Sex differences in gaze patterns while viewing sexual stimuli: An eye-tracking study

Mate choice preferences have been extensively studied and it is known that faces and bodies serve as important cues of physical attractiveness and reproductive fitness. Previous research of sexual perception suggests that there are sex-related differences in the visual processing of erotic stimuli. In this study, we collected eye movement data from 43 male and 67 female participants to investigate gaze patterns and sex differences during perception of dynamic (Experiment 1) and static (Experiment 2) erotic stimuli. Dwell times were longest for faces in both experiments and faces were almost always the first thing to catch attention. We also discovered clear sex differences for both stimulus types. In the video experiment, male participants looked more at female chest, buttocks, and genital areas while female participants looked more at male faces. Clothing of the stimulus had also a strong impact on the gaze patterns in the picture experiment: gaze was directed mainly on faces when the stimuli were clothed, while nude stimuli received more fixations on genital and chest areas. Our results accord with previous studies. The differences between experiments suggest that dynamic, more real-life representative, erotic stimuli are processed differently in the visual system than pictures.Parinvalintaan liittyviä mieltymyksiä on tutkittu laajasti ja tiedetään, että kasvot ja kehot antavat tärkeää tietoa ulkoisesta viehättävyydestä ja lisääntymiskyvystä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet sukupuolten välisiä eroja eroottisen materiaalin visuaalisessa prosessoinnissa. Tähän silmänliiketutkimukseen osallistui yhteensä 43 miestä ja 67 naista, jotka havainnoivat sekä dynaamisia (Koe 1) että staattisia (Koe 2) eroottisia ärsykkeitä. Kerätystä aineistosta tutkimme silmänliikkeitä ja niissä esiintyviä sukupuolten välisiä eroja. Analyyseissä selvisi että koeasetelmasta riippumatta kokonaiskatseluajat olivat pisimpiä kasvoihin, ja katse kiinnittyi lähes poikkeuksetta ensimmäisenä kasvojen alueelle. Lisäksi selvät sukupuolten väliset erot tulivat ilmi molemmissa kokeissa. Videoissa miehet katsoivat enemmän naisten rintoja, pakaroita ja genitaalialuetta, samalla kun naiset katsoivat enemmän miesten kasvoja. Myös vaatetuksella oli vahva vaikutus silmänliikkeisiin kuvien katselussa: katse kohdistui lähes pelkästään kasvoihin kun katsottiin vaatetettuja henkilöitä, kun taas alastomien henkilöiden genitaalialueet ja rinnat keräsivät myös katseita. Tuloksemme ovat yhteneväisiä aikaisempien tutkimusten kanssa. Erot kokeiden välillä antavat viitteitä siitä, että dynaamiset ja todenmukaisemmat eroottiset ärsykkeet prosessoidaan visuaalisesti staattisista kuvista poikkeavasti

KIELENKUVAUKSEN JA KIELEN PROSESSOINNIN SUHTEESTA

Tarkastelen tässä artikkelissa teoreettisen kielenkuvauksen ja kielenprosessoinnin eroavaisuuksia. Käsittelen mm. intuition rajoja,silmänliiketutkimuksen lähtöoletuksia ja lukemisprosessin etenemistapoja.Artikkelin keskeisin teema on kielenkuvauksen ja kielen prosessoinnin erojenesittely. Esittelen myös kaksi suomalaista näkemystä kielen (prosessoinnin)modulaarisuudesta ja lisäksi kritisoin ns. teoriatonta kielentutkimusta.Avainsanat: kielen prosessointi, kielenkuvaus, silmänliiketutkimus,modulaarisuusKeywords: language processing, linguistic description, eye-tracker studies, modularit

LAUSETASON KOKEELLISESTA TUTKIMUKSESTA: TULOKSIA, HAASTEITA JA TULEVISUUDEN NÄKYMIÄ

Tarkastelen tässä artikkelissa suomen kielen lausetason kokeellista tutkimusta,jossa hyödynnetään silmänliiketutkimuksen edut: reaaliaikaisuus ja luontevuus.Silmänliiketutkimuksen yleisen esittelyn jälkeen paneudun joihinkin julkaistuihin jakeskeneräisiin tutkimuksiin – hypoteeseista tuloksien kautta johtopäätöksiin. Kantavanateemana on lausetason kielen ymmärtäminen, jota käsittelen nominilausekkeidenkongruenssin, erityyppisten verbilausekkeiden, idiomien ja lauseenvastikkeidenprosessointia tarkastellen. Tämän jälkeen kerron silmänliiketutkimuksen rajoituksistaja lopuksi hahmottelen menetelmän mahdollisia ja toivottavia tulevaisuudensuuntauksia.Avainsanat: Kielen prosessointi, silmänliiketutkimus, kokeellinen kielentutkimusKeywords: Language processing, eye-tracking studies, experimental language stud

Metaforien ja vertausten käsittely äidinkielellä ja toisella kielellä lukiessa – silmänliiketutkimus

Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee kuvaannollisen kielen ilmaisujen lukemisen prosessointia äidinkielellä ja toisella kielellä. Tutkittavat kuvaannolliset ilmaukset ovat metafora ja vertaus ja niiden lukemista tutkittiin silmänliikkeiden rekisteröinnillä suomenkielisillä koehenkilöillä suomeksi ja englanniksi. Vertauksessa ilmaisun kuvaannollisuus on eksplisiittisesti ilmaistu toisin kuin metaforassa, ja hypoteesina on, että tämä eksplisiittisyys on tärkeämpää toisella kielellä luettaessa verrattuna äidinkielellä lukemiseen. Tutkimuksen pääkysymys on siksi, onko äidinkielen ja toisen kielen käsittelyssä pienempi ero vertauksia luettaessa kuin metaforia luettaessa. Tutkittavat olivat suurimmaksi osaksi Turun yliopiston opiskelijoita, ja heidän äidinkielensä tuli olla suomi. Toinen kieli, jota tutkimuksessa käytettiin, oli englanti. Tutkimuksen materiaalit saatiin Ashbyn ja kumppaneiden vuonna 2018 toteuttamasta tutkimuksesta ja ne käännettiin suomeksi, jotta voitiin tarkastella kielen vaikutusta kuvaannollisen kielen lukemiseen tutkittavien sisäisellä koeasetelmalla. Tutkimuksessa koehenkilöt lukivat tietokoneen näytöltä kuvaannollisia virkkeitä suomeksi ja englanniksi, ja heidän lukemistaan mitattiin virkkeen kolmella eri alueella. Lukunopeutta mitattiin kahdella eri mittarilla ja lisäksi tarkasteltiin lukijoiden tekemien takaisin palaamisten todennäköisyyksiä kohdealueilta virkkeissä. Tutkimuksen tulosten mukaan äidinkieltä on helpompi lukea kuin toista kieltä. Samoin vertauksia on helpompi lukea verrattuna metaforiin. Lisäksi kielen ja ilmaisun tyypin (metafora tai vertaus) yhdysvaikutuksesta saatiin näyttöä. Tulosten mukaan äidinkielellä ja toisella kielellä lukiessa käytetään erilaisia strategioita metaforien ja vertausten lukemisessa. Äidinkielellä metaforia oli vaikeampi lukea prosessoinnin varhaisissa vaiheissa, kun taas toisella kielellä metaforien vaikeus näkyi vasta myöhemmässä vaiheessa prosessointia ja vaikutus säilyi pidempään. Äidinkielellä luettaessa voidaan siis ratkaista metaforien ymmärtämiseen liittyvät ongelmat nopeasti, kun taas toisella kielellä lukijat joutuivat palaamaan takaisin päin tekstissä, jotta ymmärtäisivät metaforat. Nämä tulokset ovat linjassa aiemman tutkimuksen kanssa: Ashby kumppaneineen ja myöhemmin Olkoniemi ja kumppanit saivat tutkimuksissaan 2018 ja 2021 samanlaisia tuloksia, mutta he eivät tutkineet kahta kieltä samaan aikaan. Tämä tutkimus tuo siis varmuutta sille, että heidän tuloksensa johtuivat nimenomaan metaforien ja vertausten erilaisesta prosessoinnista äidinkielellä ja toisella kielellä, eivätkä esimerkiksi kulttuurieroista tai yksilön ominaisuuksista. Jatkossa olisi kiinnostavaa tutkia tarkemmin heterogeenisemmillä otoksilla kielitaidon ja yksilön ominaisuuksien vaikutusta kuvaannollisen kielen prosessointiin

Ennakkokäsitysten yhteys lukemisen aikaiseen tunneviriämiseen ja luetun ymmärtämiseen

Ennakkokäsitykset vaikuttavat siihen, miten uutta tietoa vastaanotetaan. Tekstit herättävät erilaisia tunnereaktiota riippuen siitä, miten hyvin ne vastaavat lukijan aiempia uskomuksia. Tunnerektiot puolestaan voivat vaikuttaa siihen, miten tekstejä luetaan ja ymmärretään. Näiden prosessien ymmärtäminen on tärkeää esimerkiksi silloin, jos halutaan vaikuttaa ihmisten terveyskäyttäytymiseen tai muuttaa haitallisiksi arvioituja asenteita. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, miten lukijan ennakkokäsitykset vaikuttavat tekstien lukemiseen ja lukemisen aikana tapahtuvaan tunneviriämiseen. Koehenkilöt (n=30) täyttivät ensin kyselyn, jossa kartoitettiin heidän rokoteasenteitaan. Tämän jälkeen he lukivat tekstejä, joissa esitettiin rokotteet joko myönteisessä tai kielteisessä valossa. Lukemisen aikana lukijoiden silmänliikkeet rekisteröitiin. Autonomisen hermoston aktivaatiota mitattiin ihon sähkönjohtavuuden muutoksista. Lukemisen jälkeen osallistujat arvioivat kyselyllä omaa tunnetilaansa. Tekstien ymmärtämistä mitattiin muistitehtävällä. Tutkimuksessa havaittiin, että rokotemyönteiset tekstit aiheuttivat rokotemyönteisissä osallistujissa enemmän autonomisen hermoston aktivaatiota kuin rokotevastaiset tekstit ja he kokivat nämä tekstit viihdyttävämpinä ja innostavampina. Tämä viittaa siihen, että uskomusten mukaiset tekstit vaikuttavat tunnetasolla voimakkaammin kuin tekstit, jotka koetaan uskomusten vastaisiksi. Havainnot selittyvät mahdollisesti sillä, että uskomusten vastaisiin teksteihin suhtaudutaan tunnetasolla uskomusten mukaisia tekstejä välinpitämättömämmin. Havaittu aiempien uskomusten vaikutus tunneviriämiseen tulisi huomioida silloin, kun halutaan vaikuttaa ihmisten asenteisiin. Jos tekstit koetaan omien uskomusten vastaisiksi, ne eivät välttämättä herätä lukijassaan sellaista tunneviriämistä, joka saisi heidät suhtautumaan niihin vakavasti. Esimerkiksi terveysasenteisiin vaikutettaessa tulisi pyrkiä siihen, että viestin vastaanottaja voi kokea sanottavan olevan linjassa tärkeimpien uskomustensa kanssa ja sanoman siten tunnetasolla myönteisesti virittävä ja vakavasti otettava

Kuvakirja kääntäjän työpöydällä

Riitta Oittinen, Anne Ketola & Melissa Garavini (toim.): Translating Picturebooks: Revoicing the Verbal, the Visual, and the Aural for a Child Audience. New York & London: Routledge, 2018, 213 s

PRO24-järjestelmän käyttäjäkokemuksen kehittäminen

SK Protect Oy on yritysturvallisuuspalveluita tarjoava kotimainen yritys. Sen palveluihin kuuluu PRO24-niminen turvallisuuden toiminnanohjausjärjestelmä. Järjestelmälle koettiin tarpeelliseksi tehdä selvitys käyttäjäkokemuksesta ja erityisesti käytettävyydestä. Tutkimuksessa selvitettiin PRO24-järjestelmän käyttäjäkokemus. Tavoitteena oli saada kuvaus järjestelmän käyttäjäkokemuksesta sekä antaa kehitysideoita järjestelmän jatkokehittelyä varten. Käyttäjäkokemusta selvitettiin ensin kyselyllä, joka toteutettiin puhelimitse. Vastaajina olivat järjestelmää käyttävät asiakkaat. Kyselyyn saatiin 13 vastausta. Kyselyllä selvitettiin sitä, miten järjestelmää käytetään ja mielipiteitä siitä. Kyselyn avulla järjestelmälle luotiin kaksi fiktiivistä käyttäjäpersoonaa. Seuraavaksi järjestelmälle tehtiin asiantuntija-arviointi. Arvioinnin suoritti tutkimuksen tekijä muistilistan avulla. Kyselyn perusteella kehitettiin käytettävyystestin tehtävät. Käytettävyystestiin osallistui seitsemän henkilöä, jotka olivat Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijoita sekä opettajia. Käytettävyystestissä käytettiin Tobii-silmänliikekameraa havainnoimaan testikäyttäjien silmänliikkeitä näytöllä. Järjestelmän tuotekehitystä varten tehtiin myös benchmarking eli vertailuanalyysi vastaavien järjestelmien kanssa. Opinnäytetyön tuloksena saatiin selville käyttäjien kokemus PRO24-järjestelmästä. Käytettävyystestissä ja heuristisessa arvioinnissa esille tulleisiin ongelmiin annettiin tutkimuksen lopussa parannusehdotuksia. Näitä parannusehdotuksia, luotuja käyttäjäpersoonia ja löydettyjä muiden vastaavien järjestelmien hyviä ominaisuuksia voidaan jatkossa hyödyntää järjestelmän tuotekehityksessä. Näiden tulosten avulla yritys voi jatkossa parantaa PRO24-järjestelmän käyttäjäkokemusta entisestään.SK Protect Oy is a Finnish company which offers safety services for business. A system for enterprise resource planning (ERP) called PRO24 is one of its services. The main goal of the thesis was to examine user experience of PRO24 system and to give ideas for further development of the system. At first the user experience was examined by a telephone inquiry. The inquiry was an-swered by existing users of the system, it got 13 responses. The inquiry examined the use of the system and opinions about the system. Two fictive user personas were created from the results of the inquiry. Heuristic evaluation of the system was also made. The examiner made it using a checklist. Tasks of the usability test were developed using the results of the inquiry. The usability test was made by seven people, they were students and teachers of JAMK University of Applied Sciences. Tobii eye tracking camera was used to observe eye movements on the screen when the test people were using PRO24 system. Benchmarking with similar systems was also made for PRO24 system. As a result of the thesis it was found out experiences of the users of PRO24 system. Suggestions for improvement were given to the problems found in the usability test and the heuristic evaluation. These suggestions for improvement as well as the fictive user personas created and the good features of similar systems found in benchmarking can be used in the development of PRO24 system. With these results the company can further improve the user experience of PRO24 system

Lapsen kasvopreferenssin ja kasvojen katseluprosessin yhteys tunnekylmiin piirteisiin sekä valehtelukäyttäytymiseen

Kasvopreferenssillä tarkoitetaan ihmisille ominaista taipumusta suunnata tarkkaavaisuus pidemmäksi aikaa kasvoihin kuin muihin objekteihin, ja tämä niin kutsuttu kasvopreferenssi on nähtävissä jo vastasyntyneillä vauvoilla. Kasvopreferenssin myötä vauva kiinnittää luontaisesti huomiota ihmisten kasvoihin ja oppii vuorovaikutuksessa aikuisen kanssa lukuisia asioita. Kiinnittämällä huomion kasvoihin lapsi oppii muun muassa kommunikoimaan aikuisen kanssa, mallintamaan tunteita ja säätelemään niitä sekä tunnistamaan identiteettejä. Varhaisvaiheessa esiintyvät kasvopreferenssin puutteet voivat vaikuttaa merkittävästi myöhempään sosioemotionaaliseen kehitykseen. Heikko kasvopreferenssi on yhdistetty esimerkiksi myöhemmin havaittuun autismikirjoon. Kasvopreferenssin lisäksi voidaan tarkastella lasten tarkemman kasvoskannauksen kehittymistä. Kasvoskannauksen eli tarkemman katseluprosessin tarkastelu tuottaa tarkkaa tietoa siitä, miten lapsi katsoo kasvoja. Se miten lapsi katsoo kasvoja voi antaa merkittävää tietoa lapsen sosioemotionaalisesta kehityksestä tai siitä, miten lapsi oppii tyypillisen kehityksen kannalta tärkeitä tunnesäätelyn ja vuorovaikutuksen taitoja. Tämän pro gradu- tutkielman tarkoituksena oli selvittää, onko lapsen kasvopreferenssillä ja kasvojen katseluprosessilla yhteyttä myöhempään sosioemotionaaliseen kehitykseen, tunnekylmiin piirteisiin sekä niille ominaiseen valehtelukäyttäytymiseen. Kasvopreferenssiä ja katseluprosessia tutkittiin silmänliiketutkimuksilla, jotka toteutettiin lapsen ollessa 8 kuukauden ikäinen. Tunnekylmiä piirteitä arvioitiin itsearviointilomakkeilla 24, 48 ja 60 kuukauden iässä. Lisäksi valehtelukäyttäytymistä tutkittiin 60 kuukauden iässä kielletty lelu paradigmassa. Tämän tutkimuksen aineisto on peräisin Turun yliopiston FinnBrain- tutkimushankkeesta. FinnBrain on Turussa, Turun lähikunnissa ja Ahvenanmaalla meneillään oleva suomalainen pitkittäistutkimus, johon osallistuu noin 4000 perhettä. Tämän tutkimuksen aineisto on osaotos pitkittäistutkimuksesta ja lopullinen otos koostui 154 lapsesta, joilta oli saatavissa silmänliiketutkimukset. Tarkempi katseluprosessin analyysi pystyttiin toteuttamaan 93 lapselle, tunnekylmiä piirteitä mittaavat seurantatiedot saatiin 122 lapselta ja valehtelukäyttäytymistä mittaava muuttuja 57 lapselta. Kasvopreferenssiä tarkasteltiin nk. overlap asetelmalla, jossa tarkasteltiin lapsen tarkkaavaisuuden irrottamista kasvoista ja kontrollikuvista. Lapsen tarkemman katseluprosessin analyysissa tarkasteltiin lapsen kasvoskannauksen ajallisia ja spatiaalisia ominaisuuksia, tarkemmin fiksaatioiden määrää, kestoa ja peittoaluetta kasvoissa. Tunnekylmiä piirteitä arvioitiin vanhempien täyttämällä itsearviointilomakkeilla (Brief Infant Toddler Social Emotional Assesment BITSEA, Strengths and Difficulties Questionnaire SDQ, Child Behavior Checklist CBCL). Valehtelukäyttäytymistä mitattiin nk. kielletty lelu paradigmassa, jossa lasta kielletään katsomasta selän taakse laitettua lelua ja koodaamalla lapsen käytös tehtävän aikana sekä lapsen vastaus lelun katsomisesta. Kasvopreferenssillä ja tunnekylmillä piirteillä ei tässä tutkimuksessa havaittu olevan yhteyttä. Kasvopreferenssillä ja valehtelukäyttäytymisellä havaittiin kuitenkin odotetun kaltainen yhteys eli 8 kuukauden iässä mitattu kasvopreferenssi oli tilastollisesti merkitsevästi pienempi lapsilla, jotka valehtelivat 60 kuukauden ikäisenä kielletty lelu paradigmassa kuin lapsilla, jotka eivät valehdelleet. Katseluprosessilla eli fiksaatioiden määrällä, kestolla tai peittoalueella ei tutkimuksen mukaan ole yhteyttä tunnekylmiin piirteisiin tai valehtelukäyttäytymiseen

LAUSEENJÄSENTÄMINEN PSYKOLINGVISTISEN PROSESSOINTITUTKIMUKSEN VALOSSA: KIELEN MODULAARISUUSHYPOTEESIN ARVIO

Artikkelissa arvioidaan syntaktisen modulin ensisijaisuutta kielen prosessoinnissalauseenjäsentämistä käsittelevän psykolingvistisen tutkimuksen valossa.Artikkelissa esitellään lähinnä englanniksi tehtyjä prosessointitutkimuksia, joissamoduliajattelua ja interaktiivisia malleja on testattu vastakkain. Tutkimuksissapääasiallisena prosessointimittarina on käytetty lukijoiden silmänliikerekisteröintiäja tyypillisinä lauserakenteina monitulkintaisia lauseita.Tutkimustulokset ovat osoittautuneet keskenään ristiriitaisiksi, joten saatavillaolevan tutkimusnäytön pohjalta ei ole toistaiseksi mahdollista tehdä lopullistaarviota moduliteorioiden ja interaktiivisten mallien välillä. Artikkelin lopussatehdään yhteenveto suomeksi tehdystä lauseenjäsennyksenprosessointitutkimuksesta.Avainsanat: syntaksi, psykolingvistiikka, silmänliikkeet, monitulkintaisuusIn the present srudy the primaey of the syntactic module in language processing isassessed in the light psycholinguistic research on sentence parsing. Processing studiesprimarily conducted in English are presented, in which the modular and the interactiveviews are pitted against each other. In the reported studies, the primary processingmeasure used has been readers' eye movement registration; local ambiguity is heavilyutilized in the syntactic structures used in these processing studies. The results haveproved contradictory; thus it is not possible to make any firm conclusions abour thecredibility of the modular versus interactive views. The article is concluded with asummary of processing studies on parsing in Finnish.Keywords: syntax, psycholinguistics, eye movements, ambiguit