No pain, no gain? : educational use of ICT in teaching, studying and learning processes : teachers' and students' views

Tämä väitöskirja raportoi tutkimuksista, joissa selvitettiin sitä, miten tieto- ja viestintätekniikkaa (TVT) on otettu käyttöön ja hyödynnetty opetuksessa sekä sitä, onko olemassa jännitteitä tai ristiriitoja, jotka mahdollisesti estävät opetusteknologian käytön edistämistä opetus-, opiskelu- ja oppimisprosesseissa. Tutkimusteemana opetuksen näkökulmasta oli tutkia opettajien suhtautumista TVT:aan kolmesta eri näkökulmasta: mitkä ovat opettajien asenteet TVT:n opetuskäyttöä kohtaan? Miten TVT:aa hyödynnetään opetuksessa? Mikä opettajien mielestä on TVT:n tuoma lisäarvo opetukseen ja oppimiseen? Opiskelun ja oppimisen näkökulmasta tutkimusteemana oli selvittää opiskelijoiden asenteita ja motivaatiota TVT:tä ja virtuaalisia oppimisympäristöjä kohtaan sekä sitä, miten he kokevat innovatiivisten ohjelmistojen käytön yhdistettynä pedagogisesti perusteltuihin opetusmenetelmiin. Väitöskirjan muodostavissa tutkimusartikkeleissa keskeisen tutkimusaineiston muodosti sähköisillä kyselylomakkeella kerätty data. Dataa analysoitiin sekä kvantitatiivisesti että kvalitatiivisesti. Kvantitatiivista, tilastollista ja laadullista analyysiä käytettiin tilastollisina menetelminä. Viiden yksittäisen tutkimuksen tuloksia tarkastellaan holistisesti akvititeettiteorian (Activity Theory) läpi, joka tarjoaa struktoroidut välineet koulun monitahoisen toimintaympäristön eri ulottuvuuksien tarkasteluun. Tämä väitöskirja koostuu viidestä osatutkimuksesta, jotka suoritettiin yhteistyössä Länsi-Suomessa sijaitsevien koulujen opettajien ja opiskelijoiden kanssa vuosina 2008-2011. Ensimmäisessä osatutkimuksessa kartoitettiin perusopetuksen oppilaiden asenteita ja oppimiseen motivoitumista suhteessa tieto- ja viestintätekniikan sekä virtuaalisen oppimisympäristön opetuskäyttöön. Toinen tutkimus keskittyi selvittämään, onko työnantajan opettajille henkilökohtaiseen käyttöön luovuttamalla kannettavalla tietokoneella vaikutusta opettajien asenteisiin TVT:aa kohtaan. Kolmas osatutkimus kartoitti opettajien opetusteknologian käytön määriä, käyttötapoja, osaamisen tasoa sekä heidän arvojaan TVT:aa kohtaan opetuksessa. Neljännessä tutkimuksessa analysoitiin oppilaita heidän käyttäessään käsitekarttoja sekä oppimismenetelmänä että ohjelmistona kuvataiteen opetuksen tunneilla. Viides osatutkimus loi kokonaiskuvaa opettajien näkemyksistä TVT:n opetuskäytöstä sekä siihen mahdollisesti liittyvistä ongelmista. Artikkelien tutkimustulokset antavat viitteitä siitä, että opettajat käyttävät yhä TVT:aa lähinnä tiedon jakamiseen, hallinnollisiin tehtäviin, arviointiin ja opetuksen suunnittelutehtäviin. Sen sijaan kommunikatiivinen, aktivoiva, luova ja ilmaisuvoimainen käyttö jää vähemmälle. Vaikka teknologinen varustelu kouluissa alkaa olla melko hyvällä tasolla, pedagoginen muutos oppilaitoksissa ei ole edennyt yhtä nopeasti kuin teknologinen kehitys. Tarjoamalla opettajille tietotekniikkaa käyttöön opettajat voidaan saada integroimaan tietokoneet opetustoimintaan, mikä puolestaan tukee heitä pätevöitymään TVT:n käytössä ja auttaa heitä etenemään kohti luontevaa TVT:n opetuskäytön integraatiota. Pelkkä teknologian tuominen kouluun ei kuitenkaan tuo muutosta opettajan käyttämiin pedagogisiin ratkaisuihin opetuksessa. Opettajan TVT:n opetuskäytön määrällä on vaikutusta siihen, miten opettajat hyödyntävät oppilaskeskeisiä opetusmenetelmiä, TVT:n käyttötaitojen kehittymiseen sekä siihen, miten opettajat arvioivat omien TVT -taitojen kehittymistä. Opettajilla on oltava tarpeeksi kokemusta TVT:n käytöstä, jotta uuden teknologian käyttö integroituisi luontevammaksi osaksi opetusta ja sitä kautta auttaisi soveltamaan uusia opetusmenetelmiä. Oppilaat, jotka eivät ole motivoituneita oppimaan, tai pitävät itseään vähemmän menestyksekkäinä opiskelussa eivät ole yhtä motivoituneita TVT:n käyttöön kuin ne oppilaat, jotka ovat motivoituneita koulutyöhön ja jotka kokevat onnistuvansa opiskelussa. Jos uutta teknologiaa käytetään säilyttämään vanhoja pedagogisia malleja, uudet välineet eivät riitä nostamaan motivaatiota oppia pitkäkestoisesti: jos TVT:aa käytetään pääasiassa ohjaamaan opiskelijoita, suorittamaan yksittäisiä oppimisaihioita tai jakamaan perinteistä oppimateriaalia, uusien välineiden motivoiva vaikutus vähenee nopeasti. Pedagogisesti perusteltujen menetelmien ja ohjelmistojen käyttö edistää myös oppilaiden ymmärrystä siitä, että TVT:n avulla voidaan edistää oppimista. Tämän väitöskirjan keskeinen johtopäätös on, että kansallinen, ylhäältä alaspäin suunnattu muutosprosessi TVT:n implementoinniksi osaksi opetusta, opiskelua ja oppimista ei ole onnistunut jalkauttamaan tarpeeksi pysyviä tai laajoja toimintakulttuurisia muutoksia oppilaitoksiin. Väitöskirjan tuloksista nousevana johtopäätöksenä on, että tarvitaan uudenlaisia toimintamenetelmiä: työpaikka-, tiimi- ja mentoripohjaista koulutusta, opettajalähtöisten, pedagogisten ideoiden tukemista ja levittämistä, opettajan ammatillisen osaamisen kehittämisen tukemista sekä opettajan ja oppilaan aktiivisen toimijan roolin korostamista oppivissa organisaatioissa.This doctoral thesis reports on studies about how Information and Communication Technology (ICT) has been utilised and implemented in schools and whether there are tensions or contradictions that might hinder its implementation from advancing in the teaching, studying and learning process. From a teaching perspective, the research themes were studying teachers’ relationships to ICT from three different viewpoints: What are teachers’ attitudes towards ICT? How do they utilise ICT in education? What is the perceived value of the educational use of ICT? From a studying and learning perspective, the research themes were formulated to study students’ attitudes and motivation concerning ICT and virtual learning environments, as well as their perception of the use of innovative software combined with pedagogically grounded learning methods. Web-based questionnaires were used to gather the data. Both quantitative and qualitative data was collected. Quantitative analysis, statistical analysis and qualitative coding and analysis were used as statistical methodologies. The results of the five individual studies are viewed holistically through Activity Theory, which provides a means for interpreting a school’s complex operational culture by structuring the dimensions comprehensively. The five empirical studies comprising this thesis were conducted with the cooperation of teachers and students from schools in western Finland in 2008–2011. The first study sought to investigate students’ attitudes towards ICT and Virtual Learning Environments (VLEs) in basic education. The second study explored the impact of laptop provision on teacher attitudes towards ICT. Study III concentrated on teachers’ manners, proficiency levels and perceived values in implementing ICT into education. The fourth study focused on students using concept mapping as a learning method and concept mapping software in visual arts lessons, while the fifth study was about gathering a more holistic teacher perspective on educational technology. The results indicate that teachers are still using ICT mainly to support traditional pedagogical practices. Although the technological framework in schools is beginning to reach a fairly good level, pedagogical thinking in educational institutions has not advanced in parallel with technological advances. Providing teachers with computer technology can assist them to integrate computers into teaching activities, which in turn will give them more support in their perceived proficiency in computer use and help them to advance to the stage of computer integration. However, making technology available in schools is not sufficient to trigger a change in pedagogical practices on its own. The way teachers utilise student-centred approaches in their teaching, proficiency levels in relation to ICT and their self-assessed stage of ICT integration into teaching are affected by how much ICT teachers use in their teaching activities. Teachers need to be experienced enough with computers to start adapting new teaching methos and successfully using new technologies in class. Students who are not motivated to learn, or consider themselves to be less successful in their learning, do not seem to be as motivated by ICT as those who are motivated and who perceive themselves as successful. If new technology is used to preserve old pedagogies, these new tools are not necessarily enough to raise motivation to learn: If ICT is used mainly for controlling students, for drilling practice or for sharing basic learning material, the motivational effect of the new tools will soon fade away. With pedagogically grounded methods combined with software that embraces that pedagogy (e.g. concept mapping), students can realise that concept maps promote their understanding; this can have a positive effect on their thinking skills as it makes the knowledge construction process visible. This study puts forward the view that a national top-down driven change process with regards to implementing ICT into education has not sufficiently succeeded in provoking major, sustainable changes in the operational culture of schools. Based on the results presented in this study, overall guidelines and proposals for actions are suggested, specifically work-based learning, bottom-up approaches, mentor-teacher systems, changes in teacher training, an emphasis on teachers’ professional agency development and teacher-centred, team-based learning

Developing a pedagogical model for simulation-based healthcare education

The purpose of my research is to facilitate healthcare education in simulation-based learning environments (SBLEs). The specific aim of the present study is to give examples of how simulationbased education can be applied in pedagogically appropriate ways by developing a pedagogical model. Multiple research questions were set to meet this goal. The study uses design-based research (DBR) and case study approaches, which provided an opportunity to answer the research questions as well as develop theory and practice. Altogether the study involved 21 facilitators and 136 students. In the first sub-study, eight facilitators were interviewed in order to find out their approaches to teaching and learning and the educational tools they used. The second sub-study examined 97 healthcare students’ expectations of simulation-based learning through questionnaires. In addition, data were collected during two case studies. In both case studies, the students trained within SBLEs on scenarios on a given topic. Data were collected through pre- and post-questionnaires, observations and field notes, video recordings and interviews (group and individual interviews). During the first case study, the students also wrote learning diaries. The data collected from the questionnaires were analyzed using statistical methods, whereas the qualitative data were analyzed using a qualitative content analysis method. The principle result of this study is a pedagogical model, which is informed by educational theories and previously developed pedagogical models, as well as previous studies related to simulationbased education. However, it also provides information concerning the current pedagogical use of simulations. The present study ascertains that teaching is seen as entailing the facilitation of students’ learning and is viewed mostly as a student-centered activity. However, there are differing viewpoints that can cause friction during the instructional process. The pedagogical use of SBLEs also sets various requirements for the healthcare educator. Students’ expectations of simulation-based learning were also high. Furthermore, simulation-based learning can be viewed as meaningful, although special attention should be paid to goal-oriented, self-directed and individual characteristics of meaningful learning. The research results have several implications for research, theory and practice.acceptedVersio

Recent Advances in Social Data and Artificial Intelligence 2019

The importance and usefulness of subjects and topics involving social data and artificial intelligence are becoming widely recognized. This book contains invited review, expository, and original research articles dealing with, and presenting state-of-the-art accounts pf, the recent advances in the subjects of social data and artificial intelligence, and potentially their links to Cyberspace

Students' perceptions of using mobile technology in higher education

This study explored the perceptions of university students in the educational use of mobile technology. International degree and exchange students from the University of Lapland, Finland, were the main focus. Research questions were: 1. What is the rate of educational use of mobile technology by higher education students? 2. What is the rate of mobile technology use in promoting university students’ learning? and 3. What is the amount of hindrance in the educational use of mobile technology by university students? The study described the Teaching and Meaningful Learning (TML) and the Enhanced Teaching and Meaningful e-Learning (ETMeL) models based on Ausubel’s Theory of Cognitive Learning which explains the importance of meaningful learning process as being dependent on the abilities of learners to relate new concepts and propositions to what they already know. The models and the theory were used to investigate the research questions. In the study, I attempt to do an analysis of a survey done with the international degree and exchange students on the use of mobile technology (i.e., smartphone, laptop and tablet computers). This is to find out how the models have provided awareness into how mobile technology can be utilized in a pedagogically meaningful way in teaching, studying, and learning processes and to reflect on how some of these popular practices could be supported to enhance learning among the student community. Based on 120 survey responses, numeric data was used to gather all the relevant variables where the results of the study were analyzed qualitatively and quantitatively. In the final results, it was observed that the use of mobile technology for learning purposes has been widely adopted by students. Ownership and access to mobile computing devices was high among the respondents and through various synchronous and asynchronous online platforms, learning among students has been promoted. The study therefore concludes that the use of mobile technology has improved pedagogical possibilities among higher education students

Tuovi 6: Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa 2008 -konferenssin tutkijatapaamisen artikkelit

NUORTEN VERTAISKESKUSTELU KIRJALLISUUDESTA OMALLA FOORUMILLA (PIRJO VAITTINEN) Äidinkielen opettajain liiton Nuori Aleksis -kirjallisuuspalkinnon keskustelufoorumi auttaa lukijaverkostolaisia yhdistämään lukemansa kirjat Internetin välityksellä omaan maailmaansa. Nuoret käyttävät vertaisverkkokirjallisuuskeskustelussa 336 puheenvuoroa, jotka jäsentyvät 20 keskustelunaiheeksi. Analysoin nuorten Nuori Aleksis 2006 -keskustelualueella kirjoittamia viestejä keskusteluna, joka on yhteisen tavoitteen suuntaan yhteisöllisesti etenevää toimintaa. Uudella medialla on tärkeä asema nuorten elämässä, ja heillä on omia henkilökohtaisia tapoja käyttää Internetin tarjoamia palveluja ja mahdollisuuksia. Nuoret ottavat kirjallisuuskeskustelussa käyttöön tietonsa ja kokemuksensa viestinnän heille tutuista kanavista. Nuori Aleksis 2006 -verkkokeskustelu nostaa esille nuorten suosimia kirjoja. Verkkokirjallisuuskeskustelun loppuvaiheessa esitetään perusteltuja puheenvuoroja teosten ansioista, millä on vaikutusta sekä loppukilpailuehdokasvalintoihin että voittajan valintaan. Keskustelussa rakennetaan puheenvuorojen välille yhteyksiä puhuttelemalla edellisen kommentin kirjoittajaa ja esittämällä kysymyksiä ja vetoomuksia kaikille raatilaisille. Tällainen tekstin sidostaminen tuntuu olevan siirtymää tietoteknisesti välittyneen median käytöstä. MONIKIELINEN SISÄLLÖNTUOTANTO: KÄÄNTÄMINEN JA LOKALISOINTI E-OPPIMATERIAALIN TUOTANTOVERKOSTOSSA (PÄIVI STÖCKELL) Digitaalisen oppimateriaalin levittäminen ja käyttö jopa globaalissa mitassa on katsottu edullisemmaksi ja tehokkaammaksi kuin painetun oppimateriaalin. Euroopan komissiolla on useita e-oppimista tukevia ohjelmia, joissa tuotetaan eri kieliversioita oppimateriaaleista, ja monilla kansainvälisillä yrityksillä on jo pitkään ollut digitaalista henkilöstökoulutuksen oppimateriaalia. Monikielistä oppimateriaalia tuotettaessa tarvitaan kielten, kansallisten kulttuurien ja opiskelu- tai yrityskulttuurien tuntemusta sekä lokalisoinnin ja kääntämisen asiantuntemusta. Hahmottelen artikkelissa väitöskirjaani, jossa aion tarkastella monikielistä ja -kulttuurista sisällöntuotantoa verkostomaisena asiantuntijayhteistyönä ja erityisesti lokalisoijaa ja kääntäjää tässä asiantuntijaverkostossa. Pyrin myös määrittelemään lokalisoinnin käsitettä ja sen suhdetta vallitsevaan kääntämiskäsitykseen sekä sekä lokalisoijalta ja kääntäjältä edellytettyjä kompetensseja sisällöntuotannon kontekstissa. VIDEOTUOTTAMISEN PEDAGOGISTA MALLIA RAKENTAMASSA DESIGN-PERUSTAISEN TUTKIMUKSEN AVULLA (PÄIVI HAKKARAINEN) Artikkeli esittelee design-perustaisen tutkimuksen, jonka kohteena on Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan mediakasvatuksen koulutusohjelman ”Digitaalinen video” -opintojakso. Ensimmäisen tutkimussyklin aikana tämä ongelmaperustaiseen oppimiseen perustuva monitieteinen opintojakso suunniteltiin, toteutettiin ja arvioitiin edelleenkehittämisen näkökulmasta. Meneillään olevan toisen tutkimussyklin tavoitteena on opintojakson edelleenkehittämisen lisäksi rakentaa pedagoginen malli videotuottamisesta opiskelu- ja oppimismenetelmänä. Artikkeli kuvaa ensisijaisesti pedagogisen mallin rakentamista. KOHTI ASIANTUNTIJUUTTA HYVINVOINTIALOJEN VIRTUAALISESSA OPPIMISYMPÄRISTÖSSÄ (TUULIKKI KESKITALO) Rovaniemen ammattikorkeakoulussa on kehitetty terveys- ja pelastustoimen henkilöstön sekä opiskelijoiden osaamistarpeisiin hyvinvointialojen virtuaalinen oppimisympäristö Envi. Envissä oppijat voivat harjoitella työelämän vaativia tilanteita turvallisesti, toistuvasti ja ennakkoon. Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää, mitä oppimiskäsityksiä ja teoreettisia perusteita opetushenkilöillä on ja mitä pedagogisia malleja ja menetelmiä sekä opetusvälineitä he käyttävät Envissä opettaessaan. Tutkimukseni teoreettisena taustana ovat Uljensin (1997) näkemykset opetuksesta, opiskelusta ja oppimisesta kokonaisuutena, sosiokonstruktivismi ja sosiokulttuurinen teoria sekä Hakkaraisen, Palosen ja Paavolan (2002) esittämät näkökulmat asiantuntijuuden tutkimisesta. Keskeisimpänä tuloksena tutkimuksessani nousi esiin Envin tuoma todentuntuisuus opetukseen ja opiskeluun. Envissä tapahtuvan opetuksen taustalle haastatellut opetushenkilöt eivät nimenneet yhtä tiettyä oppimisteoreettiseen näkemykseen perustuvaa oppimiskäsitystä, vaikka konstruktivistiseen suuntaan oli selkeästi siirrytty. Pikemminkin he kuvasivat oppimisprosessin luonnetta korostaen ennen kaikkea tekemällä ja tutkimalla oppimista. Pedagogisten mallien ja menetelmien hyödyntämisessä oli havaittavissa selkeä ongelmaperustainen vire. Tosin ongelmaperustaisen oppimisen (problem-based learning, PBL) hyödyntäminen opetuksellisena voimavarana Envissä opetettaessa oli vielä osin selkiytymätöntä ja epäjohdonmukaista. Pitkän työkokemuksen ansiosta opetushenkilöt tuntuivat olevan sisällön asiantuntijoita parhaimmillaan. Työkokemuksesta ammennettiin esimerkkejä opetukseen, ja sen ansiosta myös Envin sisältämä hyvinvointiteknologia oli tullut tutuksi opetushenkilöille. MOBIILILAITTEET JA SOSIAALISET OHJELMAT YHTEISÖLLISEN OPPIMISEN TUKENA: HAASTEENA TOIMIVIEN PERIAATTEIDEN YHDISTÄMINEN (HARTO PÖNKÄ, PIIA NÄYKKI & JARI LARU) Käsittelemme yhteisöllisen oppimisen ja tiedonrakentamisen tukemista tieto- ja viestintätekniikan avulla. Perustelemme teknologian käyttöä oppimisen tukemiseksi nykyaikaisella oppimisen teorialla, jossa painottuu oppijoiden käsitteellisen ymmärryksen tukeminen. Keskeisenä aiheena ovat niin sanotut yhteisöllisen oppimisen skriptit ja niiden käyttäminen erilaisten teknologioiden ja ohjelmien kanssa. Artikkeli käy läpi verkko-oppimisympäristöjen, sosiaalisten ohjelmien ja mobiililaitteiden mahdollisuuksia tukea oppimista. Esimerkkeinä esittelemme kolme Oulun yliopiston koulutusteknologian tutkimusyksikössä toteutettua tutkimusprojektia. Pohdinnassa etenemme kysymykseen, miten tutkimuksissa löydetyt toimivat käytännöt ja teoreettiset periaatteet voitaisiin yhdistää uudenlaisia oppimisympäristöjä kehitettäessä. Haasteena on kehittää oppimisympäristöjä, jotka hyödyntäisivät sekä tietokoneiden että mobiililaitteiden tarjoamia mahdollisuuksia ja jotka mahdollistaisivat useiden sosiaalisten ohjelmien liittämisen yhdeksi kokonaisuudeksi. RYHMÄTYÖALUSTAN KÄYTTÖÖNOTTOON YHTEYDESSÄ OLEVAT TEKIJÄT LUKIOTYÖORGANISAATIOSSA (HELJÄ FRANSSILA) Tietojärjestelmien käyttöönottoa ja käyttöä selittävien mallien kehittäminen on ollut tietojärjestelmätieteen klassisia tutkimusaiheita jo vuosikymmeniä ja on sitä edelleen – tutkittavat teknologiat vain muuttuvat. Käyttöönoton ja käytön onnistumisen ymmärtäminen ja ohjaaminen ovat myös praktikkojen jatkuvan huomion kohteena. Tietojärjestelmätieteen alalla on vuosien varrella muodostettu ja testattu empiirisesti useita käyttöönottoa ja käyttöä selittäviä malleja. Aina ei ole itsestään selvää, miten näitä osittain kilpailevia malleja voidaan hyödyntää ja soveltaa esimerkiksi tapaustutkimuksen erityisessä käyttökontekstissa, joten tutkija joutuu tekemään valintaa mallien välillä. Tässä artikkelissa vertailen kuutta käsitteellistä mallia tai viitekehystä, jotka selittävät tietojärjestelmien käyttöönottoa ja käyttöä, ja muodostan mallien ja viitekehysten osioita integroivan mallin, jonka avulla tarkastelen ryhmätyöteknologian käyttöönottoon ja käyttöön yhteydessä olevia te!  kijöitä lukiotyöorganisaatiossa. Integroidun mallin soveltaminen osoittaa, että käyttöönoton ja käytön vaikutusodotuksilla oli tilastollisesti melkein merkitsevä yhteys toteutuneen käytön laadulliseen monipuolisuuteen. Käytöstä saatavilla hyödyillä ja palvelun laadulla oli tilastollisesti suuntaa antava yhteys käytön laadulliseen monipuolisuuteen. Sekä käytön hyödyillä että vaikutusodotuksilla oli tilastollisesti merkitsevä yhteys suunnitellun mukaiseen käyttöön. Palvelun laadulla oli tilastollisesti melkein merkitsevä yhteys käytön suunnitellunmukaisuuteen. Tietojärjestelmätieteen alalla pitkään käytetyt ja tunnetut mallit osioineen näyttävät ennustavan melko hyvin käyttöönottoa ja käyttöä myös lukiotyöorganisaation kaltaisessa työyhteisössä. SÄHKÖÖN JA ELEKTRONIIKKAAN LIITTYVÄ OSAAMINEN PERUSKOULUN SEITSEMÄNNEN LUOKAN TEKNISEN TYÖN OPETUKSESSA (MATTI PIRTTIMAA) Elektroniikan käsitteiden oppiminen ja aiheeseen liittyvän käsitteellisen ymmärryksen kehittyminen on haasteellinen, aikaa vievä prosessi. Tämä tutkimusraportti esittelee pääpiirteittäin kevään 2006 aikana Säkylän yhteiskoulussa toteutetun empiirisen tutkimuksen, johon osallistui tutkimuksen alkuvaiheessa 29 oppilasta teknisen työn elektroniikkaopetusjaksolla. Oppilasjoukko muodostui ikäluokan kaikista teknistä työtä opiskelevista oppilaista, ja he olivat kaikki poikia. Tutkimuksen jatkovaiheissa mukana ollut oppilasjoukko oli pienempi: ensimmäisessä loppumittauksessa oli mukana 25 oppilasta, toisessa loppumittauksessa 10 oppilasta ja haastatteluaineistossa 18 oppilasta. Tutkimuksen avulla haluttiin selvittää, miten 7. luokan oppilaat ymmärtävät sähkön ja elektroniikan peruskäsitteitä. Haastattelujen avulla kartoitettiin oppilaiden käsityksiä sähköstä ja elektroniikasta. Tarkoituksena oli saada tietoa oppilaiden arkielämän ja oppimiskokemusten myötä muotoutuneista käsitysrakenteista. Opiskelujakson aikana oppilailla oli käytössään vuorovaikutteinen PowerPoint-opiskelumateriaali ja siihen liittyvä kokeilu- ja rakentelumateriaali. Tutkimustulosten mukaan lyhyenkin opiskelujakson aikana osaaminen lisääntyi tilastollisesti erittäin merkitsevästi, joskin osaamisen taso jäi melko matalaksi. Oppilashaastatteluihin perustuvan fenomenografisen analyysin tulosten perusteella oppilaiden sähköön ja elektroniikkaan liittyvissä käsityksissä oli havaittavissa tieteellis-teknistä ajattelua, jonka voi tulkita olevan peräisin opiskelujakson sisällöistä. TERVEYDELLE TURVALLISET LANGATTOMAT RATKAISUT: VAIKUTUKSET PEDAGOGISIIN KÄYTÄNTÖIHIN (MIKKO AHONEN) Langattomat yhteydet mahdollistavat paikasta ja osittain myös ajasta riippumattoman opiskelun. Lasten vanhempien ja opettajien on kuitenkin huomioitava langattomien teknologioiden mahdolliset terveysriskit, joita artikkeli alustavasti havainnollistaa lähteiden ja mittaustulosten pohjalta. Tavoitteena on selvittää, miten kannettavia laitteita voidaan riskittömästi käyttää oppimisen, opetuksen ja työn tukena. A SCALE FOR MEASURING SENSE OF COMMUNITY IN ONLINE COURSES: PRELIMINARY PSYCHOMETRIC RESULTS, PREDICTORS OF COURSE SATISFACTION, AND PREDICTORS OF SENSE OF COMMUNITY (JUSTUS J. RANDOLPH & MARJAANA KANGAS) In this study, we originally set out to contribute to the field of online learning research by creating a summated rating scale to measure sense of community in online courses. However, our research contributions turned out to be slightly different. In terms of instrument development, we found that instructor interactivity was at the heart of the scale and, therefore, created a revised scale to reflect that single factor. Contrary to theory, our preliminary data showed that small group activities and class size were the only significant predictors of sense of community. Overall course satisfaction and sense of community were not found to be significantly associated. Instructor interactivity, and instructor pleasantness and fairness, turned out to be the only significant predictors of overall course satisfaction examined here.  

Tuovi 2: Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa 2004 -konferenssin yhteydessä pidetyn tutkijatapaamisen artikkelit

Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa (ITK) 2004 -konferenssin yhteydessä järjestettiin tutkijatapaaminen 21.4.2004. Tässä julkaisussa on tutkijatapaamisen artikkeleita. ITK-tutkijatapaamisen tavoitteena on tuoda yhteen laaja-alaisesti tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tutkijoita. Erityisesti tapaaminen on kohdennettu nuorille ja alueelle tuleville tutkijoille. Vuoden 2004 tutkijatapaamisen teemoina olivat - yhteistyö, kommunikaatio ja oppiminen hajautetuissa organisaatioissa - tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa, opiskelussa ja oppimisessa - e-oppiminen yliopistoissa ja työpaikoilla - osaamisen ja tietämyksen rakentamisen välineet - osaamisen kehittäminen verkostoissa e:llä ja ilman - oppimisen ja oppimisympäristöjen monitieteellinen tutkimus. Tutkijatapaamisen esitykset arvioitiin tieteellisen konferenssin periaatteiden mukaisesti. Ryhmä alan tunnettuja tieteentekijöitä toimi papereiden arvioitsijoina. Arvioinneissa kiinnitettiin huomiota tieteelliseen pätevyyteen ja uutuusarvoon sekä aiheen kiinnostavuuteen. Arviointien perusteella tutkijatapaamiseen hyväksyttiin 30 esitystä; julkaisuun sisältyy tutkijatapaamisen pääalustus mukaan luettuna 25 artikkelia