Media contracts formalization using a standardized contract expression language

Contract Expression Languages allow representing business contracts in a digital and structured form. Some examples are the Content Reference Forum format, the OASIS eContracts standard or a proposed extension for MPEG-21 Part 5. These formats have influenced the design of the MPEG-21 Contract Expression Language (CEL), which has been recently specified by modelling the most relevant clauses in audiovisual contracts. The MPEG-21 CEL, described in this paper, defines a language for representing media contracts as XML. It is structured in two schemas, a core defining the structural elements of a contract, and an extension with vocabulary for specific applications.Peer ReviewedPostprint (author’s final draft

Falsas coautorías en obras musicales: ¿son lícitas?

In the ongoing Latin America music business there is a contemporary controversy around the inclusion of manager, A&Rs and so-called executive producers as the false right holders of co authorship over musical works. This trend represents a challenge to the founding principles of Copyright Law in the Colombian context since those agreements between real authors and non-authors could be an unlawful agreement. In this paper we will try to address this issue by solving the question: Is it lawful to include non-authors in the distribution of rights over a musical work? The purpose is to analyze this phenomenon in order to give an academic answer to a question that may affect the exercise of the rights artists have over their own work.En el actual negocio de la música en América Latina, existe una controversia en torno a la inclusión de los mánager, A&Rs1 y los llamados productores ejecutivos como falsos titulares de derechos de autor sobre obras musicales en calidad de coautores. Esta tendencia representa un desafío a los principios fundacionales del derecho de autor en el contexto colombiano, ya que dichos acuerdos entre autores y coautores podrían ser ilegales. En este trabajo se intentará abordar esta temática resolviendo la pregunta: ¿Es lícito incluir a no autores en la distribución de derechos sobre una obra musical? El objetivo de este escrito es analizar este fenómeno para dar una respuesta académica a un interrogante que puede afectar el ejercicio de los derechos de autor que tienen los artistas sobre sus obras musicales

Hyvä, katala vastajulkisuus : Populistisen vastamedian julkisen puhuttelun tavat maahanmuutto- ja pakolaiskeskustelussa

Vuonna 2015 turvapaikanhakijoista alkanut julkinen keskustelu jakautui voimakkaasti kahtia Suomessa ja muissa liberaalidemokratioissa Euroopassa. Polarisoitumisen taustalla oli niin kutsuttu Euroopan pakolaiskriisi, jonka seurauksena Eurooppaan saapui muutamassa vuodessa ennennäkemätön määrä turvapaikanhakijoita Lähi-idästä, Afrikasta ja Etelä-Aasiasta. Pääosin verkon keskustelupalstoilla, foorumeilla ja sosiaalisessa mediassa käydyissä keskusteluissa aiheeseen otettiin kiivaastikin kantaa puolesta ja vastaan. Maahanmuuttovastaista näkemystä edustivat myös pakolais- ja maahanmuuttoaiheen ympärille syntyneet verkkojulkaisut, jotka toiminnallaan tuottavat vastajulkisuutta. Maahanmuuttovastainen vastajulkisuus haastaa ja kritisoi voimakkaasti valtavirtamediaa esittäen, että maahanmuuttoaihetta ei ole käsitelty valtajulkisuudessa tasapuolisesti kaikkia kansanosia kuunnellen. Tämä väitöstutkimus tarkastelee vastamediassa käytyä pakolais- ja maahanmuuttoaiheista julkista keskustelua. Tutkimus tarttuu aiheeseen vastajulkisuuden ja populismin käsitteistä rakentuvassa teoreettisessa viitekehyksessä suomalaisen tapausesimerkin, MV-lehden, sisältöjen kautta. Näiden käsitteiden lisäksi tarkastelen teorialuvussa myös radikaalin ääriajattelun piirteitä ja kontekstia ymmärtääkseni, millaisista aineksista rasistinen ja maahanmuuttovastainen sanoma tutkimusaineistossani rakentuu. Aiemmassa tutkimuksessa populistiseksi vastamediaksi määritelty MV-lehti oli maahanmuuttokeskustelun kärjistymisen aikoihin yksi tunnetuimpia ja kiistanalaisimpia vastamedioita Suomessa. Tämä tutkimus syventää ymmärrystä populistisen vastamedian käsitteestä perehtymällä empiirisesti MV-lehden sisältöihin maahanmuutto- ja pakolaiskeskustelussa. Artikkeliväitöskirjan muotoon kirjoitettu tutkimus vastaa kahteen tutkimuskysymykseen, jotka kulkevat neljän osatutkimuksen yhdistävänä tekijänä: Mistä elementeistä koostuu julkinen puhuttelu MV-lehden sisällöissä maahanmuuttoaiheessa? ja Mitä tämän analyysin ja muun tutkimuskirjallisuuden perusteella voidaan päätellä populistisen vastamedian roolista julki- sen keskustelun tuottamisessa? Kysymykset liittävät tutkimuksen keskusteluun, jota viime vuosina on käyty poliittisen ilmapiirin polarisoitumiseen ja radikalisoitumiseen liittyvissä kysymyksissä sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Tutkimus soveltaa diskursiivis-analyyttista lähestymistapaa. Osatutkimusten perusteella MV-lehden maahanmuuttokeskustelun julkinen puhuttelu rakentuu lukijakunnan polarisoimisesta ideologisten puhuttelutapojen avulla, ylikansallisista ja jaetuista ideologisista aineksista, kansamyytin ja kansalaiskäsitteen omatapaisesta rakentamisesta sekä tunteisiin vaikuttamisesta kuvien kautta. MV-lehden maahanmuuttoa käsitelleiden sisältöjen analyysin perusteella käy ilmi, että populistisen vastamedian julkinen puhe synnyttää vastakkainasettelua kansan sisällä ja sen arvot ovat ristiriidassa perustuslaillisen oikeusvaltion ihanteiden kanssa. Samalla se myös juurruttaa polarisoitunutta ajattelutapaa medioituneeseen julkisuuteemme, joka on jo muutenkin informaatiovaikuttamisen ja muun propagandan kohteena.In 2015, a so-called “European refugee crisis” arising from the Middle East, Africa, and South Asia, engendered a large chasm in public debate on asylum seekers in Finland and other liberal democracies. In the mediated public debate, which took place primarily on the Internet, the views were polarized between two dissenting attitudes: multiculturalism advocates and those with an anti-immigrant stance. The emerging media outlets vocally challenged and criticized the mainstream media for covering the topic unfairly, as the voice of the common people was allegedly not heard in the news stories related to immigration and refugees. By taking a strong anti-immigrant stance, these right-wing alternative media outlets constructed counterpublics. This dissertation investigates the public discourse on immigrants and refugees in counterpublics. The theoretical framework is built upon the concepts of counterpublics and populism. Additionally, I focus on the features of radical extreme thinking to understand the elements of the racist and anti-immigrant message in my research data. As a case example, this study examines the content of the Finnish-language right-wing alternative media MV-lehti, which was the most popular and controversial right-wing online publication in Finland at the time. This research sheds light on how populist online publications construct counterpublics in the discourse on immigration and refugees. This article-based dissertation binds four articles to answer the two following research questions: What elements constitute the public address in MV-lehti’s contents covering immigration? and Based on this analysis and related research literature, what can be deduced on the role of right-wing alternative media in producing public discourse? The research questions connect the study to the debate, which, in recent years, has been ongoing regarding the polarization and radicalization of the political climate in Europe and the United States. The methodological approach is discourse-analytical. The sub-studies show that the public address used in MV-lehti’s immigration coverage was constructed by (1) polarization of the audience with their ideological parlances, (2) supranational and shared ideological elements, (3) unique construction of the myth and the concept of the people, and (4) emotional appeal through visual content. The findings also reveal that such media purposefully construct and distribute an ideological perception of reality that is deviant from the mainstream. This research shows how right-wing alternative media drove an anti-democratic worldview with values opposite those of the constitutional state. In addition, right-wing alternative media imbed the polarized thinking in the mediated public sphere that is already targeted by various information affection and other propaganda