Uuden digitaalisen palvelukonseptin lanseeraaminen

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää uuden palvelukonseptin haasteet ja mahdolliset kompastuskivet ennen palvelun lanseerausta. Tarkoituksena oli saada toimeksiantajalle mahdollisimman laaja ja monipuolinen katsaus palvelun kehityskohdista ja näin taata viimeistelty palvelukokonaisuus jo palvelukonseptin alkumetreistä lähtien. Opinnäytetyön tavoitteena opiskelijoille on antaa tietoa ja kokemusta uuden palvelun lanseerauksen haasteista ja erityisesti eri tietolähteiden ja mielipiteiden keräämisestä eri kanavista. Toimeksiantajana opinnäytetyössä toimii merkittävä suomalainen rekrytointiin keskittynyt yritys, jonka tavoitteena on laajentaa liiketoimintaansa myös digitaalisiin ja jakamistaloudellisiin kanaviin. Toimeksiantajalle kyselyn lopputuloksen on tavoitteena toimia merkittävänä tietolähteenä ja monipuolisena mahdollisten kehityskohteiden kartoittajana. Opinnäytetyön tekijöiden tehtävänä oli laatia kysely, jonka avulla saadaan selville uutta palvelua mahdollisesti haittaavat seikat. Kysely sisältää paljon olettamuksia, jotka esitetään kysymysten muodossa. Vastaajien tehtävänä oli tuoda ilmi, pitävätkö olettamukset paikkansa. Vastaajilla on myös mahdollisuus tuoda esille uusia, ennalta mainitsemattomia haasteita. Kysely jaettiin sosiaalisen median kautta lukuisille ihmisille ja kun riittävä vastaajamäärä oli saavutettu, alkoi vastausten analysointi. Vastauksista eritellään eri tekijöiden mahdolliset vaikutukset vastauksiin ja pyritään selvittämään yhteiset tekijät vastaajien välillä. Kyseisiä tekijöitä ovat muun muassa ikä, sukupuoli sekä nykyinen elämäntilanne. Opinnäytetyössä avataan jokaisen kysymyksen perusidea ja tavoite, jotta lukijalle selviää miksi juuri sitä asiaa kysyttiin ja mitä kysymyksellä tavoiteltiin. Lopputuloksena syntyi katsaus palvelukonseptin haluttavuudesta, jonka avulla toimeksiantaja voi kehittää palveluaan monipuoliseksi ja ennen kaikkea alusta asti viimeistellyksi. Opinnäytetyön arvioinnissa merkittävimpänä mittarina voidaan käyttää sen hyödyllisyyttä toimeksiantajalle sekä sitä tehneille opiskelijoille.The goal of the thesis was to study the challenges of new digital service concept before it is launched. The purpose was to conduct a versatile and comprehensive survey for the mandator regarding areas of improvement so that the service concept can be as detailed and finished as possible since the beginning. The purpose was also to provide information for the students on launching a new service concept and especially on collecting opinions through various channels. The mandator of this thesis work is a significant Finnish company the main business areas of which include recruiting as a major part of their strategy. Currently the company’s goal is to expand their business in terms of digitalization and sharing economy. The results of the thesis for the mandator is supposed to function as a significant source of information and a versatile factor in charting the areas of improvement.The purpose of the study was to draw up a comprehensive survey by charting the possible factors that may jeopardize the service concept. The survey contains various assumptions that are presented in the form of a question. The respondents’ answers provide information whether the assumptions are correct or not. The respondents are also capable to present new, unspecified challenges. The survey was shared through social media for numerous people and when the requested amount of answers was collected, the analysis of the answers began. Different factors, which might affect the answers, were separated in the analysis as well as the combining factors between the respondents. Such factors are for example age, gender and current life situation. Conclusions are discussed and all ideas for improvement for the service concept will be listed by the authors. The study questions are explained for the reader in more detail to provide better comprehension of each question. The result of the thesis was a comprehensive review of the attractiveness of the service concept through which the mandator can improve the service more versatile and detailed since the beginning. When evaluating the thesis, one of the most prominent indicators can be considered the usefulness of the result for the mandator and students, as well

Strategic alliances as a source of competitive advantage in the digital era : How digital platforms and the emerging platform economy promote joint value creation

Strategic alliances have an established role in business strategy. They are a means to achieve strategic goals that could not be reached independently with internal resources and skills. Strategic alliances can support market entry and drive growth, or they can be set up to develop product portfolios. From the viewpoint of competitive advantage, strategic alliances are a means to increase cost-efficiency or develop a unique combination of resources that help a company to offer its customers greater value than its competitors. During the last decade, digital platforms and the emerging platform economy have begun to disrupt traditional business models and organizational boundaries. The digital transformation has increased interfirm connectedness and digital platform ecosystems have gained attention as the building blocks of business. This thesis studies how digital platforms and the emerging platform economy change the role of strategic alliances as a source of competitive advantage. The subject is evaluated by examining how companies create competitive advantage in the platform economy. Besides, the possible challenges related to the utilization of digital platforms are considered. This thesis is explorative and follows a qualitative research methodology. The philosophical stances are interpretivism and constructivism. The empirical evidence was gathered by conducting seven semi-structured interviews with business professionals, and the findings were gathered through thematic analysis. The results indicate that digital platforms and platform economy change the role of strategic alliances as a source of competitive advantage in multiple ways. From an operational perspective, digital platforms enhance the efficiency, productivity, and flexibility of strategic alliances. As a result, they promote the formation of modern, agile alliances. From a strategic perspective, digital platforms lower the transaction cost of collaboration, support resource complementarity, and promote complementary innovation. Despite various benefits, however, it seems that digital platforms and platform economy are still emerging trends yet to be utilized in many companies.Strategiset kumppanuudet ovat vuosikymmenten saatossa vakiinnuttaneet asemansa osana yritysten strategioita. Niiden avulla yrityksen on mahdollista saavuttaa sellaisia strategisia tavoitteita, joiden saavuttamiseen yrityksen omat resurssit ja kyvykkyydet eivät yksinään riitä. Strategiset kumppanuudet voivat toimia väylänä uusille markkinoille ja niiden avulla voidaan muun muassa kasvattaa liiketoimintaa sekä kehittää tuoteportfolioita. Kilpailuedun näkökulmasta katsottuna strategisten kumppanuuksien tehtävänä on auttaa yritystä tuottamaan kilpailijoitaan enemmän lisäarvoa asiakkailleen joko parantamalla kustannustehokkuutta tai mahdollistamalla ainutlaatuisten resurssiyhdistelmien hyödyntämisen. Viimeisen vuosikymmenen aikana digitaaliset alustat ja kehittyvä alustatalous ovat alkaneet mullistaa perinteisiä liiketoimintamalleja ja tehnyt liiketoiminnasta yhä enemmän verkottunutta. Murroksen myötä yritykset ovat yhä enenevissä määrin linkittyneitä toisiinsa ja on alettu puhua alustaekosysteemien merkityksestä yritysten menestystekijänä. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten digitaaliset alustat ja kehittyvä alustatalous vaikuttaa strategisten kumppanuuksien rooliin kilpailuedun lähteenä. Päätutkimusongelmaa lähestytään selvittämällä miten yritykset luovat kilpailuetua alustataloudessa. Lisäksi tutkielmassa perehdytään mahdollisiin digitaalisten alustojen hyödyntämisen ongelmiin. Tutkielma on luonteeltaan eksploratiivinen ja metodologialtaan laadullinen. Tieteenfilosofiselta suuntaukseltaan tutkimus noudattaa interpretivismin ja konstruktivismin paradigmoja. Tutkielman empiria perustuu seitsemään puolistrukturoituun asiantuntijahaastatteluun ja aineiston analyysi on tehty teemoittelemalla. Tutkielmasta ilmenee, kuinka digitaaliset alustat ja alustatalous muuttavat strategisten kumppanuuksien roolia kilpailuedun lähteenä usealla tavalla. Operatiivisesta näkökulmasta katsottuna digitaaliset alustat parantavat kumppanuuksien tehokkuutta, tuottavuutta ja joustavuutta ja näin ollen mahdollistavat uudenlaisten ketterien kumppanuuksien muodostamisen. Strategisesta näkökulmasta katsottuna digitaaliset alustat mahdaltavat kumppanoitumisen transaktiokustannuksia ja tukevat komplementaaristen resurssien hyödyntämistä ja innovaatioiden kehittämistä. Mahdollisista hyödyistä huolimatta digitaalisten alustat ja alustatalous ovat kuitenkin kehitystrendejä, joiden potentiaali on hyödyntämättä vielä monissa yrityksissä

Alustalous kiertotalouden edistäjänä:esimerkkejä ruokahävikin vähentämiseen

Tiivistelmä. Tässä kandidaatintyössä on selvitetty alustatalouden mahdollisuuksia edistää kiertotaloutta kestävän ruokajärjestelmän näkökannalta. Alustatalous on uusi menestyvä digitaalinen liiketoimintamalli, jota hyödyntämällä yritykset saavat palvelunsa helpommin käyttöön suuremmalle määrälle kuluttajia ja suuremman kuluttajakunnan käyttöön. Tässä työssä keskitytään Suomessa tapahtuvaan alustatalouden tuomaan muutokseen kiertotaloudessa ja kestävässä ruokajärjestelmässä ruokahävikin vähentämiseksi. Digitaalisuuden hyödyntäminen helpottaa yritysten siirtymistä kiertotalousmalliin. Silloin yrityksille syntyy erilaisia liiketoimintaan liittyviä mahdollisuuksia. Esimerkiksi yritys pystyy helposti datan avulla sovittamaan markkinat kiertotalouden osana olevaan kuluttamiseen. Koska ruokajärjestelmä kuluttaa luonnonvaroja ja aiheuttaa kasvihuonekaasuja, ruokaa tulee tuottaa vastuullisesti ruokahävikin syntymisen vähentämiseksi. Tässä työssä on kartoitettu tällä hetkellä Suomessa käytettäviä alustoja, joiden avulla ruokahävikkiä pystytään vähentämään alkutuotannossa, elintarviketeollisuudessa, ravitsemuspalveluissa, kaupoissa ja kotitalouksissa. Alkutuotannossa alustojen käyttämisellä voidaan helpottaa tuottajan ja kuluttajan välistä kaupan käyntiä. Ravitsemuspalveluille kehitettyjen alustojen takana on ruokahävikin mittaaminen ja ruokahävikin vähentäminen myymällä myymättömiä annoksia kuluttajille. Kaupoissa syntyvälle ruokahävikille on kehitetty monia erilaisia alustoja, joista kuluttaja voi ostaa hävikkiin päätyviä tuotteita.Platform economy as a contributor to the circular economy : examples of reducing food loss. Abstract. This bachelor’s work has explored the potential of platform economics to stimulate circular economics in terms of the vision of a sustainable food system. The platform economy is a successful new digital business model by leveraging companies to make their services more accessible to a larger number of consumers and a larger consumer base. This work focuses on the transformation of the platform economy in Finland in the circular economy and sustainable food system to reduce food loss. Taking advantage of digitality will make it easier for companies to move to a circular economy model. That’s when different business opportunities arise for businesses. For example, a company can easily use data to match the market with consumerism, which is part of a circular economy. Because the food system consumes natural resources and emits greenhouse gases, food should be produced responsibly to reduce the food waste and loss. This work has mapped out the platforms currently used in Finland to help reduce food losses in primary production, food industry, food services, shops and households. In primary production, the use of platforms can facilitate trade between producer and consumer. The idea of platforms developed for food services is measuring food loss and reducing food loss by selling unsold portions to consumers. Many different platforms have been developed for food loss in stores where the consumer can buy products that would otherwise end up as waste

Digitalisaation vaikutus ammattirakenteen muutokseen : Työelämän polarisaatio ja muutokseen reagointi

Tutkimuksessa etsitään vastausta kysymykseen, kuinka digitalisaatio tulee vaikuttamaan ammattirakenteeseen ja kuinka yhteiskunnan kannattaisi varautua muutokseen. Suurin tekijä ammattirakenteen muutoksessa on automaatio. Uusi teknologia korvaa ihmisen tekemää työtä, jos teknologia on kustannustehokkaampaa kuin ihmisen tekemä työ. Yhä enemmän ihmisten suorittamia tehtäviä, joiden aiemmin kuviteltiin olevan mahdottomia automatisoida, on tulossa automatisoitaviksi. Uusi teknologia, kuten alustatalous, on luomassa uusia työnteon muotoja. Alustatalous on synnyttänyt uudenlaisen tavan tehdä työtä. Verkkopohjaiset alustat tarjoavat keikkaluonteista työtä itsenäisille toimijoille, jotka eivät sovi perinteiseen työntekijä tai yrittäjä luokitteluun. Tämä tulee muuttamaan vakiintunutta työsuhteen määritelmää. Uusi teknologia tulee luomaan uusia työtehtäviä ja muuttamaan sekä hävittämään vanhoja. Teknologian kehityksen pelätään johtavan työelämän polarisaatioon, jossa keskitason osaamisen työpaikat häviävät ja alemman osaamistason ja korkean osaamistason työpaikkojen määrät kasvavat. Tämän uskotaan johtavan palkkojen polarisaatioon ja tuloerojen kasvuun. Automaatiosta tulevat hyötymään ammattiryhmät, joiden suorittamat työtehtävät eivät ole automatisoitavissa, ja joiden työn tuottavuutta uusi teknologia tukee. Automaatiosta kärsivät ne työntekijät, jotka ovat rutiininomaisissa tehtävissä, joista tulee yhä enenevissä määrin automatisoitavia. Muutokseen vaikuttavat kuitenkin myös muut tekijät, kuten kansainvälinen kilpailu, yritysten valmius ottaa käyttöön uusia innovaatiota ja hallitusten politiikka. Euroopassa ammattirakenteen polarisaatiosta ei ole yksimielisyyttä, mutta valtiokohtaiset erot näyttävät vaikuttavan kehitykseen. Osassa valtioista on havaittavissa työtehtävien polarisaatiota, mutta esimerkiksi Pohjoismaissa sitä ei ainakaan vielä ole havaittavissa. Alustatalouden kehityksen vaikutuksesta ammattirakenteen muutokseen odotukset jakautuvat optimisteihin ja pessimisteihin. Optimistit odottavat alustatalouden vähentävän työn polarisaatiota ja pessimistit odottavat sen jakavan työvoimaa yhä enemmän. Jotta digitalisaation tuomat positiiviset vaikutukset ammattirakenteeseen saadaan maksimoitua ja negatiiviset vaikutukset minimoitua vaatii tämä reagointia niin yksilöiltä, yrityksiltä kuin viranomaisilta. Suomessa ollaan jo reagoimassa alustatalouden tuomaan työn muutokseen. Suomessa on suhteellisen voimakkaat ammattiliitot ja vahvoilla ammattiliitoilla saattaa olla työn ja palkkojen polarisaatiota hillitsevä vaikutus. Nykyiset koulutusjärjestelmät ovat vanhentuneet vastaamaan uusia työelämän vaatimuksia ja tähän pitää myös reagoida. Tulevaisuudessa on todennäköisempää, että ihminen tulee työskentelemään uuden teknologian rinnalla kuin se, että yhä enemmän työpaikkoja häviäisi digitalisaation johdosta

Alustatalousliiketoimintamallin hyödyntäminen uusilla toimialoilla : Monitapaustutkimus: Suomen terveydenhuollon toimiala

Digitalisaation myötä teknologian merkitys on laajentunut liiketoiminnan tehostamisen työkalusta liiketoimintamallien ja -rakenteiden uudistajaksi. Alustatalous on verrattain uusi liiketoiminnan organisointimalli, jossa digitaalisen alustan päälle rakentuu tuottajien ja kuluttajien ekosysteemi. Esimerkiksi taksipalveluita tarjoava Uber on alustatalousekosysteemi, joka uudistaa toimialansa rakenteita. Aiempi alustatalouksia koskeva tutkimus painottuu tunnettuihin kuluttajamarkkinoilla toimiviin alustatalouksiin. Organisaatioista muodostuvien monimutkaisten alustatalouksien rakentumisesta on kuitenkin hyvin vähän tutkimusta. Osittain koska tällaisia alustatalouksia on hyvin vähän. Tutkimus toteutetaan laadullisena monitapaustutkimuksena. Tutkimuksessa tutkitaan, miten alustatalousliiketoimintamallia voitaisiin hyödyntää uusilla toimialoilla. Tutkimusongelmaa lähestytään tutkimalla alustatalousliiketoimintamallin hyödyntämismahdollisuuksia Suomen terveydenhuollon toimialalla, joka on kiinnostava, koska ikääntyvän väestön vuoksi toimialaan kohdistuu merkittävää muutospainetta niin teknologian hyödyntämisessä kuin rakenteidenkin uudistamisessakin. Tutkimuksen aineisto on kerätty puolistrukturoiduin haastatteluin haastattelemalla kahdeksaa henkilöä kuudesta eri Suomen terveydenhuollon toimialalla toimivasta organisaatiosta. Tutkimuksen teoreettisena taustana käytetään aiempaa tutkimusta alustatalouksista ja niiden rakentumisesta. Tutkimuksen taustana käytetään myös aiempaa teoriaa liiketoimintamalleista ja arvonluontimalleista. Tutkimuksessa tehtiin kaksi johtopäätöstä. Ensimmäisen johtopäätöksen mukaan alustatalousliiketoimintamallin laajempi hyödyntäminen Suomen terveydenhuollon toimialalla ei ole todennäköisesti mahdollista lyhyellä aikavälillä. Tutkimuksen toisen johtopäätöksen mukaan alustatalousliiketoimintamallin yleistyminen Suomen terveydenhuollon toimialalla on kuitenkin todennäköistä pitkällä aikavälillä. Johtopäätöksiä tukevat tutkimuksen neljä päälöydöstä. Ensimmäisen päälöydöksen mukaan alustataloudelle ei ole olemassa yleistynyttä määritelmää. Toisen päälöydöksen mukaan eri toimijat näkevät teknologian roolin osana liiketoimintaa eri tavoilla. Kolmannen päälöydöksen mukaan suuret toimijat haluavat rakentaa alustatalousekosysteemin oman toimintansa ympärille siten, että ne toimivat samanaikaisesti sekä alustatalousyhtiönä että ekosysteemin tuottajana, mikä ei ole alustatalousliiketoimintamallin mukaista. Neljännen päälöydöksen mukaan tutkimuksessa tunnistettiin samat alustatalouksien arvonluontimallit ja ansaintalogiikat kuin aiemmassa tutkimuksessa

Digimarkkinasäädös – portinvartija ydinalustapalveluiden kilpailuoikeudellinen asema Euroopan unionin digitaalisilla sisämarkkinoilla

Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miksi digimarkkinasäädös on tarpeellinen Euroopan unionin digitaalisilla sisämarkkinoilla sekä se, miten sillä tullaan ohjaamaan portinvartijoiden toimintaa. Näihin kysymyksiin pyritään vastaamaan lainopin kautta. Tutkielman alussa määritellään ensin se toimintaympäristö (alustatalous), jossa digimarkkinasäädöksen tarkoittamalla tavalla portinvartijoiksi kutsutut alustayritykset toimivat. Tämän jälkeen digimarkkinasäädöksen tarvetta taustoitetaan arvioimalla sitä, kuinka nykyisen unionin kilpailulainsäädännön puitteissa voidaan puuttua alustataloudessa esiintyviin epäasiallisiin käytäntöihin. Käyn läpi myös kilpailulainsäädännön lisäämiseen liittyvää keskustelua sekä puolesta että vastaan. Lopuksi esittelen ja analysoin digimarkkinasäädöksen sisältöä sekä portinvartijoiden määrittelyn että niille asetettujen velvoitteiden kautta. Johtopäätöksenä tutkimuksesta voidaan todeta, että unionin kilpailuoikeus soveltuu nykyisellään myös alustatalouteen. Ongelmallista on kuitenkin se, että alustataloudessa esiintyy sellaisia kilpailua haittaavia toimintatapoja, joihin ei voida puuttua pelkästään nykyisen kilpailulainsäädännön keinoin. Nämä toimintatavat liittyvät erityisesti verkostovaikutuksen vahvistamiseen ja datan keräämiseen, jotka molemmat ovat leimallisia alustayritysten liiketoiminnassa. Lisäksi alustatalouden yrityksille ominainen nopea muutosvauhti vaatii dynaamisempaa puuttumista, mikäli niiden epäasialliseen toimintaan halutaan puuttua mahdollisimman tehokkaasti. Voimassa oleva kilpailulainsäädäntö ei mahdollista puuttumista digitaalisilla sisämarkkinoilla esiintyvään epäasialliseen toimintaan tarvittavalla nopeudella, vaikka se sinänsä olisikin esimerkiksi SEUT 101 tai 102 artiklan soveltamisalaan kuuluvaa. Näin ollen digimarkkinasäädös on tarpeellinen lisä täydentämään voimassa olevaa kilpailulainsäädäntöä. Asetus luo portinvartijaksi nimetyille ydinalustayrityksille velvoitteita, joilla ohjataan kyseisten yritysten toimintaa digitaalisilla sisämarkkinoilla ja pyritään säilyttämään ne mahdollisimman reiluina ja kilpailtuina

Lyhytaikaisen majoitustoiminnan tilastointimahdollisuudet Suomessa

Digitaalisten alustojen kehittyminen on vahvistanut alusta- ja jakamistalouden voimakasta kehittymistä. Lyhytaikainen majoitustoiminta on merkittävä alustatalouteen kuuluva globaali ilmiö, joka haastaa perinteisen kilpailuympäristön. Ajantasaisen kokonaiskuvan muodostaminen digitaalisilla alustoilla tarjottavan lyhytaikaisen majoitustoiminnan laajuudesta on haastavaa, sillä yksityishenkilöiden tarjoama lyhytaikainen majoitustoiminta ei tällä hetkellä ole majoitustilastoinnin piirissä. Selvitys vastaa tähän puutteeseen erittelemällä digitaalisten alustapalveluiden kautta tarjottavan lyhytaikaisen majoitustoiminnan tilastoinnin mahdollisuuksia Suomessa. Lyhytaikaisen majoituksen tilastoinnin kohdejoukko sisältää kaikki sellaiset vuokrakäytössä olevat kohteet, jotka eivät ole Tilastokeskuksen Majoitustilaston piirissä. Osittain näitä kohteita on jo kartoitettu Tilastokeskuksen Vuokramökkitilastossa. Euroopan komissio on päässyt sopimukseen suurimpien matkailualustojen kanssa matkailijatietojen toimittamista EU:n tilastoinnista vastaavalle toimielimelle, Eurostatille. Loppuvuodesta 2020 alkaen Eurostat toimittaa tiedot edelleen kansallisille tilastolaitoksille, myös Tilastokeskukselle. Eurostatin toimittamia tietoja voidaan täydentää eri palveluntarjoajilta ostettavilla hintatasoa koskevilla analyyseillä (esim. AirDNA, Transparent). Selvityksen tulosten perusteella edellä mainittujen tietolähteiden yhdistäminen avaa mahdollisuuden julkistaa luotettavaa tietoa lyhytaikaisen majoituksen palveluntarjoajista, toiminnan volyymistä sekä lyhytaikaista majoitusta hyödyntävistä matkailijoista Suomessa. Työ- ja elinkeinoministeriön yhdyshenkilö: asiantuntija Ida Müller, Innovaatiot ja yritysrahoitus -osasto, puh. 0295 047 033

Kaupankäynti digitaalisella alustalla : Alustatalouden yritysten keinot turvallisen kaupankäynnin edistämiseksi

Alustatalous on internetin kehityksestä kummunnut liiketoiminnan organisointimalli, jota käytetään erityisesti nopeasti skaalautuvien palvelukokonaisuuksien toteuttamiseen. Alustataloudessa liiketoiminta perustuu digitaalisiin alustoihin, jotka ovat keskiössä organisoimassa tuotteiden ja palvelujen tuottajien, kehittäjien sekä käyttäjien toimintaa ja vuorovaikutusta. Irtaimen kaupan siirtyminen digitaalisille alustoille on tehnyt yksityishenkilöiden välisestä kaupankäynnistä helppoa ja joustavaa, mutta se on tuonut mukanaan myös ei-toivottuja lieveilmiöitä, kuten erilaisten petosten tai sopimusrikkomusten tekemisen helposti. Tässä pro gradu –tutkielmassa tarkastellaan yksityishenkilöiden välistä kauppaa digitaalisella alustalla ja sitä, millaisia keinoja alustatalouden yrityksillä on turvallisen kaupankäynnin edistämiseksi. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on tutkia, millaisia omaehtoisia keinoja alustatalouden yrityksillä on alustalla tapahtuvan yksityishenkilöiden välisen irtaimen omaisuuden kaupan turvallisuuden edistämiseksi. Tutkielman päätutkimuskysymykseen ja perimmäiseen tarkoitukseen pyritään löytämään vastaus kolmen alatutkimuskysymyksen avulla: mitä alustatalous on ja millaisia käsitteitä siihen liittyy, miten sopimus irtaimen omaisuuden kaupasta syntyy ja millaisia velvoitteita siihen liittyy sekä mitä ovat irtaimen omaisuuden kaupassa tapahtuvat sopimusrikkomus- ja petostilanteet sekä niiden seuraamukset? Tutkimuksen metodi on lainopillinen ja laadullinen. Tutkielmassa tarkastelen lainopin systematisointitehtävää hyödyntäen, miten digitaalisten alustojen toimintaympäristö sijoittuu oikeusjärjestelmäämme yksityishenkilöiden välisen irtaimen omaisuuden kaupankäynnin näkökulmasta. Tutkielman laadullisen osuuden aineisto kerättiin alustatalouden yrityksille tehdyillä puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Kerätty aineisto analysoitiin ja tulokset esitetään tiiviissä tekstimuodossa tutkielman selkeyden ja johdonmukaisuuden ylläpitämiseksi. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että alustatalouden yritykset lisäävät alustalla tapahtuvan irtaimen omaisuuden kaupan turvallisuutta erilaisin teknisin ja manuaalisin keinoin, joita ovat käyttäjien pakollinen rekisteröityminen palveluun ja henkilökohtaisen tunnuksen luominen, erilaiset sivustolta löytyvät opastukset ja ohjeet turvalliseen kaupankäyntiin, yrityksen aktiivinen asiakaspalvelu sekä asiantuntevien käyttäjien ja asiakaspalvelun yhteistyö epäilyttävien myynti-ilmoitusten poistamiseksi. Näiden lisäksi muita yrityskohtaisia keinoja ovat alustakohtaiset Huuto Turva ja Sähköinen kauppakirja –palvelut, vahva tunnistautuminen, käyttäjien arvostelutoiminto, käyttäjäkohtaisten ilmoitusmäärien rajoittaminen sekä asiakkaiden tiedottaminen

Digitaalisuudella tehokkuutta liiketoimintaan

Tässä julkaisussa keskitytään siihen, kuinka digitaalisuus näkyy erityisesti pk-yrityksissä ja valmistavan teollisuuden aloilla. Digitaalisuus haastaa uudistumaan ja ajattelemaan toisin. Yhteiskehittämisalustat ja erilaiset innovaatioekosysteemit tarjoavat hedelmällisen alustan uusien toimintojen kehittämiseen. Tiina Tervaniemen artikkelissa käsitellään juuri näitä innovaatioekosysteemejä verkostomaisen kehittämisen alustoina. Kaupan ja palveluiden ala on tarkastelussa Heli Aaltosen artikkelissa, jossa käsitellään Digitaalisuudella verkkokauppaa. Verkkokauppiaat ovat usein uuden edessä, sillä verkkokaupassa myyminen vaatii myyntiosaamisen lisäksi myös teknologian tuntemusta ja kykyä hyödyntää sitä. Aaltonen jatkaa toisessa artikkelissa digitaalisesta kaupankäynnistä ja markkinoinnista ja tuo videot osaksi sisältömarkkinointia. Anna-Maija Torniaisen artikkelissa on pohdittu suomalaisten pk-yritysten uudistumisen esteitä. Työn tuottavuutta on suomalaisissa pk-yrityksissä haettu pikemminkin säästöjen kautta kuin uusilla innovaatioilla tai panostamalla digitaalisuuteen. Kuitenkin tutkimuksissa on todettu juuri voimakkaasti kasvavien yritysten olevan samalla digitalisaatiota voimakkaimmin hyödyntäviä yrityksiä. Tiina Maarasen artikkelissa tarkastellaan, kuinka työhyvinvointi voisi kasvaa uudella koulutuksella ja koulutuksen seurauksena työn uudenlaisella organisoinnilla. Timo Partalan artikkelissa pohditaan digitaalisaation vaikutuksia ja erityisesti rakennusten tietomallien hyödyntämisen mahdollisuuksia rakennusalalla. Uusina teknologioina virtuaalitodellisuus, lisätty todellisuus ja tehokkaat simuloinnit voivat muuttaa tulevaisuuden rakennussuunnittelua merkittävästi. Tämä julkaisu on toteutettu Digitaalisuudella ja prosessien hallinnalla tuottavuuteen – hankkeessa. Hankkeen tavoitteena oli yhtäältä lisätä digitaalisuuteen liittyvää osaamista pk-yrityksissä ja toteuttaa yhdessä yritysten kanssa valmennuspilotti, jossa korostuvat vertaisoppiminen ja verkottuminen. Toisaalta tavoitteena oli käynnistää Etelä-Savon teknologia- ja prosessiteollisuusyrityksissä systemaattinen kehittämisprosessi tuotannon tuottavuuden parantamiseksi ja kehittää näin yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Julkaisussa on haluttu ottaa laajempi useita eri toimialojen pk-yrityksiä hyödyttävä näkökulma digitaalisuuden murrokseen ja työn tuottavuuteen. Lisäksi pohditaan ihan uusien innovaatioiden ja markkinoiden syntyä. Digitalisaation hyödyntäminen pk-yrityksissä kysyy ennen kaikkea rohkeutta innovoida uusia tuotteita ja palveluita sekä uskoa tulevaisuudessa oleviin mahdollisuuksiin. Digitalisaation huomattavan nopeasta kehityksestä huolimatta, monet digitaaliset ratkaisut ovat sellaisia, joista on olemassa enemmän tulevaisuuden lupauksia kuin tutkittua ja toteen näytettyä tietoa tuottavuuden parantumisesta. Digitaalisuuden voimakas hyödyntäminen tuo kuitenkin lähes alalla kuin alalla yritykselle merkittävän kilpailuedun