmäkeskusteluun ja tekivät kotitehtäviä. Lisäksi yhdeksän neuvonta-aloja, hallintoa ja tutkimusta edustavaa asiantuntijaa arvioi luonnosvaiheessa olevien hyödykelistojen sisältöä. Hyödykelistojen valmistumisen jälkeen hyödykkeet hinnoiteltiin. Hinnat kerättiin alkuvuodesta 2018. Budjetit sisältävät seuraavat kulutusmenoryhmät: ruoka, vaatetus, kodin tavarat ja laitteet, tietoliikenne, vapaa-aika, terveys ja hygienia sekä asuminen ja liikkuminen. Liikkuminen ja asuminen ovat viitebudjetissa erillisenä menoryhmänä, joten menot voidaan laskea asuinpaikan ja tarjolla olevien liikennevaihtoehtojen mukaan. Yli vuoden kestäville tavaroille on laskettu kestoiän mukaan vuotuisen kulumisen arvo, ja vain tämä erä otettiin mukaan viitebudjetteihin. Ruokamenot perustuvat ryhmäkeskustelujen lisäksi tutkimukseen osallistuneiden kuluttajien pitämiin ruokapäiväkirjoihin, ja voimassa oleviin ravitsemussuosituksiin. Viitebudjettiin sisältyvät hyödykkeet ja budjettien pohjana olevat ruokalistat on yksilöity raportin liitteissä. Ryhmäkeskustelujen ja asiantuntijakommenttien perusteella hyödykeryhmien sisältöön on tehty joitakin muutoksia. Keskustelijat ehdottivat hyödykelistalle lisää kotitaloustarvikkeita ja vaatteita, joten niitä täydennettiin. Useimmissa tuoteryhmissä kustannukset ovat hieman nousseet vuosien 2015 ja 2018 välillä. Suurimmat kustannusten muutokset ovat ruoassa, autoilussa, asumisessa ja terveysmenoissa. Ruoan hinnan laskun sekä useampien kotona valmistettavien aterioiden vuoksi kotitalouskohtaiset ruokamenot ovat laskeneet yksin asuvien talouksissa noin 15 euroa ja lapsiperheissä 70–96 euroa kuukaudessa. Autoilun kustannukset ovat laskeneet puolestaan verotusmuutosten vaikutuksesta verrattuna aiempaan viitebudjettiin. Asumisen kustannukset viitebudjetissa ovat laskeneet, koska vuokrien laskentaa on tarkennettu. Vuokrat perustuvat nyt alueellisiin asuntotyyppien keskikokoihin ja alueellisiin asuntotyyppien keskineliövuokriin. Lääkekustannukset ovat kasvaneet, koska ehkäisypillereiden ja reseptilääkkeiden kustannukset otettiin mukaan. Reseptilääkekulut hinnoiteltiin Kelan tilaston mukaisina omavastuun mediaanikuluina iän ja sukupuolen perusteella. Tämä korotti erityisesti yli 65-vuotiaiden lääkekuluja. Aiemman viitebudjetin harrastuksiin ja vapaa-aikaan varattua rahamäärää keskustelijat pitivät liian pienenä. Nyt lasten harrastuksiin varattu rahamäärä kaksinkertaistettiin, jotta yhteen harrastukseen on mahdollisuus. Viitebudjettien kokonaiskulutus on hyvin maltillista verrattuna vuoden 2016 kulutustutkimukseen eli vastaavien kotitalouksien keskimääräiseen kulutukseen. Viitebudjettitalouksien välttämättömien kulujen yhteissumma kuukaudessa vaihtelee pääkaupunkiseudulla yksin asuvien alle 45-vuotiaiden noin 1 380 eurosta kahden vanhemman ja kolmen teinin perheen noin 4 250 euroon (Helsingissä noin 1 380–4 310 e/kk ja muualla Suomessa noin 1 130–3 770 e/kk). Asuminen ja ruoka ovat selvästi suurimmat menoerät viitebudjetissa

Propagating ice front induces gas bursts and ultrasonic acoustic emissions from freezing xylem

Ice formation and propagation in the xylem of plants is a complex process. During freezing of xylem sap, gases dissolved in liquid sap are forced out of the ice lattice due to their low solubility in ice, and supersaturation of xylem sap as well as low water potential (Psi) are induced at the ice-liquid interface. Supersaturation of gases near the ice front may lead to bubble formation and potentially to cavitation and/or to burst of gases driven out from the branch. In this study, we investigated the origin and dynamics of freezing-related gas bursts and ultrasonic acoustic emissions (AEs), which are suggested to indicate cavitation. Picea abies (L.) H. Karst. and Salix caprea L. branch segments were exposed to frost cycles in a temperature test chamber, and CO2 efflux (indicating gas bursts) and AEs were recorded. On freezing, two-thirds of the observed gas bursts originated from the xylem and only one-third from the bark. Simultaneously with gas bursts, AEs were detected. Branch Psi affected both gas bursts and AEs, with high gas burst in saturated and dry samples but relevant AEs only in the latter. Repeated frost cycles led to decreasing gas burst volumes and AE activity. Experiments revealed that the expanding ice front in freezing xylem was responsible for observed gas bursts and AEs, and that branch Psi influenced both processes. Results also indicated that gas bursts and cavitation are independently induced by ice formation, though both may be relevant for bubble dynamics during freezing.Peer reviewe

The effect of educational intervention on use of psychotropics in defined daily doses and related costs - a randomized controlled trial

Objective To investigate the effect of an educational intervention of nursing staff on change in psychotropic use and related costs among older long-term care residents. Design A secondary analysis of a randomized controlled intervention study with 12 months of follow-up. Setting Assisted living facilities in Helsinki, Finland. Subjects Older (>= 65 years) residents (N = 227) living in assisted living facility wards (N = 20) in Helsinki in 2011. Intervention The wards were randomized into two groups. In one group, the nursing staff received training on appropriate medication therapy and guidance to recognize potentially harmful medications and adverse effects (intervention group); in the other group, the nursing staff did not receive any additional training (control group). Main outcome measures Change of psychotropic use counted as relative proportions of WHO ATC-defined daily doses (rDDDs) among older long-term care residents. In addition, the change in drug costs was considered. Comparable assessments were performed at 0, 6, and 12 months. Results A significant decrease in both rDDDs and the cost of psychotropics was observed in the intervention group at 6 months follow-up. However, at 12 months, the difference between the intervention and control group had diminished. Conclusions Educational training can be effective in reducing the doses and costs of psychotropics. Further studies are warranted to investigate whether long-term effects can also be achieved by various educational interventions. Registration number ACTRN 12611001078943Peer reviewe

Abdominal pain in Finnish young adults with juvenile idiopathic arthritis

Objectives Abdominal pain (AP) is a common feature in the general population. However, in patients with juvenile idiopathic arthritis (JIA) AP has scantily been studied. Among other reasons, gastrointestinal symptoms may present as side effects due to the medical treatment of JIA. The aim of the study was to explore the frequency of AP and its relationship to disease components and health-related quality of life (HRQoL) among young adults with JIA. Methods This study included a cohort of 97 Finnish patients belonging to the population-based Nordic JIA cohort at their 17-year follow-up study visit. Mean age of the patients was 23 years. AP, functional status, fatigue, HRQoL, disease characteristics of JIA, and comorbidities were evaluated. AP was classified into three categories according to frequency: (1) never, (2) seldom (one to three times a month) and (3) frequent (at least once a week). Results About 48 (50%) young adults with JIA reported AP. Seldom AP was reported by 37 (38%), and frequent AP by 11 (11%) patients. AP was significantly associated with fatigue, female gender, functional status and arthritis-related pain. Patients having frequent AP reported lower HRQoL. AP was associated with the use of methotrexate and sulfasalazine, but not with nonsteroidal anti-inflammatory drugs (NSAIDs). Conclusion AP is an important complaint in young adults with JIA and is associated with fatigue, female gender, methotrexate and sulfasalazine use. Patients with JIA reporting frequent AP with lower functional status and higher arthritis-related pain values have lower HRQoL.Peer reviewe