Lukivaikeuden yhteys peruskouluikäisen itsetuntoon ja minäpystyvyyteen

Tiivistelmä. Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastelemme lukivaikeuden mahdollisia vaikutuksia peruskouluikäisen itsetuntoon ja minäpystyvyyteen. Tämän kirjallisuuskatsauksena toteutettavan tutkielman tavoitteena on selvittää, miten lukivaikeus voi vaikuttaa peruskouluikäisen itsetuntoon ja minäpystyvyyteen. Tutkimuskysymykseen vastataksemme avaamme lukivaikeuden, itsetunnon ja minäpystyvyyden käsitteet. Näiden määrittelemisen jälkeen tarkastelemme lähdekirjallisuuden avulla lukivaikeuden mahdollisia vaikutuksia peruskouluikäisen itsetuntoon ja minäpysyvyyteen. Lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeus, eli lukivaikeus, on yleisesti esiintyvä oppimisvaikeus. Lukivaikeudesta käytetään suomen kielessä myös termejä dysleksia ja lukihäiriö. Sen keskeisiä piirteitä ovat vaikeudet sekä täsmällisessä tai sujuvassa sanantunnistuksessa että dekoodaus- ja oikeinkirjoitustaidoissa. Lukivaikeuden haasteet ilmenevät tyypillisesti lukemisen tai kirjoittamisen vaikeuksina tai vain toisena niistä, jolloin yksilöllä voi olla haasteita esimerkiksi sanojen mieleen painamisessa tai tuottavista teksteistä määritetyssä ajassa suoriutumisessa. Haasteet ilmenevät kuitenkin yksilöllisesti ja ne ovat usein sidoksissa yksilön äidinkieleen. Itsetunnolla tarkoitetaan suotuisaa tai epäsuotuisaa asennetta omaa minäänsä kohtaan. Itsetunto on yksilön kokemus omasta merkityksestä ja arvosta. Se on siis henkilön subjektiivinen kokemus omasta itsestään eikä objektiivinen kuvaus henkilön taidoista tai lahjakkuuksista. Itsetunto muotoutuu yksilön itsestään tekemien havaintojen sekä sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa olemisen myötä. Itsetunto on jaettavissa kahteen osa-alueeseen, eli yleiseen ja aluespesifiin itsetuntoon. Lukivaikeus näyttää tutkimusten mukaan olevan yhteydessä matalampaan akateemiseen ja yleiseen itsetuntoon. Lukivaikeuden akateemisen ja yleisen itsetunnon yhteyteen vaikuttavat kuitenkin monet eri tekijät, kuten oppilaan sukupuoli, lukivaikeuden diagnoosin tila, oppilaan, hänen vanhempiensa ja opettajansa asenne lukivaikeutta kohtaan sekä vertaisryhmän lukemisen ja kirjoittamisen taitojen taso. Minäpystyvyydellä tarkoitetaan yksilön uskomuksia tai arvioita omista kyvyistään suoriutua erilaisista tehtävistä. Minäpystyvyyttä voidaan pitää merkittävimpänä ihmisen toimijuuden mekanismina. Se vaikuttaa yksilön ponnisteluun, valintoihin, sitkeyteen ja tunteisiin sekä ennustaa suoriutumista paremmin kuin todellinen taito. Lukivaikeus näyttää tutkimusten mukaan aiheuttavan peruskouluikäisille matalampaa akateemista sekä lukemista koskevaa minäpystyvyyttä. Näin ei kuitenkaan aina tapahdu, sillä akateemiseen ja lukemista koskevaan minäpystyvyyteen vaikuttaa monet eri tekijät, kuten oppilaan ikä, vertaissuhteiden laatu, opettajien ja vanhempien tuki sekä koulunkäyntiin kohdistuvat tukitoimet

NASA's Launch Propulsion Systems Technology Roadmap

Safe, reliable, and affordable access to low-Earth (LEO) orbit is necessary for all of the United States (US) space endeavors. In 2010, NASA s Office of the Chief Technologist commissioned 14 teams to develop technology roadmaps that could be used to guide the Agency s and US technology investment decisions for the next few decades. The Launch Propulsion Systems Technology Area (LPSTA) team was tasked to address the propulsion technology challenges for access to LEO. The developed LPSTA roadmap addresses technologies that enhance existing solid or liquid propulsion technologies and their related ancillary systems or significantly advance the technology readiness level (TRL) of less mature systems like airbreathing, unconventional, and other launch technologies. In developing this roadmap, the LPSTA team consulted previous NASA, military, and industry studies as well as subject matter experts to develop their assessment of this field, which has fundamental technological and strategic impacts for US space capabilities

NASA Technology Area 1: Launch Propulsion Systems

This slide presentation reviews the technology advancements plans for the NASA Technology Area 1, Launch Propulsion Systems Technology Area (LPSTA). The draft roadmap reviews various propulsion system technologies that will be developed during the next 25 + years. This roadmap will be reviewed by the National Research Council which will issue a final report, that will include findings and recommendations

Carrying out a multi-model integrated assessment of European energy transition pathways: Challenges and benefits

With the publication of the European Green Deal, the European Union has committed to reaching carbon neutrality by 2050. The envisaged reductions of direct greenhouse gases emissions are seen as technically feasible, but if a wrong path is pursued, significant unintended impacts across borders, sectors, societies and ecosystems may follow. Without the insights gained from an impact assessment framework reaching beyond the techno-economic perspective, the pursuit of direct emission reductions may lead to counterproductive outcomes in the long run. We discuss the opportunities and challenges related to the creation and use of an integrated assessment framework built to inform the European Commission on the path to decarbonisation. The framework is peculiar in that it goes beyond existing ones in its scope, depth and cross-scale coverage, by use of numerous specialised models and case studies. We find challenges of consistency that can be overcome by linking modelling tools iteratively in some cases, harmonising modelling assumptions in others, comparing model outputs in others. We find the highest added value of the framework in additional insights it provides on the technical feasibility of decarbonisation pathways, on vulnerability aspects and on unintended environmental and health impacts on national and sub-national scale.(c) 2022 The Author(s). Published by Elsevier Ltd. This is an open access article under the CC BY license (http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/)

Ancillary human health benefits of improved air quality resulting from climate change mitigation

<p>Abstract</p> <p>Background</p> <p>Greenhouse gas (GHG) mitigation policies can provide ancillary benefits in terms of short-term improvements in air quality and associated health benefits. Several studies have analyzed the ancillary impacts of GHG policies for a variety of locations, pollutants, and policies. In this paper we review the existing evidence on ancillary health benefits relating to air pollution from various GHG strategies and provide a framework for such analysis.</p> <p>Methods</p> <p>We evaluate techniques used in different stages of such research for estimation of: (1) changes in air pollutant concentrations; (2) avoided adverse health endpoints; and (3) economic valuation of health consequences. The limitations and merits of various methods are examined. Finally, we conclude with recommendations for ancillary benefits analysis and related research gaps in the relevant disciplines.</p> <p>Results</p> <p>We found that to date most assessments have focused their analysis more heavily on one aspect of the framework (e.g., economic analysis). While a wide range of methods was applied to various policies and regions, results from multiple studies provide strong evidence that the short-term public health and economic benefits of ancillary benefits related to GHG mitigation strategies are substantial. Further, results of these analyses are likely to be underestimates because there are a number of important unquantified health and economic endpoints.</p> <p>Conclusion</p> <p>Remaining challenges include integrating the understanding of the relative toxicity of particulate matter by components or sources, developing better estimates of public health and environmental impacts on selected sub-populations, and devising new methods for evaluating heretofore unquantified and non-monetized benefits.</p