Maaseudun pienyritysten strategiat, muutoskyvykkyys ja tuloksellisuus

vokMTT Taloustutkimus (MTTL

Ajankohtaista maatalousekonomiaa : maatalous vaikeissa olosuhteissa

Sisältö. Matias Torvela: Tervetuloa Suomen, Puolan ja Unkarin maatalousekonomian seminaariin Saariselälle / Kimmo Korpi: Maatalouden ja maaseutuelinkeinojen mahdollisuudet Lapissa / Jouko Sirén: Valtion rooli ja maatalouspolitiikka Pohjois-Suomen maataloudessa / Veikko Huttu-Hiltunen: Suomen porotalous / Matias Torvela: Viljelijöiden toimeentulonäkymistä Pohjanmaall

Eettisyydestä kertovat sertifiointimerkit osana ostopäätöstä Alkon myymälässä

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millainen merkitys eettisyydestä kertovilla sertifiointimerkeillä on ostopäätöksissä Alkon myymälässä. Erityisesti oltiin kiinnostuneita selvittämään mitkä ja millaiset merkit kannustavat tai eivät kannusta valitsemaan tuotetta myymälässä. Tutkittiin myös sitä, kuinka mielipiteet merkkien selkeydestä ja eettisyyssertifioitujen tuotteiden hinnoista ja laadusta vaikuttavat tuotteiden suosimisen määrään. Myös taustamuuttujien, kuten esimerkiksi sukupuolen, iän ja koulutuksen vaikutusta tuotteiden suosimisen määrään selvitettiin. Työn teoriaosiossa tarkasteltiin alkoholimarkkinoita maailmalla yleensä ja eettisyyssertifioitujen alkoholituotteiden kulutusta ja myyntiä erityisesti Suomessa. Käsiteltiin myös alkoholituotteisiin liittyviä eettisyyssertifiointeja ja niihin liittyviä merkkejä. Lisäksi käsiteltiin eettisyydestä kertovia sertifiointimerkkejä osana ostopäätöksen tekoa myymälässä. Myös eettisyyssertifioitujen alkoholituotteiden hinnat olivat osana keskustelua. Tutkimus suoritettiin kvantitatiivisin tutkimusmenetelmin survey-tyyppisellä kyselylomakkeella. Empiirinen tutkimus rakentui aiheista, joita käsiteltiin työn teoriaosiossa. Aineiston keruu suoritettiin Alkon Arkadian myymälän sertifioitujen tuotteiden puodissa ja lomakkeella kysyttiin vastaajien mielipiteitä Alkon sertifioiduista tuotteista ja eettisyysmerkeistä. Kyselylomakkeita kertyi lopulta yht. 125 kpl. Tutkimustulosten mukaan naiset, muut kuin nuorimmat vastaajat ja korkeasti kouluttautuneet henkilöt suosivat eettisyyssertifioituja alkoholituotteita useammin kuin muut vastaajat. Eettisyydestä kertovista sertifiointimerkeistä vain Luomu- ja Reilun Kaupan merkit tunnistettiin hyvin ja myös ne kannustivat useimmiten valitsemaan sertifioidun tuotteen. Merkit yleensä koetaan usein vähintäänkin melko epäselvinä: vajaa puolet vastaajista oli sitä mieltä. Sertifioitujen tuotteiden hintoihin suhtautuminen vaikutti tässä tutkimuksessa tuotteiden suosimisen määrään. Yli puolet vastaajista koki eettisen- tai luomusertifioinnin nostavan tuotteen laatua vähintäänkin hieman. Tuotteiden eettisyydestä kertovien sertifiointimerkkien avulla tapahtuvaa viestintää tulisi kehittää ymmärrettävämpään ja yksinkertaisempaan suuntaan. Siihen voidaan vaikuttaa lisäämällä merkkien tunnettuutta yleensä ja kehittämällä merkkien eri ominaisuuksia, kuten esimerkiksi ulkoasua ja informatiivisuutta

Huonosti kohdeltu naisprofessori

Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan professori emeritus, akateemikko Nils Westermarck sanoi 9.1.2001 sanat "Sauriota kohdeltiin huonosti" tarkoittaen Sauriolla tällöin kodin taloustieteen professori Elli Sauriota. Mitä lausuja mahtoi sanoillaan tarkoittaa

Luonnonvarojen ja elintarviketalouden talous- ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen kehittäminen. Selvitysmies Ilkka P. Laurilan arviot ja ehdotukset

Tiivistelmä ehdotuksista Ehdotus 1: MTT:n ja Metlan Helsingissä toimivat talous- ja yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen osallistuvat henkilöt siirtyvät Helsingin Viikkiin. Ehdotus 2: Tutkimuksen suuntaamisessa on huolehdittava kolmen tutkimusalueen osaamisesta ja resursseista: ohjauskeinojen tutkimus koko yhteiskunnan näkökulmasta, elintarvikkeiden riskienhallinnan tutkimus sekä maaseutututkimus. Ehdotus 3: Politiikkatuen kehittäminen edellyttää seuraavia toimenpiteitä: • Tutkimukselta kaivataan nykyistä ennakoivampaa otetta toimintaympäristön muutoksesta ja kysymyksistä, joihin hallinnon tulee lähivuosina varautua. • MMM:n alaisiin tutkimuslaitoksiin perustetaan asiakaspäällikön (oman toimen ohella) tehtäviä suuria yksittäisiä asiakkaita varten. Kiireisintä on nimetä politiikkatuen asiakaspäällikkö, jonka kautta MMM:n politiikkatuki kanavoituu. • Politiikkatuki budjetoidaan ja budjetin toteutumista seurataan. • Tutkimuslaitosten ylin johto MMM:n johtoryhmään. MMM:n johtoryhmätyössä säännöllinen tutkimuksen tulevaisuuskatsaus. • Lisää kuulemistyyppistä asiantuntijoiden käyttöä ministeriön sisäisessä valmistelussa. • Tutkimuksen vaikuttavuuden parantamiseksi tutkimuslaitosten tulee yhdessä tuottaa tutkimustuloksiin perustuvia synteesejä laajoista ohjausjärjestelmiin, toimialojen kehittymiseen ja esimerkiksi energiahuoltoon liittyvistä kysymyksistä. • Tutkimuslaitosten tulee olla aloitteellisia julkisessa keskustelussa edustamiensa toimialojen tulevaisuuden vaihtoehdoista. Ehdotus 4: MMM:n hallinnonalan tutkimuksen ja laajan politiikkatuen tarpeet tulee ottaa riittävästi huomioon (a) hallitusohjelman laadinnassa keväällä 2007, (b) sektoritutkimuspäätöksen laadinnassa keväällä 2007, (c) konsortioiden asemasta ja tehtävistä määräävän asetuksen laadinnassa keväällä 2007 ja (d) seuraavan valtion budjettikehyspäätöksen laadinnassa myös siltä osin kun se mahdollisesti tekee esityksiä koskien sektoritutkimuksen resurssien uudelleen allokointia. Luonnonvara- ja elintarvikeala ovat tulevaisuuden toimialoja, jotka tarvitsevat voimakasta t&k-panostusta. Toimialan ja hallinnonalan tarpeet kehittävässä tutkimuksessa on turvattava. Konsortioharkintaan vietävää rahoitusosuutta päätettäessä otetaan ensiksi huomioon tutkimus- ja asiantuntijavelvoitteet, joiden tekemisestä ei voi tinkiä. Konsortioiden toiminta olisi luontevaa käynnistää ministeriöiden sitomattomien tutkimusvarojen avulla. Maa- ja metsätalousministerin on oltava jäsen uudessa, keväällä 2007 nimettävässä tiede- ja teknologianeuvostossa. Ehdotus 5: Metlalla, MTT:llä ja RKTL:llä on paljon yhteistä tilastotuotannossa ja kannattavuuskirjanpidossa. Prosessien synergiaedut on syytä selvittää. Ehdotus 6: Metlan, MTT:n ja RKTL:n on tarpeen edelleen vahvistaa tutkimusalojen integroitumista osana laitosten kokonaisstrategiaa

Suomalaisten elintarvikeyritysten Venäjän-viennin haasteet

Venäjä on edelleen suomalaisten elintarvikeyritysten kannalta houkutteleva vientimarkkina ja Venäjän osuus Suomen koko elintarvikeviennistä on merkittävä. Markkina ei ole kuitenkaan helppo ja elintarvikeyritykset kohtaavat monenlaisia haasteita pyrkiessään Venäjän markkinoille ja viedessään tuotteitaan Venäjälle. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia millaisia haasteita suomalaiset elintarvikeyritykset kohtaavat harjoittaessaan vientiä Venäjälle. Tutkimuksessa pyritään vertailemaan sitä miten suurten elintarvikeyritysten kohtaamat haasteet eroavat pk-yritysten kohtaamista haasteista sekä sitä miten asiantuntijoiden näkemykset haasteista eroavat elintarvikeyritysten kokemuksista. Tämä tutkimus on kvalitatiivinen haastattelututkimus ja se on toteutettu teemahaastattelun menetelmällä. Tutkimusta varten haastateltiin kymmentä henkilöä, joista seitsemän oli Venäjän-vientiä harjoittavien suomalaisten elintarvikeyritysten edustajia ja kolme asiantuntijaa, jotka työskentelevät elintarvikkeiden Venäjän-viennin parissa. Elintarvikeyrityksistä kolme oli suuria ja neljä oli pk-yrityksiä. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että suomalaisten elintarvikeyritysten kohtaamat Venäjän-viennin haasteet ovat suurelta osin linjassa aikaisemmissa tutkimuksissa esiin tulleiden kansainvälistymisen ja viennin haasteiden kanssa. Suurimmat haasteet liittyvät yhteistyökumppanien löytämisen vaikeuteen, liian vähäiseen tietoon, ongelmallisiin prosesseihin viennin aloittamisen vaiheessa, kuluttajan tuntemiseen sekä yllätyksellisiin muutoksiin toimintakentässä ja arvaamattomuuteen viranomaisten toiminnassa. Haasteista osa on niin sanotusti yrityksen sisäisiä ja osa toimintaympäristöön liittyviä ulkoisia tekijöitä. Pk-yritysten keskuudessa suurimmiksi haasteiksi nousivat hyvän yhteistyökumppanin löytäminen toiminnan alkuun saamiseksi sekä Venäjän viranomaisten vaatima vientiin oikeuttava tuotantolaitoshyväksyntäprosessi, jossa pk-yritykset kokivat erityisesti Suomen viranomaisten hitaan toiminnan ongelmia aiheuttavaksi. Suurten elintarvikeyritysten haasteet taas liittyvät enemmän kuluttajan tuntemiseen ja oikeanlaisten tuotteiden kehitykseen sekä toisaalta myös Venäjän viranomaisten toisinaan yllätykselliseen toimintaan. Verrattaessa elintarvikeyritysten näkemyksiä asiantuntijoiden näkemyksiin merkittävin ero oli se, että asiantuntijat kokevat yhdeksi haasteeksi pk-yritysten liian vähäisen tiedon ja epärealistisen suunnitelmat. Koska tutkimukseen on haastateltu vain sellaisten elintarvikeyritysten edustajia, jotka edelleen haastatteluhetkellä harjoittivat vientiä Venäjälle, on huomioitava, että tutkimuksessa ei ole välttämättä tullut esiin sellaisia haasteita, jotka johtavat viennin lopettamispäätökseen

Lähiruoka ja luomu julkisissa ruokapalveluissa : Case Tuusulan kouluruokailu

Kunnalliset ruokapalvelut ovat avainasemassa lähiruoan ja luomun käytön edistämisessä. Asiakastarpeiden monipuolistuessa, lähiruoan ja luomun kysyntä on kasvanut ja se luo paineita kunnille lisätä tarjontaansa sekä antamaan mahdollisuuksia uusille ratkaisuille. On kuntakohtaista, tarjotaanko kouluissa lähi- tai luomuruokaa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää rehtoreiden ja kuntapäättäjien näkemyksiä lähiruoan ja luomun käytöstä kouluruokailussa. Kvalitatiivinen tapaustutkimus toteutettiin teemahaastatteluilla (N=11) Tuusulan kunnan ala- ja yläkoulujen ruokapalveluista talvella 2018–2019. Tutkimuksen viitekehys rakentui kouluruokailun ympärille aikaisempien tutkimusten valossa esitettynä. Tutkimuksen perusteella lähiruokaa ja luomua arvostetaan ja halutaan nykyistä enemmän kouluihin. Rehtoreilla eikä valtuuston jäsenillä ollut lainkaan tietoa lähiruoan tai luomun nykyisestä käyttöasteesta, joten ensisijaisesti toivottiin viestinnän parantamista ja tietoa kunnan tämänhetkisestä tilanteesta. Luomun osalta valtakunnallinen tavoitetaso 20 % täyttyy. Lähiruokaa on tarjolla hyvin satunnaisesti. Haastateltavat eivät olleet pääosin tietoisia hankintalainsäädännön uudistuksesta eikä kansallisista lähiruoka- ja luomuohjelmista. Valtuuston jäsenet kokivat, ettei heillä ole vaikutusvaltaa ruokahankintoihin. Haastateltavat olivat eri mieltä siitä, voisiko Tuusulan kunta hankintalain puitteissa hyödyntää raaka-aineiden hankkimisessa luomua ja lähiruokaa. Ruokapalvelut ovat toistaiseksi itsenäisesti kehittäneet toimintaa haluamaansa suuntaan, eli kotimaisuusasteen nostamiseen. Enemmän luomua tai lähiruokaa voitaisiin tarjota kouluissa mikäli luomu- ja lähituottajien olemassaolosta ja tarjonnasta tiedettäisiin, kunnallista budjettia kasvatettaisiin sekä valtuustosta annettaisiin linjauspäätöksiä aiheeseen liittyen. Tutkimus lisäsi ymmärrystä lähiruoan ja luomun mahdollisuuksista kouluruokailussa. Tulokset ovat yhdensuuntaisia aikaisempien tutkimusten kanssa ja auttavat osaltaan kouluruoan kehittämisessä