Tiivistelmä. Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastelemme lukivaikeuden mahdollisia vaikutuksia peruskouluikäisen itsetuntoon ja minäpystyvyyteen. Tämän kirjallisuuskatsauksena toteutettavan tutkielman tavoitteena on selvittää, miten lukivaikeus voi vaikuttaa peruskouluikäisen itsetuntoon ja minäpystyvyyteen. Tutkimuskysymykseen vastataksemme avaamme lukivaikeuden, itsetunnon ja minäpystyvyyden käsitteet. Näiden määrittelemisen jälkeen tarkastelemme lähdekirjallisuuden avulla lukivaikeuden mahdollisia vaikutuksia peruskouluikäisen itsetuntoon ja minäpysyvyyteen.
Lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeus, eli lukivaikeus, on yleisesti esiintyvä oppimisvaikeus. Lukivaikeudesta käytetään suomen kielessä myös termejä dysleksia ja lukihäiriö. Sen keskeisiä piirteitä ovat vaikeudet sekä täsmällisessä tai sujuvassa sanantunnistuksessa että dekoodaus- ja oikeinkirjoitustaidoissa. Lukivaikeuden haasteet ilmenevät tyypillisesti lukemisen tai kirjoittamisen vaikeuksina tai vain toisena niistä, jolloin yksilöllä voi olla haasteita esimerkiksi sanojen mieleen painamisessa tai tuottavista teksteistä määritetyssä ajassa suoriutumisessa. Haasteet ilmenevät kuitenkin yksilöllisesti ja ne ovat usein sidoksissa yksilön äidinkieleen.
Itsetunnolla tarkoitetaan suotuisaa tai epäsuotuisaa asennetta omaa minäänsä kohtaan. Itsetunto on yksilön kokemus omasta merkityksestä ja arvosta. Se on siis henkilön subjektiivinen kokemus omasta itsestään eikä objektiivinen kuvaus henkilön taidoista tai lahjakkuuksista. Itsetunto muotoutuu yksilön itsestään tekemien havaintojen sekä sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa olemisen myötä. Itsetunto on jaettavissa kahteen osa-alueeseen, eli yleiseen ja aluespesifiin itsetuntoon. Lukivaikeus näyttää tutkimusten mukaan olevan yhteydessä matalampaan akateemiseen ja yleiseen itsetuntoon. Lukivaikeuden akateemisen ja yleisen itsetunnon yhteyteen vaikuttavat kuitenkin monet eri tekijät, kuten oppilaan sukupuoli, lukivaikeuden diagnoosin tila, oppilaan, hänen vanhempiensa ja opettajansa asenne lukivaikeutta kohtaan sekä vertaisryhmän lukemisen ja kirjoittamisen taitojen taso. Minäpystyvyydellä tarkoitetaan yksilön uskomuksia tai arvioita omista kyvyistään suoriutua erilaisista tehtävistä.
Minäpystyvyyttä voidaan pitää merkittävimpänä ihmisen toimijuuden mekanismina. Se vaikuttaa yksilön ponnisteluun, valintoihin, sitkeyteen ja tunteisiin sekä ennustaa suoriutumista paremmin kuin todellinen taito. Lukivaikeus näyttää tutkimusten mukaan aiheuttavan peruskouluikäisille matalampaa akateemista sekä lukemista koskevaa minäpystyvyyttä. Näin ei kuitenkaan aina tapahdu, sillä akateemiseen ja lukemista koskevaan minäpystyvyyteen vaikuttaa monet eri tekijät, kuten oppilaan ikä, vertaissuhteiden laatu, opettajien ja vanhempien tuki sekä koulunkäyntiin kohdistuvat tukitoimet
