"En vaihtais takas siihen, et pitäis käydä dialyysissä" : Munuaissiirteen saaneen kokema elämänlaatu

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa kokemukseen perustuvaa tietoa munuaissiirteen saaneiden potilaiden elämänlaadusta. Opinnäytetyön tehtävinä oli selvittää, millaiseksi munuaissiirteen saaneet kokivat elämänlaatunsa ennen siirteen saamista ja siirteen saamisen jälkeen. Työn tavoitteena oli antaa tietoa sekä vertaistukea samassa elämäntilanteessa oleville munuaispotilaille. Tavoitteena oli myös lisätä terveydenhuollon ammattilaisten tietoisuutta potilaiden esiin nostamista asioista ja kokemuksista, joiden avulla hoitohenkilökunta voisi vaikuttaa siirteen saaneiden elämänlaatuun. Opinnäytetyössä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää ja aineisto kerättiin haastattelemalla viittä munuaissiirteen saanutta potilasta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Työn ulkopuolelle rajattiin alle kaksi vuotta sitten siirteen saaneet potilaat. Opinnäytetyö oli työelämälähtöinen, ja se tehtiin yhteistyössä Munuais- ja maksaliiton kanssa. Opinnäytetyön tuloksista ilmeni, että dialyysi koettiin vaikeana ajanjaksona. Kuitenkin sen aikana pystyttiin keskittymään myös positiivisiin asioihin. Läheisten ja ystävien tuki koettiin kantavana voimana. Dialyysi oli aikaa vievää, mutta muut menot potilaat saivat sovittua sen mukaisesti. Tulokset osoittivat, että dialyysin aikana vaikeimmaksi asiaksi koettiin ruokavaliorajoitteet. Siirteen saamista jouduttiin odottamaan päivistä vuosiin. Lähes kaikille haastateltaville tuli jonkinlaisia komplikaatioita siirteen saamisen jälkeen, mutta kukaan ei katunut siirtoon lähtemistä. Haastatteluista nousi esiin hoitajien antaman ohjauksen merkitys ennen siirteen saamista. Haastateltavat eivät kokeneet saaneensa tarpeeksi tietoa munuaissiirteen saamiseen liittyvistä henkisistä seurauksista, mutta mahdollisista fyysisistä seurauksista oli kerrottu kattavasti. Tuloksista ilmeni, että vaikka aluksi siirteen saaminen saattoi herättää sekä negatiivisia että positiivisia tunteita, niin lopulta kaikki kokivat siirteen pelastaneen elämän. Opinnäyteyön tuloksia voidaan hyödyntää munuaispotilaiden ohjaamisessa ja tukemisessa. Hoitajien tulisi avoimesti kertoa potilaille myös toimenpiteen mahdollisista psyykkisistä seurauksista, koska riittävällä tiedonannolla on tärkeä vaikutus leikkaukseen valmistautumisessa ja siitä toipumisessa. Jatkossa olisi hyvä tutkia munuaissiirtopotilaille annettavan ohjauksen laatua, määrää sekä jatkuvuutta, sillä ne vaikuttavat potilaan kokemaan elämänlaatuun merkittävästi.The purpose of this study was to gather information through interviews how patients experience their quality of life before and after kidney transplantation. The aim of this study was to give information and support to others people who live in the same situation. Another aim was to give information about the patient’s experiences to nurses. The approach of the study was qualitative. The data were collected from interviews with five people who have undergone kidney transplantation, and the obtained data were analysed by means of qualitative content analysis. The respondents stated that dialysis was mentally and physically hard, but positive thinking, friends and family helped to get through dialysis. Despite the complications all respondents were truly content with their lives after kidney transplantation. Respondents hoped that nurses could provide more information about the time after surgery. Nurses should place a premium on telling the patients that there can also be psychological consequences after kidney transplantation. A potential further study could concentrate on examining the content and amount of information and support provided by nurses both pre- and post-operatively

Kirurgisen osaston sairaanhoitajien kokemuksia työaika-autonomian vaikutuksista työhyvinvointiin Iisalmen sairaalassa

Tiivistelmä Opinnäytetyössä tutkittiin kirurgisen osaston hoitajien kokemuksia työaika-autonomiasta ja sen vaikutuksesta työhyvinvointiin Iisalmen sairaalassa. Kirurgisen osaston henkilökuntaa haastateltiin, koska heidän osastolla työaika-autonomia on käytössä. Kokemuksista sisätautiosasto sai tietoa mahdollisista epäkohdista ja kehittämisideoista liittyen työaika-autonomiaan. Työaika-autonomia on yksi työhyvinvoinnin kehittämisen osa-alue. Sisätautiosaston henkilökunta voi kehittää ja parantaa työaika-autonomian käyttöönottoa. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä. Opinnäytetyö tehtiin laadullisella tutkimusmenetelmällä ja aineisto kerättiin teemahaastatteluilla, joissa haastateltiin viittä kirurgisen osaston sairaanhoitajaa. Haastateltavilla on kokemusta työaika-autonomisten työvuorolistojen suunnittelusta. Aineiston analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Kirurgisen osaston hoitajien kokemukset työaika-autonomiasta olivat pääasiassa positiivisia, eikä työaika-autonomiasta enää luovuttaisi. Työaika-autonomia mahdollistaa työn ja yksityiselämän yhteensovittamisen. Hoitajat kokivat työaika-autonomian alun vaikeaksi, koska työvuorojen suunnittelusta ei ollut kokemuksia ja sopeutuminen uuteen asiaan vei aikaa. Ajan kuluessa hoitajat ovat sopeutuneet työaika-autonomiaan ja kokevat sen nyt positiivisena. Koulutuksien ja yhteisten palavereiden pitäminen on helpottanut työaika-autonomiaan siirtymistä. Työaika-autonomisen työvuorojen suunnittelun avulla vapaa-aika ja harrastukset on helpompi järjestää, myös perheellisten arkielämä on helpottunut. Kirurgisella osastolla henkilökunta voi paremmin, kun työaika-autonomia on käytössä. Tulokset osoittivat, että työaika-autonomialla on vaikutusta terveyteen ja hyvinvointiin. Työaika-autonomia mahdollistaa ergonomisen työvuorojen suunnittelun oman elämänrytmin mukaan. Etenkin sen koettiin vaikuttavan unirytmiin ja sitä myötä myös henkiseen hyvinvointiin sekä jaksamiseen. Työaika-autonomia nähtiin nykyaikaisena ja tulevaisuuden trendinä. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää erityisesti sisätautiosastolla, jossa työaika-autonomian käyttöönotto on vielä alkuvaiheessa. Työvuorojen suunnittelu on haasteellista kiireellisellä osastolla ja ammattitaitoisia hoitajia tarvitaan jokaiseen vuoroon. Lisäksi tuloksista voi hyötyä kirurginen osasto ja mahdollisesti muut hoitoalan laitokset, joissa työaika-autonomiaa suunnitellaan käytettäväksi.Abstract In this thesis the surgical ward nurses´ experiences of autonomy working hours and its effect on work wellbeing were studied. Surgical ward nurses were interviewed, because they use autonomy working hours in their ward. The medical ward gets information, ideas for development and faults that autonomy working hours may have. It is one of the work wellbeing development areas. The medical ward can improve and develop the introduction of autonomy working hours. The client organization in the thesis was Ylä-Savo`s Social and health care federation of munici-palities. The study was qualitative and data was collected by theme interviewing five surgical ward nurses. Interviewers have experiences of planning autonomy working hours. Data was analysed by an inductive content analysis. Experiences of the surgical ward nurses were mainly positive and they would not go back to the old work shift planning. Autonomy working hours gives a possibility to relate work and private life. At the beginning of the autonomy working hours, nurses found it difficult, because they had no experience of planning work hours and adjusting to new matters takes time. In time nurses have adjusted to autonomy working hours and now it seems positive. Transferring to autonomy working hours has been simplified by education and meetings. Private life, hobbies and family life have been easier to arrange. Personal wellbeing is better, especially its effect on the sleeping rhythm, psychical wellbeing and coping. Autonomy working hours is a future trend. The medical ward can use the result of this thesis, when they are developing their autonomy working hours. Work planning is difficult because the ward is busy and professional nurses are needed on every shift. Results can also be useful in the surgical ward and other possible healthcare organizations which are planning to use autonomy working hours

Raamatun ajan arkea

Anni Pesonen & Kirsi Valkama: Arkielämä Raamatun aikaan: Juudan kylistä roomalaisiin kaupunkeihin. Kirjapaja 2010

Näkövammaisen kokemuksia arjesta ja sairaanhoitajien kohtaamisesta : teemahaastattelututkimus

Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää näkövammaisen kokemuksia arjesta ja sairaanhoitajien kohtaamisesta. Tutkimusongelmiksi valittiin näkövammaisten kokemukset arjessa toimimisesta, miten he hyötyvät potilasjärjestötoiminnasta omien kokemuksiensa mukaan, millaisia kokemuksia heillä on sairaanhoitajien kohtaamisesta sekä millainen on sairaanhoitajien tietous näkövammaisuudesta näkövammaisten kokemuksien mukaan. Opinnäytetyö kuuluu Ihmisen hyväksi -hankkeeseen, joka toteutetaan yhteistyössä Suomen sosiaali- ja terveys ry:n, eri potilasjärjestöjen sekä Turun ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa. Kvalitatiivinen aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla ja analysoitiin sisällönanalyysilla. Haastateltavista (n=4) sekä miehiä että naisia oli kaksi ja iältään he olivat 45–80-vuotiaita. Kaikki haastateltavat olivat näkövammaisia aikuisia ja he olivat Varsinais-Suomen Näkövammaiset ry:n jäseniä. Haastatteluja oli neljä, jotka kaikki toteutettiin yksilöhaastatteluina haastateltavien kotona. Haastatteluiden pohjalta nousi esiin, että näkövammaiset pääasiallisesti pärjäävät itsenäisesti kotonaan apuvälineiden avulla. Haastateltavat saivat myös ulkopuolista apua eri tahoilta. Suurimmaksi ongelmaksi haastateltavat kokivat liikkumisen vieraissa paikoissa. Potilasjärjestö koettiin positiivisena. Pääasiassa potilasjärjestöstä ei koettu olevan minkäänlaista haittaa. Puutteellisia asioita koettiin olevan sairaanhoitajien ja näkövammaisten potilaiden kohtaamistilanteissa sekä sairaanhoitajien tietotaidossa näkövammaisuuteen liittyen. Tämän opinnäytetyön tuloksia voidaan mahdollisesti hyödyntää sairaanhoitajien tietotaidon lisäämisessä kun he kohtaavat näkövammaisen. Lisäksi tuloksien avulla voitaisiin kehittää hoitotyön koulutusohjelmaa. Tämä varmistaisi sen, että valmistuvilla sairaanhoitajilla olisi tietopohjaa näkövammaisuudesta ja valmiudet kohdata näkövammainen asiakas. Lisäksi Varsinais-Suomen Näkövammaiset ry voi hyötyä potilasjärjestötoimintaan liittyvistä tuloksista, jotka saatiin tämän opinnäytetyön myötä. Aihetta tulisi tutkia vieläkin enemmän, koska siten saatua ajankohtaista tietoa voitaisiin hyödyntää hoitotyössä.The purpose of this thesis is to find out how a visually impaired person experiences the everyday life and encounters with the nurses. The research problem was chosen to act in the everyday experiences of the visually impaired, how they will benefit from the patient organization work according to their own experiences, what kind of experiences do they have nurses encounter, and what is the nurses' knowledge of visual disability according to the experiences of the visually impaired. This study is a part of the Ihmisen hyväksi-project by Finnish Society for social and health, various patient organizations and both Turku and Seinäjoki University of Applied Sciences. The qualitative material was collected by a theme interview and was analyzed using a theory-based content analysis. The respondents (n = 4) consisted of 2 males and 2 females and they were 45-80 years old. All respondents were visually impaired adults and they were all the members of the Varsinais-Suomen Näkövammaiset ry. There were four interviews, all of which were conducted at interviewees homes. On the basis of the interviews emerged that the visually impaired can survive independently at home with the help of aids. The Respondents also received outside help from various quarters. The biggest problem the respondents experienced was moving in strange places. The patient organization was assessed as positive. Mainly the patient organization was not considered to have any detrimental. Incomplete things seemed to have a nurse and patient encounters for the visually impaired, as well as nurses' level of knowledge of vision in relation to disability. The results of this thesis are potentially useful for increasing the nurses know-how about when encountering a visually impaired person. Moreover, these results could be used to improve the degree programme in nursing. This would ensure that the graduating nurses would have the base of knowledge about the visually impaired and they would be equipped properly to meet a visually impaired person. In addition, Varsinais-Suomen Näkövammaiset ry may benefit from organizational activities related to the results obtained in this thesis

Arkielämä muinaisessa Lähi-idässä

Peer reviewe

WORKING PAPERS IN ECONOMIC SOCIOLOGY : Arkielämä ja osallistuminen -kyselyn tutkimusseloste

Tässä raportissa tarkastellaan alkuvuonna 2017 kerättyä Arkielämä ja osallistuminen -postikyselyaineistoa. Kysely kerättiin Turun yliopiston taloussosiologian oppiaineessa osana Kunnallisalan kehittämissäätiön ja HS-säätiön rahoittamaa ”Poliittiset kuplat” -tutkimushanketta. Kyselylomake postitettiin väestörekisteristä satunnaisesti poimituille 4001 suomenkieliselle 18–84-vuotiaalle Suomessa asuvalle henkilölle. Lopulliseksi otokseksi muodostui tavoittamatta jääneet huomioiden 3969 suomalaista. Kaikkiaan 1648 suomalaista vastasi kyselyyn (41,5 %). Tässä julkaisussa raportoidaan aineiston keräämisprosessi, kyselylomakkeen muodostus ja katoanalyysi. Lisäksi julkaisussa käsitellään lyhyesti aineiston tarjoamia mahdollisuuksia erilaisille tutkimusasetelmille. Julkaisu on tarkoitettu ensisijaisesti oppaaksi aineiston käyttäjille.This publication examines “The everyday life and participation” mail survey data. The data were collected in the beginning of the year 2017 at the Unit of Economic Sociology, University of Turku, as a part of the ”Political Bubbles” research project funded by the Foundation for Municipal Development and the Helsingin Sanomat Foundation. Questionnaires were sent to a total of 4,001 18–84-year-olds Finnish-speakers, who were selected using simple random sampling technique from the Finnish Population Register Database. The final sample included 3,969 Finns, as those who could not be reached were omitted from the original sample. A total of 1,648 Finns returned the questionnaire, the response rate thus yielded 41.5 percent. In this publication, we will give information on the data collection process, as well as assess non-sampling errors, and thus evaluate the representativeness of the data. In addition, the report also gives some interpretations about the future possibilities for the secondary uses of the data. The publication is intended as a guide for prospective users who are not acquainted with the survey data

Matkailukeskusten muuttuvat toiminnot tilassa ja ajassa: Teoreettinen näkökulma

Resorts are considered places for tourism demand and supply. However, some other functions than tourism have been noticed as well: at the same time resorts are places for development and everyday life. These different functions can be divided into eight subcategories, which are named environments. The aim of this study is to illustrate the changing functions of resorts in space and time in a new way. The framework of the proposed model is based on Butler's (1980) tourist area life cycle and classic regional development core–periphery relationship. Three development stages of resorts – pre-tourism, tourism and post-tourism – can be found, and each of them is dominated by different functions and environments. Tied to the stages, there also emerge changes in the core–periphery relationships at the local level between destinations and their surrounding area. Finally, the limitations of the proposed model are discussed critically.Changing functions of resorts in space and time: a theoretical viewpoint Resorts are considered places for tourism demand and supply. However, some other functions than tourism have been noticed as well: at the same time resorts are places for development and everyday life. These different functions can be divided into eight subcategories, which are named environments. The aim of this study is to illustrate the changing functions of resorts in space and time in a new way. The framework of the proposed model is based on Butler's (1980) tourist area life cycle and classic regional development core–periphery relationship. Three development stages of resorts – pre-tourism, tourism and post-tourism – can be found, and each of them is dominated by different functions and environments. Tied to the stages, there also emerge changes in the core–periphery relationships at the local level between destinations and their surrounding area. Finally, the limitations of the proposed model are discussed critically

Perheen uskonto arkeologian näkökulmasta

Peer reviewe