Tuutori -matkaopas yliopistomaailmaan

Opiskelijatuutorointi on oleellinen osa pintojen aloittamista. Opiskelijatuutorit vastaavat ensimmäisten viikkojen ajan suurelta osin yliopisto-opintonsa aloittavien opiskelijoiden ohjaamisesta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaista opiskelijatuutorointi on Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellissä tiedekunnassa ja sitä, miten toimitaa voisi kehittää. Ensimmäisen kysymyksen kohdalla selvitettiin tuutoroinnin keskeisimpiä tavoitteita, tuutoroinnin roolia laitoksella ja sitä mikä tekee tuutoroinnista onnistunutta. Toisen kysymyksen kohdalla selvitettiin tuutoroinnin vahvuuksia ja haasteita, sekä tarkasteltiin kehitysehdotuksia. Tutkimuksen aineisto kerättiin syksyllä 2011 lomakehaastatteluin ja kyselylomakkein tuutoreilta (N=93), tuutorivastavilta (N=11), laitosten tuutorivastuuhenkilöiltä (N=8) ja uusilta opiskelijoilta (N=155). Uusia opiskelijoita lukuun ottamatta aineisto kattaa lähes kokonaan perusjoukon. Aineiston analyysissä käytettiin aineistolähtöistä sisällön analyysiä, jonka avulla aineistosta nostettiin esille tutkimuskysymysten kannalta oleelliset asiat. Tulosten perusteella tuutorointia pidettiin hyvin tärkeänä sekä opiskelijoiden että laitosten näkökulmasta. Keskeisimmiksi tavoitteiksi nousivat uusien opiskelijoiden tutustuttaminen niin fyysiseen kuin sosiaaliseenkin ympäristöön. Tärkeän osan tuutorointia muodostivat ryhmän tarjoama vertaistuki ja tuutoreiden antama käytännönläheinen tieto opinnoista ja opiskelusta. Tämän tutkimuksen perusteella tuutorointia tulisi kehittää entistä monipuolisemmaksi ja tavoittavammaksi. Lisäksi tulisi panostaa yhteistyöhön tuutoreiden kesken ja muiden tahojen kanssa. Myös tiedotukseen olisi jatkossa panostettava entistä enemmän. Koulutuksilta toivottiin enemmän käytännöllisiä ja konkreettisia neuvoja

Suomenkielisten lehtiartikkelien luokittelu

Dokumenttien luokittelua eli tekstin aihepiirin automaattista tunnistusta on aikaisemmin sovellettu pääasiassa englanninkielisiin dokumentteihin. Tutkimuksen tarkoituksena oli mahdollistaa suomenkielisiä lehtiartikkeleita luokittelevan ohjelman kehittäminen. Tutkielma alkaa lyhyellä katsauksella aikaisempaan tutkimukseen. Pääaiheena on kolmen ohjattuun oppimiseen perustuvan luokittelualgoritmin (naiivin Bayesin luokittimen, tasapainotetun Winnow+:n ja assosiaatiosääntöjen) vertailu Helsingin Sanomien aineiston avulla. Dokumenttien esikäsittelyyn ja luokittelupiirteiden valintaan käytetään FINCG-nimistä suomen kielen jäsennysohjelmaa. Parhaiten toimivaksi vaihtoehdoksi osoittautui perusmuotoon palautettuja substantiiveja käyttävä naiivi Bayesin luokitin

Jätkänshakkipeliautomaatti

Insinöörityön tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa Kajaanin ammattikorkeakoululle jätkänshakkipeliautomaatin ohjelmakoodi. Jätkänshakkipeliautomaattia on tarkoitus käyttää eri tilaisuuksissa, kuten esimerkiksi messuilla, joissa esitellään Kajaanin ammattikorkeakoulua sekä sen eri koulutusaloja. Peliautomaatin tarkoituksena on esitellä tietotekniikankoulutusohjelman tarjoamia mahdollisuuksia. Ohjelma toteutettiin c-kielellä 8051-mikrokontrollerille. Laitteistona peliautomaatissa käytettiin valmista testilaitetta, joka sisältää graafisen LCD-näytön, 8051:n ja matriisinäppäimistön. Kehitysympäristönä työssä käytettiin IAR ANSI C -kääntäjää sekä Intel 8051:n emulaattoria. Peliä pelataan tietokonepelaajaa vastaan. Tietokonepelaajan tekoälyn toteutuksen tavoitteena oli toteuttaa ns. itseoppivatekoäly, eli ensimmäisessä pelissä tietokone tietää ainoastaan säännöt, jonka jälkeen pelien edetessä tietokone oppii pelin eri strategiat. Kun ns. oppiminen on tapahtunut, lopputuloksena tulee aina tasapeli tai tietokone voittaa. Ohjelmaa testattiin eri ohjelmointivaiheissa. Testauksessa saatujen testitulosten perusteella voitiin havaita, että kyseinen ohjelma toimi odotusten mukaisesti. Lopputuloksena saatiin ohjelma, joka sisälsi laitteiston tarvitsemat ohjelmat ja jätkänshakkipelin pääohjelman varustettuna tietokonepelaajan tekoälyllä.The purpose of this Bachelor’s thesis was to design and implement a code of the tic-tac-toe game machine for Kajaani University of Applied Sciences. The Tic-tac-toe game machine will be used in different gatherings, such as exhibitions, in which Kajaani University of Applied Sciences and its degree programs are introduced. The game machine will be used to demonstrate the opportunities of the Information Technology degree program. The software was implemented with c-code to the Intel 8051 microcontroller. The existing embedded hardware, including an LCD display, the 8051 microcontroller and a matrix keyboard, was used as the hardware platform. The IAR ANSI C complier and the Intel 8051 emulator used as a software development environment. The game is played against a computer player. The target was to develop the computer player “selfeducated” artificial intelligence. This means that in the first game the computer understands only the rules of the game and as the game proceeds the computer player learns different game strategies, tricks etcetera. When learning has occurred, the game always ends either to a draw or the computer wins. The software was tested during the different development phases. The testing results show that the software functions as expected. As the final result, well working software was achieved including the software required by the embedded HW platform as well as the game main software program with artificial intelligence

Osaamisen arviointi ammattikorkeakoulussa - Mittarin kehittäminen sähköisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden opetukseen

The purpose of this study was to validate a measurement tool to evaluate the competence of students at the University of Applied Sciences (UAS) in the development of digital health and social care services. The aim of this study was to describe the view of UAS teachers regarding the knowledge, skills and competences that all UAS social and health care students, information technology (IT) engineers, business and business economics students need to know about developing digital services after graduation. The International Medical Informatics Association (IMIA) has drawn up recommendations for the biomedicine and health information (BMHI) curriculum, and the service design skills descriptions had been used as a reference framework for assessing the competence of students that is now evaluated by Finnish, Estonian and Latvian teachers in an expert group (n = 17). The evaluation took place on a four-step Likert scale, from unimportant to important, as well as unsuitable to suitable. The measurement tool was in English. These included the sum of the content validity index of the entire form (S-CVI/Ave) and the competence content-validity indexes (I-CVI), whose acceptance limit was determined by 0.80 acording to the literature. After the evaluation, 82 competence sentences were omitted from 35 competence sentences to describe the students’ competence. The importance of the S-CVI/Ave was initially 0.84, and after removing the sentences, it was 0.94. The S-CVI/Ave was initially 0.72, and after removal, it was 0.91. The multidisciplinary team assessed the importance and suitability of the students’ competences in their own fields, which reduced the number of competence sentences based on the content validity index. Consequently, this research demonstrates that teachers do not require the same broad range of expertise as stated by international recommendations. The validation of the measurement tool will be continued by studying the views of the teachers of University of Applied Sciences at national level on the need for competence of students at the Bachelor level.Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli validoida mittari, jolla arvioidaan ammattikorkeakouluopiskelijan osaamista sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) sähköisten palveluiden kehittämisessä. Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata ammattikorkeakouluopettajien näkemystä siitä tiedosta, taidosta ja osaamisesta, jota ammattikorkeakoulun sote-opiskelijoiden, informaatioteknologian (IT) insinöörien ja IT-liiketalouden opiskelijoiden sekä liiketalouden-opiskelijoiden tulee osata soten sähköisten palvelujen kehittämisestä valmistuttuaan ammattikorkeakoulusta. International Medical Informatics Association (IMIA) on laatinut suosituksen soten tiedonhallinnan biomedicine and health information (BMHI) opetussuunnitelmasta ja sitä sekä palvelumuotoiluosaamiskuvauksia oli käytetty viitekehyksenä laadittaessa opiskelijoiden osaamisen mittaria, jota nyt suomalaiset, virolaiset ja latvialaiset opettajat (n = 17) asiantuntijaryhmänä arvioivat. Mittari oli englanninkielinen. Arviointi tapahtui 4-portaisella Likert-asteikolla ei tärkeä – tärkeä ja ei soveltuva – soveltuva. Niistä laskettiin koko lomakkeen sisällön luotettavuusindeksi (S-CVI/Ave) ja osaamislausekohtaiset sisällönluotettavuusindeksit (I-CVI), joiden hyväksymisrajaksi määriteltiin 0,80 kirjallisuuden mukaan. Kyselyn 82 osaamislauseesta jäi opettajien arvioinnin jälkeen 35 osaamislausetta kuvaamaan opiskelijoiden tarvittavaa osaamista. Koko mittarin tärkeys (S-CVI/Ave) oli ensin 0,84 ja lauseiden vähennyksen jälkeen 0,94. Soveltuvuuden luotettavuusindeksi (S-CVI/Ave) oli ensin 0,72 ja vähennyksen jälkeen 0,91. Monialaisen vastaajaryhmän näkemykset osaamislauseiden tärkeydestä ja soveltuvuudesta oman alan opiskelijoille vähensivät erityisesti soveltuvuuden osalta osaamislauseita. Tutkimus osoittaa, että opettajat eivät vaadi yhtä laajaa osaamislauseiden määrää kuin kansainväliset suositukset esittävät. Mittarin validointia jatketaan selvittämällä kansallisesti ammattikorkeakoulujen opettajien näkemyksiä kandidaattitason opiskelijoiden osaamisen tarpeesta

Ketterä automaatiotestaus : Käyttäytymislähtöinen ohjelmistokehitys mobiilisovelluksen testauksessa

Opinnäytetyössä oli tarkoitus tutkia keinoja tehostaa mobiilisovellusten koko ohjelmistokehitystä. Useat laitealustat ja käyttöjärjestelmät ovat koettu haasteellisiksi testauksen automatisoinnille ja automaation puute lisää koko sovelluskehityksen kustannuksia. Onko olemassa toimivaa menetelmää kehittää mobiilisovelluksia kokonaisuutena, unohtamatta testausta ja sen automatisointia? Mitkä ovat mahdollisen menetelmän heikkoudet ja vahvuudet, sekä millaisia reunaehtoja kyseinen menetelmä asettaa koko kehitystyölle? Työssä tutkittiin ketteriä kehitys- ja testausmenetelmiä. Erityisesti tarkasteltiin Käyttäytymislähtöistä kehitysmenetelmää ja olisiko sillä mahdollista tehostaa mobiilisovellusten kehitystä kokonaisuutena. Tutkimus pohjaa todelliseen toimeksiantoon, jossa toteutettiin Calabash-testit mobiilisovellukselle, joka tukee kaikkia laitealustoja ja useita rajapintoja.The purpose of this Bachelor's thesis was to study better ways of improving development of mobile applications. One of the major problems of development is software testing and its automation. Automation testing is difficult because of various platforms and several different versions of operating systems This thesis researched existing issues at mobile development and automation testing, possible solutions to these issues and what as well as the benefits and weakness at this method. One of the main frameworks is the study of agile software development and behavior-driven development as the solutions of the problems. The study is based on a real-life assignment. Calabash automation tests were conducted on a mobile application that supports the most-used mobile client

Vuorovaikutuksellinen viestiverkko ja oppiminen : Viestiverkkojen kehittäminen ja käyttäminen

Työssä käsitellään viestiverkoksi kutsuttuja vuorovaikutuksellisia viestintätapahtumia, jotka voivat olla hetkellisiä tai jäädä pysyvästi olemaan. Vuorovaikutukselliseksi toiminta raportissa nimettiin silloin, kun kommunikointia tapahtuu vähintään kahden ihmisen välillä. Työssä kehitettiin viestiverkkoja kahteen eri kohteeseen. Toinen kohde oli Itä-Suomen yliopiston olemassa oleva Tietojärjestelmän suunnittelu-kurssi ja toinen keramiikka-alan yrittäjän koulutuksen markkinoinnin vuorovaikutuksellisuuden kehittäminen. Yliopiston kurssiin sisällytettiin harjoitustyö, jonka aikana opiskelijat suunnittelivat tietojärjestelmää keramiikka-alan yrittäjälle. Kehittämishankkeessa tarkasteltiin ongelmalähtöistä oppimista, vuorovaikutuksellista oppimista, ryhmäoppimista, projektioppimista ja verkko-oppimista. Oppiminen ja ohjaaminen nähtiin osana suurempaa kulttuurista kokonaisuutta ja sosiaalista viitekehystä. Hankkeessa oppimista ja ohjausta tarkasteltiin kulttuurisidonnaisesti ja osana sosiokonstruktivistista prosessia. Tuloksena saatiin teoreettiseen tarkasteluun pohjautuvia käytännön kokemuksia projektityöstä sekä yliopiston kurssin että työelämään liittyviin todellisiin tarpeisiin. Tulevaisuuden tarpeisiin työstä saatiin kokemuksia ja myös konkreettista tietoa hyödynnettäväksi jatkossa sekä yliopiston kurssilla että yrittäjälle rakennettavien verkkosivujen toteutuksessa. Kehittämishankkeen lähtökohtana oli lähes vuoden mittainen yhteistyöprosessi, jonka aikana Viestiverkko-työryhmän jäsenten käytännön tarpeet ja kiinnostuksen kohteet yhdistyivät mielekkääksi kokonaisuudeksi. Ryhmän työskentelytapa oli sosiokonstruktivistinen

Ohjelmoinnin opetus matematiikan opetuksessa

Tavoitteet. Tutkielmassa käydään läpi uusimman, vuonna 2014 julkaistun ja vuonna 2016 käyttöönotetun, opetussuunnitelman myötä perusopetukseen tullutta ohjelmoinnin opetusta. Tämän tutkielman yhtenä tavoitteena on selvittää, kuinka opettajat ovat reagoineet tähän muutokseen. Kaikilla opettajilla on varmasti jokin kanta ohjelmoinnin opettamiseen matematiikan opetuksessa, joten koettiin mielekkääksi selvittää, minkälaisia mielipiteitä opettajilla on ohjelmointiin ja sen opetukseen liittyen. Tutkielmassa selvitetään, kuinka algoritmisen ja ohjelmallisen ajattelun sekä ohjelmoinnin opetusta toteutetaan sekä Suomessa että muualla maailmassa. Algoritmisen ja ohjelmallisen ajattelun termit ovat vahvasti yhteydessä niihin tavoitteisiin, mitä ohjelmoinnilla halutaan opetussuunnitelman mukaan opettaa. Tästä syystä näiden kahden termin eroja ja yhtäläisyyksiä selvennetään. Menetelmät. Tutkielmaa varten toteutettiin kyselylomake, jonka tulokset kerättiin marras-joulukuussa 2018. Kysely julkaistiin matemaattisten aineiden opettajien liiton MAOL ry:n sähköpostimuodossa välittyvän "kirjeen" avulla tavoittaen näin monia yläkoulussa toimivia matematiikan opettajia. Lisäksi kyselyä jaettiin sosiaalisessa mediassa muutamissa sopiviksi katsotuissa ryhmissä. Kysely voidaan karkeasti jakaa kolmeen osaan. Ensimmäisessä osiossa kartoitettiin opettajien omia taustoja ja asenteita. Toisessa osassa selvitettiin opettajien resursseja, tapoja toteuttaa ohjelmoinnin opettamista sekä opettajien mielipiteitä ohjelmoinnin opettamisesta. Viimeisessä osiossa kysyttiin opettajan omaa ohjelmointitaustaa ja kouluttautumista. Kyselytutkimukseen osallistui 46 (19 miestä ja 27 naista) yläkoulussa matematiikkaa opettavaa opettajaa. Kyselyn tuloksia analysoitiin sekä kvalitatiivisesti että kvantitatiivisesti. Kyselylomakkeessa oli 19 kysymystä, sekä näiden jälkeen vapaa sana -osio. Kyselylomakkeessa oli sekä monivalintakysymyksiä että avoimia kysymyksiä. Kysymyksillä selvitettiin opettajien asenteita ohjelmoinnin opetusta sekä ohjelmointia kohtaan. Tulokset ja johtopäätökset. Kyselyn tulosten perusteella voidaan todeta, että vain 52,2% vastaajista kokee omaavansa tarpeeksi tietokoneita ohjelmoinnin opettamisen toteuttamiseen. Oppimateriaalien osalta vastaava luku oli 28,3% ja ajan osalta vain 13,0%. Luvut ovat huolestuttavan alhaisia ja mikäli muutosta tähän ei pian tapahdu, opettajat saattavat turhautua aiempaa enemmän nykytilanteeseen, jolloin opetuksen laatu saattaa kärsiä merkittävästi. Tutkielman tulokset antavat suuntaa nykytilanteesta, joten on mielekästä harkita jatkotutkimusten tekemistä. Erityisesti resurssien puuttumisten kannalta sijainti voisi antaa lisätietoa siitä, mihin rahoitusta olisi hyvä lisätä, jotta perusopetuslain mukainen tasa-arvoinen opetus toteutuisi Suomessa