Evaluating the effects of responsive design on the usability of academic websites in the pandemic

Responsive design allows users to beneft from the web page without having to worry about screen size and resolution. The aim of this study is to investigate the efect of responsive design on usability. For this purpose, a questionnaire consisting of a fve-point Likert was applied to university students. According to the results, it was seen that 99.2% of university students had smart phones and used smart phones to connect to internet with a rate of 91.3%. It was observed that the participants’ attitudes towards responsive design did not difer according to gender, and students in the 24–26 age group had more desire to use responsive design. And, university students’ attitudes towards responsive design did not difer according to the Internet access method. It was found that 38% of the participants had a daily internet usage rate of 4–5 h and they used social media the most. Ease of use has been identifed as the most preferred feature (Avg=3.67/5, 73.4%) of usability in responsive design by evaluating dimensions central tendency measures. With regression analysis, respon sive design explains 74.7% of the change in efectiveness (R2=0.747) among the usability dimensions. With regression analysis, 91.5% of usability can be explained with the responsive design (R2=0.915). Usability and responsive design (r=0.92, p<0.01) were both found to be positively correlated. It can be said that the aca demic university websites developed with responsive design are preferred by univer sity students in the pandemic and this has increased usability and efectiveness

Systematic mapping study of usability in post-implementation on agile software development

Abstract. Need for new software information systems is increasing year by year and information software systems have become present in everyday life of people. As the number of systems has increased so has the need of these systems to be usable and work properly. This thesis used systematic mapping study method to get overview of the current state of usability in agile software development. In the study, initially 269 papers were retrieved from SCOPUS and after exclusion of irrelevant papers 92 papers were selected to the study of which 75 papers got through inclusion criteria to the final stage of the study. In this thesis a look to current state of usability in agile software development is presented. Study suggested that usability usage in agile environment is still trying to find its place but there is research being done constantly to make it more prevalent in the field. From those agile software development projects, that had included the usage of some sort of usability method to development, too few included usability throughout the whole development cycle.Tiivistelmä. Tarve uusille tietojärjestelmille on kasvanut vuosi vuodelta suuremmaksi. Tietojärjestelmistä on tullut osa meidän jokapäiväistä elämäämme. Samalla, kun tietojärjestelmien määrä on kasvanut, on kasvanut myös tarve tehdä niistä entistä käytettävämpiä ja toimivia. Tässä tutkielmassa on käytetty systemaattista tutkimuskirjallisuuden kartoitus menetelmää, jonka avulla on hankittu yleiskuva tämän hetkisestä käytettävyyden tilasta ketterässä ohjelmistokehityksessä. Tutkimukseen otettiin alun perin 269 julkaisua, jotka haettiin SCOPUS tietokannasta. Tulosten seulonnan jälkeen 92 julkaisun todettiin liittyvän olennaisesti aiheeseen. Näistä 92 julkaisusta tutkimuksen viimeiseen vaiheeseen hyväksyttiin 75 julkaisua. Tässä tutkielmassa annetaan yleiskuva käytettävyydestä ketterässä ohjelmistokehityksessä tämän hetken kirjallisuuden perusteella. Tutkimuksessa todettiin, että käytettävyyden käyttö ketterässä ohjelmistokehityksessä yrittää vielä löytää omaa paikkaansa, mutta tutkimuksessa tapahtuu jatkuvaa kehitystä, jotta käytettävyys saataisiin selkeäksi myös ketterässä ohjelmistokehityksessä. Niissä projekteissa, joissa ketterää ohjelmistokehitystä harjoitettiin ja käytettävyys oli otettu huomioon, liian harva sisällytti käytettävyyden menetelmiä tukemaan kehitystä läpi koko ohjelmiston kehityskaaren

Implementing accessibility in digital services

Digital accessibility has recently gotten more awareness thanks to the EU accessibility directive (Directive (EU) 2016/2102) and Finnish accessibility law (Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta 306/2019) which require public and certain private organizations to make sure their digital services follow WCAG guidelines for digital accessibility. This has created a need for accessibility awareness and skills. Many organizations are still finding ways to work with the requirements, and the focus has largely been on making the current services accessible. For this thesis, 13 semi-structured interviews were conducted with working professionals who have worked on projects that include accessibility implementation. In addition, a literature review was conducted to find the consensus in existing research. The grounded theory –method was used to discover main motivators and key factors that influence accessibility implementation in organizations. This research provides practical suggestions on how accessibility implementation in digital services can be improved and supported by organizations. Based on the findings, a recommendation is made to adopt a more strategic approach with accessibility. Accessibility should be included in the company’s product and service development processes from the beginning. This can produce many benefits from cheaper implementation to better usability. Accessibility evaluation should be a continuous process to catch issues early. A good division of responsibilities also helps make sure that accessibility is not pushed to the bottom of the priority list. In addition, it is important to not overlook the role of members of the organization. Accessibility should not be the sole responsibility of anyone department, and different departments should understand how their responsibilities intersect with the organization’s accessibility strategy. This can be achieved through offering training sessions and organization-supported self-learning on the subject. A key factor that improves accessibility implementation is the personal motivation of individual workers. Despite the legislation, the effectiveness and prioritization of the accessibility work often depend on individual workers’ motivation. Accessibility is often prioritized under other work, categorized as an optional extra, or ignored outright. There are several ways to boost motivation, the most effective of which is showing the impact of the work on real users through user testing. Seeing someone with disabilities use the service or testing the product with, for example, a screen gives context to the sometimes-abstract accessibility needs and guidelines. It is important for managers to build teams’ empathy towards those who need accommodations to use digital services. Organizations should also strongly consider working with accessibility experts, conduct regular audits and test with real users. In the future, especially in the public sector, accessibility will continue to be an important factor when creating any digital services. This should be taken into account when starting new projects, as well as when hiring new employees and outsourcing.Digitaalinen saavutettavuus on viime aikoina saanut näkyvyyttä EU:n saavutettavuusdirektiivin (Directive (EU) 2016/2102) ja Suomen saavutettavuuslain (Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta 306/2019) ansiosta. Lain mukaan julkisten ja tiettyjen yksityisten organisaatioiden digitaalisten palveluiden tulee seurata WCAG saavutettavuusvaatimuksia. Useimmat organisaatiot etsivät yhä parhaita tapoja tuoda saavutettavuus osaksi prosessejaan, ja tähän asti suurin osa työstä on mennyt nykyisten palvelujen muuttamiseen saavutettaviksi. Tätä tutkielmaa varten tehtiin 13 haastattelua digitaalisella alalla työskentelevien ammattilaisten kanssa, joilla on kokemusta projekteista, joissa saavutettavuus on ollut läsnä. Lisäksi tehtiin kirjallisuuskatsaus, joka antaa syvemmän käsityksen saavutettavuudesta ja olemassa olevasta tutkimuksesta. Haastatteluista ja kirjallisuuskatsauksesta saatujen löydösten perusteella annetaan ehdotuksia siitä, miten organisaatiot voivat käytännössä tukea saavutettavuuden implementointia. Löydösten mukaan, saavutettavuutta tulisi lähestyä strategisesti prosessin alusta alkaen. Tämä voi tuoda huomattavia rahallisia säästöjä ja johtaa parempaan yleiseen käytettävyyteen. Saavutettavuusarviointeja ja testauksia olisi hyvä suorittaa jatkuvasti prosessin aikana, jotta ongelmat voidaan löytää ajoissa. Vastuu on myös hyvä jakaa selkeästi, jotta saavutettavuus voidaan priorisoida oikein. Lisäksi tärkeää on huomioida yksittäisten organisaation jäsenten rooli. Saavutettavuus ei koske vain tiettyä organisaation tiimiä kuten suunnittelijoita, vaan jokaisella organisaation jäsenellä tulisi olla käsitys siitä mitä saavutettavuus on, miksi se on tärkeää ja mitä heiltä vaaditaan sitä varten. Organisaation on mahdollista edistää tätä tarjoamalla koulutuksia aiheesta. Yksi avaintekijöistä, joka vaikuttaa saavutettavuuden implementointiin, on yksilöiden henkilökohtainen motivaatio aihetta kohtaan. Laista huolimatta, onnistunut saavutettavuuden implementaatio usein riippuu henkilöiden omasta motivaatiosta, koska saavutettavuus on vaikea oppia ja se on helppo priorisoida muiden töiden alle. Haastatteluiden mukaan keino kehittää motivaatiota on luoda konkreettisuutta oikean saavutettavuutta tarvitsevan henkilön elämään. Keinoja, joilla konkreettisuutta voidaan luoda, ovat esimerkiksi käyttäjätestausten tekeminen oikeiden käyttäjien kanssa, tai avustavien teknologioiden, kuten ruudunlukijan, kokeileminen. Organisaatioiden olisi hyvä myös harkita saavutettavuusasiantuntijoiden kanssa työskentelyä, säännöllisiä saavutettavuusauditointeja ja testausta oikeiden käyttäjien kanssa. Nämä voivat säästää kehittäjien ja suunnittelijoiden aikaa, sillä he voivat oppia tehokkaammin projektin aikana ja mahdolliset ongelmat löydetään nopeammin. Saavutettavuus tulee olemaan kasvavasti tärkeä aihe erityisesti julkisten, mutta myös enenevissä määrin yksityisten organisaatioiden digitaalisten palveluiden kehittämisessä. Tämä tulisi ottaa huomioon esimerkiksi uusien projektien aloituksessa, rekrytoinnissa ja ulkoistamispäätöksissä

Transformación de técnicas de usabilidad relacionadas con las actividades de la ingeniería de requisitos para su incorporación en los procesos de desarrollo ágil

Contexto: En la última década ha crecido el interés por la integración del proceso de desarrollo de software ágil (PDSA) y el diseño centrado en el usuario (DCU). Sin embargo, existen pocos trabajos que estudien como un todo el tema, y determinen el estado actual de tal integración. Además, no existen propuestas formalizadas para la incorporación de técnicas de usabilidad en el PDSA ni guías generalizadas que se puedan seguir para su aplicación adecuada por la comunidad ágil. Esta incorporación debe realizarse desde las actividades tempranas de los PDSA. Por tanto, es necesario investigar técnicas de usabilidad que puedan ser incorporadas en las actividades de Ingeniería de Requisitos de los PDSA. Objetivos: Los objetivos de este trabajo consisten en identificar el estado del arte de la integración de los PDSA y DCU, y el estado de la usabilidad en los procesos ágiles, así como también incorporar técnicas de usabilidad relacionadas con las actividades de la Ingeniería de Requisitos en el PDSA. Para ello, es necesario determinar las condiciones desfavorables que dificultan el uso de técnicas de usabilidad en el PDSA y sus transformaciones asociadas. En detalle, se analizan las transformaciones que deben realizarse a la técnica Investigación Contextual y a la técnica Personas para poder ser incorporadas en el PDSA. Además, validamos la viabilidad de incorporar estas técnicas de usabilidad en un proyecto de desarrollo de software ágil real. Método: A través de un Systematic Mapping Study (SMS) se han determinado las técnicas de usabilidad usadas ocasionalmente en el PDSA. Para el análisis de las técnicas de la Interacción Persona Ordenador (IPO) se ha utilizado un catálogo de técnicas recopilado por investigadores en el área de la Ingeniería del Software (IS) para mejorar la usabilidad. Posteriormente, en este trabajo se analizan las condiciones de las técnicas que dificultan su uso en PDSA, y se estudian las técnicas utilizadas por PDSA para determinar cómo han sido incorporadas en sus desarrollos y así definir las adaptaciones propuestas en el contexto de desarrollo ágil. A continuación, se transforman las técnicas Investigación Contextual y Personas para su incorporación en PDSA, y por medio de un estudio de caso, se validan estas transformaciones. Resultados: Este trabajo formaliza una propuesta de incorporación de técnicas de usabilidad en PDSA de gran interés para la comunidad ágil. Esta propuesta realiza adaptaciones sistematizadas, con guías generalizadas que se pueden seguir en las actividades de Ingeniería de Requisitos de los PDSA. Para estas técnicas se llevan a cabo adaptaciones según las características y el modo de desarrollo ágil. Se transforman las técnicas Investigación Contextual y Personas y se evalúa la viabilidad de su aplicación en un proceso Scrum con un equipo de desarrollo perteneciente a una compañía ecuatoriana, obteniendo resultados positivos al generar historias de usuario mejoradas con requisitos de usabilidad derivados del conjunto de técnicas transformadas. Conclusiones: Esta investigación brinda una visión general e integrada de la literatura existente acerca de la integración de los PDSA y DCU, y define un marco de incorporación de técnicas de usabilidad en las actividades de Ingeniería de Requisitos de los PDSA. Las técnicas Investigación Contextual y Personas transformadas pueden ser utilizadas directamente por los desarrolladores ágiles en sus proyectos de software.Context: Interest in the integration of the agile software development process (ASDP) and user-centred design (UCD) has grown over the last decade. However, there are not many papers on the subject as a whole, and determine the current state of such integration. In addition, there are no formalized proposals for incorporating usability techniques in the ASDP or generalized guidelines that can be followed for the proper implementation by the agile community. This incorporation should be done in the early activities of ASDP. it is therefore necessary to research about usability techniques that can be incorporated in the Engineering Requirements activities of ASDP. Objective: The objectives of this study consists of identifying the current state of the integration of ASDP and UCD, and the state of usability in agile processes and also incorporate Requirements Engineering related usability techniques in ASDP. It is therefore necessary to determine the conditions that are adverse to the use of usability techniques in ASDP and its associated transformations. In detail, this study analyzed the transformation that must be done to techniques such as Contextual Inquiry and Personas so they can be incorporated in ASDP. In addition, we validate the feasibility of incorporating these usability techniques in a real agile software development project. Research Method: Through a Systematic Mapping Study (SMS), it has been determined usability techniques used occasionally in the PDSA. The techniques were analyzed from an existing catalogue of human-computer interaction (HCI) techniques compiled by researchers in the field of Software Engineering (SE) to improve usability. Later in this study, the conditions that pose an obstacle to the use of the techniques in ASDP were then examined, and the techniques used by ASDP were studied to determine how they have been adopted in development projects and define the adaptations in the context of ASDP. Then, Contextual Inquiry and Personas techniques were transformed for incorporation into ASDP, and through a case study, these transformations are validated. Results: This study formalizes a proposal for incorporating usability techniques in ASDP that are of great interest to the agile community. This proposal makes systematic adaptation, with generalized guidelines that can be followed in the Engineering Requirements activities of ASDP. For these techniques adaptations are conducted according to the way of agile development. The Contextual Inquiry and Personas techniques are transformed and the feasibility of its application is evaluated in a Scrum process with a development team belonging to an Ecuadorian company, with positive results generating enhanced user stories with usability requirements derived from the set of transformed techniques. Conclusions: This study provides a comprehensive and integrated vision of the existing literature on integration of ASDP and UCD and defines a framework for incorporating Requirements Engineering related usability techniques in ASDP. Contextual Inquiry and Personas transformed can be used directly by the agile developers