Factors Influencing Information Adoption From Social Media About COVID-19 by Saudi Citizens

Social networking sites comprise an open world where anyone can share different types of information. During the Covid-19 pandemic, people's social isolation made social media particularly important, and it has emerged as an important platform for sharing health information. The credibility of the information, however, is questionable. Therefore, this study aims to understand attitudes towards using social media as an information source among social media users in Saudi Arabia. Specifically, it seeks to examine the propensity of individuals towards using health information from social media platforms and whether individuals demographic factors (such as gender) impact information adoption. Based on using an online questionnaire incorporating a novel vignette design to measure participants’ perceptions of information sources on social media platforms. The findings revealed that there is a high use of social media platforms among the Saudi population and that verified accounts on social media platforms, same gender and nationality positively affect the propensity towards adopting information

Kenen päätös? Toimijoiden asemat ja tiedolliset auktoriteetit HPV-rokotuskeskustelussa

HPV-rokotteen avulla pyritään ehkäisemään ihmisen papilloomavirusten tartuntaa ja niiden aiheuttamia haittoja, erityisesti kohdunkaulan syöpiä. Suomessa rokotetta tarjotaan nuorille maksutta osana kansallista rokotusohjelmaa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan HPV-rokotteeseen liittyviä puhetapoja keskittyen kahteen päätöksentekoon liittyvään kysymykseen: 1. Ketkä ovat keskeisiä toimijoita HPV-rokotuspäätöksen tekemisessä ja millaisia ovat heidän asemansa? 2. Millaisiin tiedollisiin auktoriteetteihin HPV-rokotukseen liittyvässä keskustelussa vedotaan? Tutkimuksen aineistona toimivat HPV-rokotukseen liittyvät uutisartikkelit sekä nuorten ja aikuisten verkkokeskustelut, joita on analysoitu asemointianalyysin avulla. Tulokset osoittavat, että aktiivisiksi päätöksentekijöiksi asemoidaan vaihtelevasti nuori, tämän vanhemmat ja terveysviranomaiset. Keskustelussa ilmenee lisäksi jännitteitä erilaisten tiedollisten auktoriteettien välillä. Keskeisiksi nousevat biolääketieteellinen, institutionaalinen, kokemuksellinen ja yksilöllinen kognitiivinen auktoriteetti, joiden asemaa vahvistetaan ja haastetaan eri tavoin osana keskustelua. Tutkimus korostaa tarvetta tarkastella rokotuspäätöstä usean toimijan jaettuna päätöksenä

Las fake news sobre el COVID-19: ¿qué aprendemos de ellas?

The health crisis produced by COVID-19 has generated a heightened need of information as a response to a situation of uncertainty and high emotional load, in which fake news as other informative contents have grown dramatically. The aim of this work is to learn how to know and filter fake news without resorting to predefined guidelines or information authorities, by analyzing the fake news recorded in Spain during the health crisis of COVID-19. The sample of 92 fakes was collected from the Maldita.es website and analyzed according to criteria of cognitive and affective authority, interactivity, themes and potential danger. The results point to a practical absence of indicators of cognitive authority, while the affective authority of these news items is built through mechanisms of discrediting people, ideas or movement, and the use of offensive or rude language. The dominant theme is politics (39%), followed by those related to society (33%) and science (24.4). Finally, fake news, for the most part, do not seem to pose any danger to the health or safety of people, pointing out that the harm they cause is moral. We conclude by highlighting the importance of a culture of civic values ​​to combat fake news

Las fake news sobre el COVID-19: ¿qué aprendemos de ellas?

The health crisis produced by COVID-19 has generated a heightened need of information as a response to a situation of uncertainty and high emotional load, in which fake news as other informative contents have grown dramatically. The aim of this work is to learn how to know and filter fake news without resorting to predefined guidelines or information authorities, by analyzing the fake news recorded in Spain during the health crisis of COVID-19. The sample of 92 fakes was collected from the Maldita.es website and analyzed according to criteria of cognitive and affective authority, interactivity, themes and potential danger. The results point to a practical absence of indicators of cognitive authority, while the affective authority of these news items is built through mechanisms of discrediting people, ideas or movement, and the use of offensive or rude language. The dominant theme is politics (39%), followed by those related to society (33%) and science (24.4). Finally, fake news, for the most part, do not seem to pose any danger to the health or safety of people, pointing out that the harm they cause is moral. We conclude by highlighting the importance of a culture of civic values ​​to combat fake news

The Medical Authority of AI: A Study of AI-enabled Consumer-facing Health Technology

Recently, consumer-facing health technologies such as Artificial Intelligence (AI)-based symptom checkers (AISCs) have sprung up in everyday healthcare practice. AISCs solicit symptom information from users and provide medical suggestions and possible diagnoses, a responsibility that people usually entrust with real-person authorities such as physicians and expert patients. Thus, the advent of AISCs begs a question of whether and how they transform the notion of medical authority in everyday healthcare practice. To answer this question, we conducted an interview study with thirty AISC users. We found that users assess the medical authority of AISCs using various factors including automated decisions and interaction design patterns of AISC apps, associations with established medical authorities like hospitals, and comparisons with other health technologies. We reveal how AISCs are used in healthcare delivery, discuss how AI transforms conventional understandings of medical authority, and derive implications for designing AI-enabled health technology

The cognitive authority of user-generated health information in an online forum for girls and young women

Abstract Purpose: The purpose of this paper is to examine the role of one particular online discussion forum as a potentially authoritative health information source for its users. The concept of cognitive authority is used as a starting point for understanding information evaluation in this context. The focus is placed on the types of information users seek for from this forum, the ways they assess the credibility of information obtained, and their views on the impact of this information. Design/methodology/approach: The empirical data were collected with a questionnaire survey from the users of a Finnish online forum for girls and young women (n=290). The data were analyzed qualitatively with content analytic techniques and quantitatively by using descriptive analysis. Findings: The forum was found to offer girls and young women the possibility to receive health information from peers. It was viewed as an appropriate source for experiential rather than factual health information and used to find information on sexuality, bodily functions and diets, for example. Author-related cues, argumentation and tone, veracity and verification were recognized as means to evaluate information credibility. Credibility evaluation was found to be linked with conceptions of the forum and the type of information sought. A share of the respondents recognized the information obtained to have influence on their thinking or behavior. Originality/value: Based on the findings, it can be argued that the members of the online forum — individually or collectively — can act as cognitive authorities for other users. The findings cannot be generalized beyond this online forum, to Finnish girls or young women, or even the users of the online forum. However, they provide insights into the ways young people evaluate user-generated information in a particular online setting and domain of knowledge and as such contribute to research on cognitive authority, credibility evaluation and information literacy

Concern and Digital Natives : Research of the Digital Media Use of Finnish Children and Youth from 2015 to 2020

Tutkielman tavoitteena oli kartoittaa, miten suomalaisten lasten ja nuorten digitaalisen median käyttöä on tutkittu sekä mitkä teemat ja aiheet siinä korostuvat. Tutkimuksen kysymyksenasettelua ohjasivat aiheen ajankohtaisuus sekä digitaalisen median tutkimuskentän tunnistetut kehityskohdat niin menetelmien kuin tunne- ja arvolatautuneisuudenkin puolesta. Alan tutkimusta on kannustettu kauttaaltaan teorian ja metodologian kehittämiseen (Orben ym., 2020; Granic ym., 2020). Teema herättää yleisesti huolestuneisuutta, joka korostuu erityisesti lasten ja nuorten käyttäjäryhmien kohdalla, sekä näkyy lisäksi myös tutkimuksessa (Orben, 2020b). Tässä tutkielmassa paikannetaan suomalaisten lasten ja nuorten digitaalisen median käytön painotuksia ja aukkoja. Tutkimusongelmaa lähestyttiin metatieteen viitekehyksestä, jonka tavoitteena on arvioinnin kautta kehittää tutkimustapoja entistä laadukkaammiksi ja luotettavimmiksi (Ioannidis ym., 2015). Aineistona oli 119 vuosina 2015–2020 julkaistua suomalaisten lasten ja nuorten digitaalisen median käyttöä käsittelevää tutkimusartikkelia. Aineisto analysoitiin luokittelun ja teemoittelun keinoin. Tutkimustulokset olivat pitkälti yhteneviä aikaisemman tutkimuskirjallisuuden kanssa. Digitaalisen median käyttöä tutkittiin enenevissä määrin, itsearviointiaineistot ja mukavuusotokset olivat yleisiä ja avoimen tieteen käytännöt (Avoimen tieteen koordinaatio, 2020) olivat harvinaisia. Lisäksi aineistossa korostuivat nuorten ja aikuisten ikäryhmät, julkaisijat olivat suurimmalta osin perustasoisia (Julkaisufoorumi, 2022) ja kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät olivat useimmin käytettyjä verrattuna kvalitatiivisiin menetelmiin. Yleisin tutkimusteema oli digitaalisen median käyttö yleisesti, joka havainnollistaa ilmiön ja käytettyjen käsitteiden laajuutta. Tuloksissa korostui myös tutkimuksen huolikeskeisyys, mikä näkyi tutkimusteemoissa digitaalisen median käyttöön liittyvät uhat sekä ongelmallinen mediankäyttö. Jatkotutkimuksessa on tarve huomioida paikannettuja tutkimuksen aukkoja, ottaa vahvemmin avoimen tieteen käytänteitä käyttöön sekä monipuolistaa tutkimusteemoja haitta- ja uhkanäkökulmien rinnalle.The aim of this research was to find out how the digital media use of Finnish children and young people has been researched and which themes and topics are emphasized in it. The research questions were guided by the generally noted problems and the prevalence of the concern-based research in the research field. Previous research has highlighted, that the theory and methodology of digital media research should be improved (Orben ym., 2020; Granic ym., 2020). Digital media has caused wide concern generally, but especially with children and young people using it (Orben, 2020b). This way of thinking can be seen in the research as well (Orben, 2020b). This research focuses on gaps of the research on the digital media use of Finnish children and youth. The research questions were answered using metascience, which aims to evaluate and improve research practices (Ioannidis ym., 2015). The data is composed of 119 research articles published between 2015 and 2020. Classification and thematic analysis were used to analyze the data. The results had a lot in common with the earlier research. Digital media was a popular research topic, cross-sectional studies and self-reported measures were common and open science approaches (Avoimen tieteen koordinaatio, 2020) were rare. Also the age groups of young people and adults were comparatively common, most of the journals were of the basic level (Julkaisufoorumi, 2022) and quantitative research methods were used more often than qualitative methods. The most highly researched theme was digital media use in general. This shows what a diverse phenomenon digital media is. The diversity adds to the need to be thorough with concept definitions used. The research themes showed signs of concern-based research. This point of view stood out from the themes of threats of digital media use and problematic use of digital media. Future research should address these research gaps, add the use of the open science approach and diverse the research themes of digital media use

Nuoret naiset terveystiedon käyttäjinä:kehollinen tieto ja tiedon auktoriteetit

Tiivistelmä. Tämän tutkimuksen aiheena on nuorten naisten terveystietokäyttäytyminen, kehollinen tieto ja kognitiiviset auktoriteetit. Tutkimuksella haluttiin selvittää terveystietokäyttäytymisen tapoja sosiaalisessa mediassa ja muissa ympäristöissä, kognitiivisten auktoriteettien muodostumista ja perusteita terveystiedon piirissä ja kehollisen tiedon merkitystä sekä sen suhdetta muualta saatuun tietoon. Aineiston hankinnan menetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Teemahaastattelu sopii menetelmänä tutkimusaiheisiin, joista ei ole paljon aikaisempaa tietoa. Erityisesti kehollinen tieto on vähän tutkittu informaatiokäyttäytymisen osa-alue, josta tämän tutkimuksen avulla haluttiin saada lisää tietoa. Aineisto koostui yhdestätoista haastattelusta, jotka toteutettiin marraskuun 2019 ja huhtikuun 2020 välisenä aikana. Tutkimusaineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksen perusteella kognitiiviseen auktoriteettiin vaikuttaa tiedon aihe ja sen koettu tärkeys. Sairauksia ja vakaviksi epäiltyjä oireita koskevaa tietoa hankittiin mieluiten terveydenhuollon ammattilaisilta, mutta yleistä hyvinvointia koskevan tiedon lähteiksi hyväksyttiin muitakin tahoja paljon väljemmin perustein. Kaikkeen terveystietoon liittyen vanhemmat olivat vahva kognitiivinen auktoriteetti nuorille naisille. Terveystietokäyttäytymiseen vaikuttaa asenne terveyttä kohtaan. Niillä haastateltavilla, joille laihuus oli tärkeää ja yhdistyi vahvasti terveyteen, terveystiedon hankinta oli hyvin säännöllistä ja lähteenä käytettiin runsaasti sosiaalista mediaa. Enemmän terveyttä painottavilla haastateltavilla korostui oman kehollisen tiedon tulkinta, ja tiedonhankinta muista lähteistä oli vähäisempää. Terveystiedon hankinta ja sattumalta saaminen sosiaalisesta mediasta on yleistä tässä ikäryhmässä, ja yleisempää kuin tiedon itse jakaminen. Tiedon jakaminen on usein vastavuoroista, ja se on yleisintä henkilökohtaisissa keskusteluissa kavereiden ja vanhempien kanssa