A pattern-recognition theory of search in expert problem solving

Understanding how look-ahead search and pattern recognition interact is one of the important research questions in the study of expert problem-solving. This paper examines the implications of the template theory (Gobet & Simon, 1996a), a recent theory of expert memory, on the theory of problem solving in chess. Templates are "chunks" (Chase & Simon, 1973) that have evolved into more complex data structures and that possess slots allowing values to be encoded rapidly. Templates may facilitate search in three ways: (a) by allowing information to be stored into LTM rapidly; (b) by allowing a search in the template space in addition to a search in the move space; and (c) by compensating loss in the "mind's eye" due to interference and decay. A computer model implementing the main ideas of the theory is presented, and simulations of its search behaviour are discussed. The template theory accounts for the slight skill difference in average depth of search found in chess players, as well as for other empirical data

Intestinal microbiota in human health and disease: the impact of probiotics

The complex communities of microorganisms that colonise the human gastrointestinal tract play an important role in human health. The development of culture-independent molecular techniques has provided new insights in the composition and diversity of the intestinal microbiota. Here, we summarise the present state of the art on the intestinal microbiota with specific attention for the application of high-throughput functional microbiomic approaches to determine the contribution of the intestinal microbiota to human health. Moreover, we review the association between dysbiosis of the microbiota and both intestinal and extra-intestinal diseases. Finally, we discuss the potential of probiotic microorganism to modulate the intestinal microbiota and thereby contribute to health and well-being. The effects of probiotic consumption on the intestinal microbiota are addressed, as well as the development of tailor-made probiotics designed for specific aberrations that are associated with microbial dysbiosis

Historiallisen miljöön suojeluatlas:Martinniemi

Esipuhe Sahalaitokset ovat merkittävä osa Oulun teollista historiaa. Sahateollisuus painottui 1890-luvulta lähtien Oulun ja Perämeren rannoille. Puutavara tuotiin jokia ja vesistöjä pitkin höyrysahoille, joissa tuotettu sahatavara laivattiin matkalleen ympäri maailman. Vastavuoroisesti Ouluun ja sahayhdyskuntiin saapui satamien kautta kansainvälisiä tuulahduksia, niin myös Martinniemeen. Kiiminkijokisuulle, Haukiputaan Martinniemeen 1900-luvun alussa perustetun höyrysahan ympärille muodostui sahayhdyskunta. Se kasvoi sahan tuotannon myötä 1950-luvun kukoistukseen. Sahan toiminnan päätyttyä 1980-luvulla kylä jäi yhtäkkiä omilleen. Jäljelle jäi kuitenkin sahakylän identiteetti, yhteisön vahva henki ja sahatoiminnan vaikutuksesta syntynyt Martinniemi rakennuksineen. Erityspiirteenä Martinniemellä historia elää rakennetun ympäristön lisäksi myös kirjallisuuden kulttuuriympäristössä. Vanhojen talojen tarinat rikastavat yritystoimintaa sahan keskeisissä rakennuksissa. Paikallinen kulttuuritoiminta näkyy ja kuuluu. Martinniemen merellisyys yllättää. Meri ja rantojen laakea avaruus tuo vuodenajat ja sääolot nähtäviksi ja koettaviksi. Merellinen perinne on alueella elävää. Oulussa vireillä olevan Kulttuuriympäristön teemayleiskaavan eräänä tavoitteena on tuoda kulttuuriympäristö näkyväksi. Martinniemen suojeluatlas toteuttaa tätä tavoitetta konkreettisella tavalla. Suojeluatlas toteuttaa myös Oulun kulttuuristrategiaa, johon kirjattuna toimenpiteenä on oululaisten kulttuuriympäristöjen ja kulttuuriperinnön vahvistaminen ja näkyväksi tekeminen. Kerätty tieto vahvistaa paikallisidentiteettiä, minkä lisäksi opiskelijoiden ideoimat yksilötyöt ammentavat kulttuuriympäristön historiasta, nykytilasta ja arvoista osoittaen kulttuuriympäristön mahdollisuuksien voimavaraksi. Kiitos opiskelijoille ja Oulun yliopistolle pitkään jatkuneesta hyvästä yhteistyöstä. Maakisessa Martinniemessä on taikaa! Paula Paajanen yleiskaavapäällikkö, Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, Oulun kaupunk

Recessive multiple epiphyseal dysplasia (rMED) with homozygosity for C653S mutation in the DTDST gene - phenotype, molecular diagnosis and surgical treatment of habitual dislocation of multilayered patella: case report.

BACKGROUND: Multiple epiphyseal dysplasia (MED) is one of the more common generalised skeletal dysplasias. Due to its clinical heterogeneity diagnosis may be difficult. Mutations of at least six separate genes can cause MED. Joint deformities, joint pain and gait disorders are common symptoms. CASE PRESENTATION: We report on a 27-year-old male patient suffering from clinical symptoms of autosomal recessive MED with habitual dislocation of a multilayered patella on both sides, on the surgical treatment and on short-term clinical outcome. Clinical findings were: bilateral hip and knee pain, instability of femorotibial and patellofemoral joints with habitual patella dislocation on both sides, contractures of hip, elbow and second metacarpophalangeal joints. Main radiographic findings were: bilateral dislocated multilayered patella, dysplastic medial tibial plateaus, deformity of both femoral heads and osteoarthritis of the hip joints, and deformity of both radial heads. In the molecular genetic analysis, the DTDST mutation g.1984T > A (p.C653S) was found at the homozygote state. Carrier status was confirmed in the DNA of the patient's parents. The mutation could be considered to be the reason for the patient's disease. Surgical treatment of habitual patella dislocation with medialisation of the tibial tuberosity led to an excellent clinical outcome. CONCLUSIONS: The knowledge of different phenotypes of skeletal dysplasias helps to select genes for genetic analysis. Compared to other DTDST mutations, this is a rather mild phenotype. Molecular diagnosis is important for genetic counselling and for an accurate prognosis. Even in case of a multilayered patella in MED, habitual patella dislocation could be managed successfully by medialisation of the tibial tuberosity