A hermeneutic inquiry into user-created personas in different Namibian locales

Persona is a tool broadly used in technology design to support communicational interactions between designers and users. Different Persona types and methods have evolved mostly in the Global North, and been partially deployed in the Global South every so often in its original User-Centred Design methodology. We postulate persona conceptualizations are expected to differ across cultures. We demonstrate this with an exploratory-case study on user-created persona co-designed with four Namibian ethnic groups: ovaHerero, Ovambo, ovaHimba and Khoisan. We follow a hermeneutic inquiry approach to discern cultural nuances from diverse human conducts. Findings reveal diverse self-representations whereby for each ethnic group results emerge in unalike fashions, viewpoints, recounts and storylines. This paper ultimately argues User-Created Persona as a potentially valid approach for pursuing cross-cultural depictions of personas that communicate cultural features and user experiences paramount to designing acceptable and gratifying technologies in dissimilar locales

FROM A RESEARCH PROTOTYPE TO A DEPLOYED SYSTEM: THE CASE OF THE HECHT MUSEUM VISITOR\u27S GUIDE

Cultural heritage, Deployment, Mobile guides, Research prototype

Systematic mapping study of usability in post-implementation on agile software development

Abstract. Need for new software information systems is increasing year by year and information software systems have become present in everyday life of people. As the number of systems has increased so has the need of these systems to be usable and work properly. This thesis used systematic mapping study method to get overview of the current state of usability in agile software development. In the study, initially 269 papers were retrieved from SCOPUS and after exclusion of irrelevant papers 92 papers were selected to the study of which 75 papers got through inclusion criteria to the final stage of the study. In this thesis a look to current state of usability in agile software development is presented. Study suggested that usability usage in agile environment is still trying to find its place but there is research being done constantly to make it more prevalent in the field. From those agile software development projects, that had included the usage of some sort of usability method to development, too few included usability throughout the whole development cycle.Tiivistelmä. Tarve uusille tietojärjestelmille on kasvanut vuosi vuodelta suuremmaksi. Tietojärjestelmistä on tullut osa meidän jokapäiväistä elämäämme. Samalla, kun tietojärjestelmien määrä on kasvanut, on kasvanut myös tarve tehdä niistä entistä käytettävämpiä ja toimivia. Tässä tutkielmassa on käytetty systemaattista tutkimuskirjallisuuden kartoitus menetelmää, jonka avulla on hankittu yleiskuva tämän hetkisestä käytettävyyden tilasta ketterässä ohjelmistokehityksessä. Tutkimukseen otettiin alun perin 269 julkaisua, jotka haettiin SCOPUS tietokannasta. Tulosten seulonnan jälkeen 92 julkaisun todettiin liittyvän olennaisesti aiheeseen. Näistä 92 julkaisusta tutkimuksen viimeiseen vaiheeseen hyväksyttiin 75 julkaisua. Tässä tutkielmassa annetaan yleiskuva käytettävyydestä ketterässä ohjelmistokehityksessä tämän hetken kirjallisuuden perusteella. Tutkimuksessa todettiin, että käytettävyyden käyttö ketterässä ohjelmistokehityksessä yrittää vielä löytää omaa paikkaansa, mutta tutkimuksessa tapahtuu jatkuvaa kehitystä, jotta käytettävyys saataisiin selkeäksi myös ketterässä ohjelmistokehityksessä. Niissä projekteissa, joissa ketterää ohjelmistokehitystä harjoitettiin ja käytettävyys oli otettu huomioon, liian harva sisällytti käytettävyyden menetelmiä tukemaan kehitystä läpi koko ohjelmiston kehityskaaren

UPAYA REVITALISASI CAGAR BUDAYA KABUYUTAN CIBURUY MELALUI RANCANG BANGUN APLIKASI MANDALA

Kabuyutan Ciburuy pada mulanya merupakan suatu tempat berkumpulnya para cedikiawan dan pelajar untuk berbagi berbagai ilmu pengetahuan dan kebijaksanaan pada kejayaan jaman pemerintahan Sunda, sekitar abad XIV sampai XVI. Setelah masuknya pemerintahan Mataram Islam ke wilayah Jawa Barat dan diterapkannya politik etis kolonial Belanda pada awal abad XX, aksara Sunda kuno dan kegiatan mandala perlahan-lahan mulai punah. Namun berbagai upaya telah dilakukan untuk melestarikan cagar budaya Sunda kuno tersebut. Makalah ini memaparkan rancang bangun aplikasi mandala sebagai inovasi baru dalam melestarikan cagar budaya di Kabuyutan Ciburuy. Dengan adanya aplikasi ini, upaya revitalisasi dari fungsi Kabuyutan Ciburuy sebagai lembaga pendidikan formal jaman kerajaan di Sunda dapat diaktifkan kembali. Aplikasi Mandala dikembangkan dengan pendekatan user centered design untuk memastikan keberdayagunaan aplikasi. Beberapa fitur yang disematkan ke dalam aplikasi mandala adalah visualisasi naskah Sunda kuno, transliterasi, terjemahan, galeri, dan hasil riset terkait Kabuyutan Ciburuy. Selanjutnya, fitur permainan dengan tema kesundaan ditambahkan untuk meningkatkan ketertarikan masyarakat untuk belajar budaya Sunda dengan lebih menarik dan menyenangkan. Metode pararel disain dan pengujian usabilitas terhadap dua kelompok telah dilakukan dan  menunjukan hasil bahwa tingkat learnability sebesar 81,34 % dan satisfaction sebesar 77,67%

Human Factors in Agile Software Development

Through our four years experiments on students' Scrum based agile software development (ASD) process, we have gained deep understanding into the human factors of agile methodology. We designed an agile project management tool - the HASE collaboration development platform to support more than 400 students self-organized into 80 teams to practice ASD. In this thesis, Based on our experiments, simulations and analysis, we contributed a series of solutions and insights in this researches, including 1) a Goal Net based method to enhance goal and requirement management for ASD process, 2) a novel Simple Multi-Agent Real-Time (SMART) approach to enhance intelligent task allocation for ASD process, 3) a Fuzzy Cognitive Maps (FCMs) based method to enhance emotion and morale management for ASD process, 4) the first large scale in-depth empirical insights on human factors in ASD process which have not yet been well studied by existing research, and 5) the first to identify ASD process as a human-computation system that exploit human efforts to perform tasks that computers are not good at solving. On the other hand, computers can assist human decision making in the ASD process.Comment: Book Draf

User Experience of Geocaching and Its Application to Tourism and Education

Advances in technology have provided new ways of using entertainment and game technology to foster human interaction. Games and playing with games have always been an important part of people’s everyday lives. Traditionally, human-computer interaction (HCI) research was seen as a psychological cognitive science focused on human factors, with engineering sciences as the computer science part of it. Although cognitive science has made significant progress over the past decade, the influence of people’s emotions on design networks is increasingly important, especially when the primary goal is to challenge and entertain users (Norman 2002). Game developers have explored the key issues in game design and identified that the driving force in the success of games is user experience. User-centered design integrates knowledge of users’ activity practices, needs, and preferences into the design process. Geocaching is a location-based treasure hunt game created by a community of players. Players use GPS (Global Position System) technology to find “treasures” and create their own geocaches; the game can be developed when the players invent caches and used more imagination to creations the caches. This doctoral dissertation explores user experience of geocaching and its applications in tourism and education. Globally, based on the Geocaching.com webpage, geocaching has been played about 180 countries and there are more than 10 million registered geocachers worldwide (Geocaching.com, 25.11.2014). This dissertation develops and presents an interaction model called the GameFlow Experience model that can be used to support the design of treasure hunt applications in tourism and education contexts. The GameFlow Model presents and clarifies various experiences; it provides such experiences in a real-life context, offers desirable design targets to be utilized in service design, and offers a perspective to consider when evaluating the success of adventure game concepts. User-centered game designs have adapted to human factor research in mainstream computing science. For many years, the user-centered design approach has been the most important research field in software development. Research has been focusing on user-centered design in software development such as office programs, but the same ideas and theories that will reflect the needs of a user-centered research are now also being applied to game design (Charles et al. 2005.) For several years, we have seen a growing interest in user experience design. Digital games are experience providers, and game developers need tools to better understand the user experience related to products and services they have created. This thesis aims to present what the user experience is in geocaching and treasure hunt games and how it can be used to develop new concepts for the treasure hunt. Engineers, designers, and researchers should have a clear understanding of what user experience is, what its parts are, and most importantly, how we can influence user satisfaction. In addition, we need to understand how users interact with electronic products and people, and how different elements synergize their experiences. This doctoral dissertation represents pioneering work on the user experience of geocaching and treasure hunt games in the context of tourism and education. The research also provides a model for game developers who are planning treasure hunt concepts.Teknologinen kehitys on tarjonnut uusia tapoja hyödyntää viihdettä ja peliteknologiaa ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Pelit ja niiden pelaaminen on ollut aina tärkeä osa ihmisten arkipäivää. Ihmisen ja tietokoneen välisen vuorovaikutuksen tutkimus, human-computer interaction research (HCI), on perinteisesti nähty kognitiivisena psykologiana, johon kuuluvat inhimilliset tekijät, sekä insinööritieteenä, johon sisältyy tietojenkäsittelytiede. Vaikka kognitiivinen tiede on kehittynyt viime vuosina valtavasti, suunnitteluverkostoihin vaikuttavat ihmisten tunteet ovat yhä tärkeämmässä osassa, erityisesti silloin kun tavoitteena on haastaa ja viihdyttää käyttäjiä. (Norman 2002.) Pelinkehittäjät ovat selvittäneet pelisuunnittelun kannalta olennaisia tekijöitä ja tunnistaneet, että pelien menestyksen salaisuus on käyttäjäkokemus. Käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa käyttäjien toiminnan käytäntöjen, tarpeiden ja toiveiden tuntemus tuodaan mukaan suunnitteluprosessiin. Geokätköily on paikannukseen perustuva aarteenetsintäpeli, jonka pelaajat ovat luoneet yhdessä. Pelaajat käyttävät GPS-teknologiaa "aarteiden" etsimiseen ja lisäävät omia geokätkökohteita ja peli kehittyy jatkuvasti pelaajien keksiessä kätköjä, jotka vaativat yhä enemmän mielikuvitusta. Tässäväitöskirjassa tutkitaan geokätköilyn käyttäjäkokemusta ja sen sovelluksia koulutuksen- ja matkailunaloilla. Perustuen Geocaching.com websivustoon geokätköilyä pelataan noin 180 maassa, ja rekisteröityneitä käyttäjiä on yli kymmenen miljoonaa eri puolilla maailmaa (Geocaching.com, 25.11.2014). Tässä tutkielmassa esitellään vuorovaikutusmalli nimeltään GameFlow Experience -mallia, jota voidaan käyttää aarteenetsintäsovellusten suunnittelussa koulutuksen- ja matkailualojen konteksteissa. GameFlow Experience -malli esittelee ja selventää erilaisia kokemuksia - se esittelee ne todellisessa kontekstissa, tarjoaa erilaisia suunnittelutavoitteita palvelusuunnittelua varten sekä näkökulman, joka tulisi ottaa huomioon seikkailupelien menestystä arvioitaessa. Käyttäjäkeskeisessä pelisuunnittelussa on sovellettu inhimillisten tekijöiden tutkimusta valtavirran tietojenkäsittelytieteeseen. Useiden vuosien ajan, käyttäjäkeskeisen suunnittelun lähestymistavasta on tullut tärkein tutkimusala ohjelmistokehityksessä. Tutkimus on keskittynyt ohjelmistojen kehitykseen käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa etenkin toimisto-ohjelmistoihin, mutta samoja ideoita ja teorioita, jotka heijastavat yhteiskunnan tarpeita käyttäjäkeskeisessä tutkimuksessa sovelletaan nyt myös pelisuunnitteluun. (Charles ja ym. 2005.) Kiinnostus käyttäjäkokemuksen suunnitteluun on kasvanut jo useiden vuosien ajan. Digitaaliset pelit tarjoavat kokemuksia, ja pelisuunnittelijat tarvitsevatkin työkaluja, joiden avulla voidaan entistä paremmin ymmärtää tuotteiden ja palvelujen luomia käyttäjäkokemuksia. Tutkimuksen tavoitteena on esitellä käyttäjäkokemusta ja miten sitä voidaan käyttää uusien aarteenmetsästyskonseptien kehittämiseen. Insinööreillä, suunnittelijoilla ja tutkijoilla tulisi olla selkeä käsitys siitä, mikä käyttäjäkokemus on, mitkä ovat sen osat ja mikä tärkeintä, miten voimme vaikuttaa käyttäjän tyytyväisyyteen. Lisäksi pitäisi ymmärtää, miten käyttäjät toimivat elektronisten tuotteiden kanssa sekä miten ihmiset toimivat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ja miten eri osat vaikuttavat yhdessä käyttäjien kokemuksiin. Väitöskirja on pioneerityö käyttäjäkokemuksesta geokätköilyssä ja aarteenetsintä peleissä matkailun ja opetuksen kontekstissa. Tutkimus antaa myös mallin pelin kehittäjille, jotka suunnittelevat aarteenetsintäkonsepteja.Siirretty Doriast

An Integrated Platform Supporting Intangible Cultural Heritage Learning and Transmission: Definition of Requirements and Evaluation Criteria

The paper offers an experience-based viewpoint on two key phases of the development of an Information and Communication Technologies (ICTs)-based system: the definition of requirements and identification of related criteria and methodology for its evaluation. In doing so, it refers to the unique context of the i-Treasures EU project, which deals with the development of an innovative integrated platform to support the learning and transmission of Intangible Cultural Heritage (ICH). The i-Treasures integrated platform is conceived to support both traditional learning approaches and innovative and active learning processes, based on extensive use of sensor-technologies. In this light, during the development process, particular attention has been devoted to the definition of requirements with specific reference to sensor-mediated Human Computer Interaction (HCI) issues and the evaluation process was designed accordingly, in coherence with the specific advanced features of the integrated platform. The paper offers a view of the complexity of the design of ICT-based tools supporting the preservation and transmission of ICH and also provides an insight (and this could have a broader impact) into the methodology adopted to harmonize the requirements and the evaluation phases which are key pillars for the construction of any educationally effective ICT-based learning system

Toward a more accessible cultural heritage. Experiences, methodologies and tools.

L'abstract è presente nell'allegato / the abstract is in the attachmen

The International Image Interoperability Framework (IIIF): raising awareness of the user benefits for scholarly editions

The International Image Interoperability Framework (IIIF), an initiative born in 2011, defines a set of common application programming interfaces (APIs) to retrieve, display, manipulate, compare, and annotate digitised and born-digital images. Upon implementation, these technical specifications have offered institutions and end users alike new possibilities. In Switzerland, only a handful of organizations and projects have collaborated with the IIIF community. For instance, e-codices, the Virtual Manuscript Library, implemented in December 2014 the two core IIIF APIs (Image API and Presentation API). Since then, no other Swiss collection has fully complied with the IIIF specifications to make true interoperability possible. The NIE-INE project, overseen by the University of Basel and funded by Swissuniversities, has aimed to build a national platform for scientific editions. There is a shared rationale between NIE-INE and IIIF who both advocate flexible and consistent technical architecture as well as providing high-quality user experience (UX) in their content delivery. Remote and in-person usability tests were conducted on the Universal Viewer (UV) and Mirador, two IIIF-compliant image viewers deployed by many IIIF implementers, in order to assess their satisfaction and efficiency as well as their perceived usability. NIE-INE was the target audience of the usability testing with a view to evaluating how scholarly research and the wider scientific community could benefit from leveraging IIIF-compliant technology. To conclude this bachelor’s thesis, a set of recommendations, based on the usability testing results and throughout this assignment, was drawn for the developing teams of both viewers, the IIIF community and the NIE-INE team members