A systematic review of the energy and climate impacts of teleworking

Information and communication technologies (ICTs) increasingly enable employees to work from home and other locations (‘teleworking’). This study explores the extent to which teleworking reduces the need to travel to work and the consequent impacts on economy-wide energy consumption. Methods/Design: The paper provides a systematic review of the current state of knowledge of the energy impacts of teleworking. This includes the energy savings from reduced commuter travel and the indirect impacts on energy consumption associated with changes in non-work travel and home energy consumption. The aim is to identify the conditions under which teleworking leads to a net reduction in economy-wide energy consumption, and the circumstances where benefits may be outweighed by unintended impacts. The paper synthesises the results of 39 empirical studies, identified through a comprehensive search of 9,000 published articles. Review results/Synthesis: Twenty six of the 39 studies suggest that teleworking reduces energy use, and only eight studies suggest that teleworking increases, or has a neutral impact on energy use. However, differences in the methodology, scope and assumptions of the different studies make it difficult to estimate ‘average’ energy savings. The main source of savings is the reduced distance travelled for commuting, potentially with an additional contribution from lower office energy consumption. However, the more rigorous studies that include a wider range of impacts (e.g. non-work travel or home energy use) generally find smaller savings. Discussion: Despite the generally positive verdict on teleworking as an energy-saving practice, there are numerous uncertainties and ambiguities about its actual or potential benefits. These relate to the extent to which teleworking may lead to unpredictable increases in non-work travel and home energy use that may outweigh the gains from reduced work travel. The available evidence suggests that economy-wide energy savings are typically modest, and in many circumstances could be negative or non-existent

The effect of COVID-19 on human resource management in Finnish municipalities : Focus on telework, recruitment, and internal communication

In 2019, the COVID-19 pandemic started to change working life permanently. It gave rise to a technological leap and made telework more common around the globe. The pandemic also influences human resource management, among other effects. This study attempts to find what impact the pandemic has had so far on three aspects of human resource management: telework, recruitment, and internal communication. Literary review of the topics and the pandemic’s effect on them is provided. Change management is used as an additional framework for analysis. The study takes a qualitative approach and empirical data was gathered to address the research question. Data collection occurred via six half-structured interviews. The respondents are human resource directors from six different Finnish municipalities. The interviews were held via video. The findings of this study indicate that telework, which increased drastically due to the pandemic, influenced HRM in every organization. In four of the six organizations, all employees who had the capability to do telework were transferred to it. The two other municipalities described their form of telework as hybrid-work. Municipalities internal communication moved to digital platforms due to telework and digital communication increased drastically, and face-to-face present communication decreased the most. The results reflect that telework challenged current leader-ship practices. New practices regarding telework, and internal communication will continue in the municipalities. The recruitment process became more digital on some level in every municipality. One commonality that all shared was that job interviews became mostly or completely digital. COVID-19 pandemia alkoi muuttaa työelämää pysyvästi vuodesta 2019 lähtien. Se toi mukanaan digiloikan, ja etätyöstä tuli yleisempää ympäri maailmaa. Pandemialla on myös ollut vaikutuksia henkilöstöjohtamiseen. Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää vaikutuksia, joita koronaviruspandemialla on ollut tähän hetkeen mennessä kuntien henkilöstöjohtamiseen. Tutkielma keskittyy tarkastelemaan seuraavia henkilöstöhallinnon osa-alueita: etätyötä, rekrytointia ja sisäistä viestintää, sekä sisältää kirjallisuuskatsauksen aiheisiin. Muutosjohtamista käytetään myös yhtenä teoriakehyksenä analyysissa. Tutkimus on kvalitatiivinen ja dataa kerätään empiiriseen osioon puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Haastateltavana oli kuusi henkilöstöjohtajaa kuudesta eri kunnista. Haastattelut pidettiin videon yhteydellä. Aineiston keruu toteutettiin luottamuksellisesti. Tutkimustulokset osoittavat, että etätyö vaikutti henkilöstöjohtamiseen jokaisessa organisaatiossa. Neljä kuntaa kuudesta siirtyi etätyöhön kaiken kykenevän henkilöstön voimin pandemian puhjettua, ja kaksi kuntaa siirtyi hybridityöhön. Kuntien sisäinen viestintä muutti sähköisille alustoille, millä on vaikutuksia johtamiseen. Sähköinen viestintä lisääntyi voimakkaasti, ja kasvokkain viestintä, jossa ihmiset olisivat fyysisesti läsnä toistensa kanssa, vähentyi kaikista eniten viestintämuodoista. Tuloksista voi päätellä, että etätyö haastoi johtamiskäytäntöjä. Uudet käytännöt etätyössä ja sisäisessä viestinnässä tulevat jatkumaan kunnissa. Rekrytointiprosessit sähköistyivät kaikissa organisaatioissa ja muutoksen yhteinen piirre oli, että työhaastattelut muuttuivat suurilta osin tai kokonaan digitaalisesti järjestettäviksi

Research Publication 2011

Research Publication of Kymenlaakso University of Applied Sciences provides a window into our operations from the point of view of research activities. Through this collection of articles split into different themes we present our projects and the university’s multi-disciplined knowledge and expertise of the staff

Expertise – finding motivation and meaningfulness in telecommuting : Independent expert work as an important intrinsic value

The purpose of the study was to examine how experts of a Finnish bank experience their work and the meaningfulness of work, when the COVID-19 pandemic has caused a transition to regu lar telework already for the third year in a row and the conditions are otherwise exceptional as the pandemic continues. The research question of the study was: ”How experts find motivation and meaningfulness in work, and how telecommuting is shaping the way work is experienced?” The theoretical basis of the research is the most well-known theories in the motivation literature and research on the meaningfulness of work. To date, there is scarce information on telework based on relevant empirical research, which is why the focus was on articles and most reliable surveys upon Finnish conditions. For interpretivist research, the data was obtained by interview ing and observing experts from a Finnish bank. Abundant data consisting of six approximately 1.5-hour semi-structured interviews were coded, themed, interpreted, and classified using con tent analysis. The results of the study revealed from the data as main categories based on the content analysis. Expertise in terms of experiencing work as a common denominator of the immediate factors is the most important message of the study. Expertise combines autonomy, competence, self-de velopment, and the atmosphere of the immediate team. Second relevant result is the descrip tion of the workplace atmosphere that indirectly affects experiencing work and its meaning. The third result is the effects of telecommuting in general and on the workplace atmosphere in par ticular, which is concretized by the quotations in the study when discussing the future of tele work. Equally important are the results that did not meet the expectations created by prior knowledge. Based on previous research, one of the basic factors in experiencing work is feedback, but the participants in this study did not consider it important. The same goes for the sense of commu nity that has been emphasized recently, as it did not prove important in this study. A surprising result was also that there was no “drama” in this study about switching to telecommuting, tele working, or returning to office work. This narrow but profound interpretivist study showed that the generalization of research data on social phenomena must be approached with caution. An interpretivist perspective on the contextualization of knowledge about the social world was confirmed in this study. The study revealed, both clearly expressed, and observed from the facial expressions and gestures, that expertise, the most important result of the research, also has an emotional dimension: the invi olability of expertise is experienced as a very valuable matter.Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia kuinka suomalaisen pankin asiantuntijat kokevat työnsä ja työnsä merkityksellisyyden, kun COVID-19 pandemia on aiheuttanut siirtymisen jo kolmatta vuotta jatkuvaan säännölliseen etätyöhön ja olosuhteet ovat muutoinkin poikkeukselliset pan demian edelleen jatkuessa. Työn tutkimuskysymyksenä oli: ”How experts find motivation and meaningfulness in work, and how telecommuting is shaping the way work is experienced?” Tutkimuksen teoreettisena pohjana ovat motivaatiokirjallisuudesta tunnetuimmat teoriat ja työn merkityksellisyyttä käsittelevät tutkimukset. Etätyöstä on toistaiseksi niukasti relevanttiin empiiriseen tutkimukseen perustuvaa tietoa, minkä takia keskityttiin suomalaisiin olosuhteisiin perustuviin artikkeleihin ja luotettavimpiin kyselyihin. Tulkitsevaa tutkimusta varten hankittiin aineisto haastattelemalla ja havainnoimalla suomalaisen pankin asiantuntijoita. Kuudesta noin 1,5 tunnin mittaisesta puolistrukturoidusta haastattelusta koostuva runsas data koodattiin, tee moitettiin, tulkittiin ja luokiteltiin sisällönanalyysiä käyttäen. Tutkimuksen tulokset avautuivat datasta sisällönanalyysin perusteella pääluokkina. Asiantunti juus työn kokemisen kannalta välittömien tekijöiden yhteisenä nimittäjä on tutkimuksen tärkein sanoma. Asiantuntijuudessa yhdistyvät autonomia, pätevyys ja kehittyminen ja lähitiimin työil mapiiri. Toinen olennainen tulos on kuvaus työn kokemiseen välillisesti vaikuttavasta työilma piiristä ja sen merkityksestä. Kolmas tulos on etätyön vaikutukset yleensä ja erityisesti työilma piiriin, jota konkretisoivat tutkimuksessa lainatut puheenvuorot keskusteltaessa etätyön jat kosta. Yhtä tärkeitä tuloksia ovat ne, joita ei ennakkotietämyksen luomista odotuksista poiketen saatu. Aikaisempien tutkimusten perusteella työn kokemisen yksi perustekijä on palaute, mutta tähän tutkimukseen osallistuneet eivät pitäneet sitä tärkeänä. Sama koskee viime aikoina korostettua yhteisöllisyyttä. Tässä tutkimuksessa yhteisöllisyys ei osoittautunut tärkeäksi. Yllättävä tulos oli myös se, että enempää etätyöhön siirtymisestä, etätyössä olemisesta kuin lähityöhön palaami sesta tässä tutkimuksessa ei saatu ”suurta draamaa”. Tämä suppea mutta syvä interpretivistinen tutkimus osoitti, että sosiaalisia ilmiöitä koskevan tutkimustiedon yleistämiseen on suhtauduttava varoen. Interpretivistisen perspektiivin käsitys sosiaalista maailmaa koskevan tiedon kontekstisidonnaisuudesta vahvistui tässä tutkimuksessa. Tutkimuksessa selvisi sekä selvästi ilmaistuna, että havainnoituna ilmeistä ja eleistä, että asian tuntijuudella, tutkimuksen olennaisimmalla tuloksella, on myös emotionaalinen dimensio: asi antuntijuuden loukkaamattomuus koetaan erittäin arvokkaaksi asiaksi

Blurring the Boundaries of Work during COVID-19 : Teleworking and Gender

Peer reviewe

Re-Thinking Work-Life Balance in the Context of Remote Work : The Importance of Personal Re-sources in Nurturing Individual Agency

The rapid growth of remote work has transformed the global workplace, turning millions of homes into workspaces. This blurs the boundaries between work and home, challenging the maintenance of this boundary and impacting the work-life balance of employees. This doctoral thesis examines remote workers’ subjective work-life experiences during the COVID-19 pandemic, where remote work was extensively performed as the primary form of work in many organizations. This study utilizes longitudinal survey data (T1, N= 1218, T2, N=776) and qualitative interview data (n=89), which are analysed through various theoretical lenses, with the aim of creating a novel and holistic understanding of the phenomenon of work-life balance and the factors that influence it. The research findings indicate that work-life balance is a complex, multidimensional, and individual experience. Remote work offers several advantages that can potentially help individuals maintain a good balance across different life domains. However, it also presents risks, such as excessive work intensity, long working hours, and a lack of social support. To maintain balance, psychological detachment from work is a crucial aspect. Remote workers employ various strategies to facilitate this detachment, including cognitive control, physical disengagement, structured routines, and engaging in leisure activities. The challenges and support needs of remote work vary between individuals, and in the remote work context, are increasingly influenced by the employees’ nonwork role responsibilities, such as those of a parenting role. These research findings contribute to the work-life literature by highlighting the resources and connections underlying work-life balance. The study also emphasizes the importance of considering the specific work-life challenges faced by both parenting and non-parenting employees. A key observation is that supporting individual agency in creating balance is important, with a particular emphasis on fostering trust and encouragement from supervisors regarding the benefits of remote work. Supervisors can support remote workers by establishing boundaries, providing emotional support, and serving as role models. These research findings contribute to the work-life literature by highlighting the resources and connections underlying work-life balance, and taking into account the needs of individuals in different life circumstances. As a practical implication, this thesis encourages employers to provide more personalized support to promote work-life balance and individual agency through work-life programs.Etätyön äkillinen kasvu on muuttanut työelämää maailmanlaajuisesti, ja miljoonista kodeista on tullut työpaikkoja. Tämä hämärtää työn ja kodin välistä rajaa, vaikuttaa työntekijöiden työn ja muun elämän tasapainoon sekä luo uusia vaatimuksia rajan hallinnalle. Väitöskirjassa tutkitaan etätyöntekijöiden kokemuksia työn ja muun elämän tasapainosta ja sen hallinnasta koronapandemian aikana, jolloin etätyö oli laajamittaisesti käytössä monissa organisaatioissa. Tutkimuksessa on kerätty pitkittäinen kyselyaineisto (T1, N= 1218, T2, N=776) sekä ja laadullinen haastatteluaineisto (n=89), joita tarkastellaan useiden teoreettisten linssien läpi pyrkimyksenä luoda uutta, aiempaa monipuolisempaa ymmärrystä etätyöntekijöiden työn ja muun elämän välisestä tasapainosta ja sen hallinnasta. Tutkimustulokset osoittavat, että työn ja muun elämän tasapaino on monimutkainen, moniulotteinen ja yksilöllinen kokemus. Etätyö on tuonut monia etuja, jotka voivat potentiaalisesti auttaa ihmisiä ylläpitämään hyvää tasapainoa eri elämänalueiden välillä. Etätyö sisältää myös riskejä, kuten intensiivistä työtä, pitkiä työaikoja ja sosiaalisen tuen puutetta. Tasapainon ylläpitämiseksi psyykkinen irrottautuminen työstä on tärkeää. Sitä edistääkseen etätyöntekijät käyttävät erilaisia strategioita, kuten kognitiivisia kontrollia, fyysistä irrottautumista, aikataulutettuja rutiineja ja vapaa-ajan aktiviteetteihin uppoutumista. Etätyön haasteet ja tukitarpeet vaihtelevat työntekijän elämäntilanteen mukaan, ja etätyöntekijän perhetilanne on tiiviisti kietoutunut työn ja muun elämän tasapainon ylläpitämiseen. Teoreettisesta näkökulmasta tutkimus tuottaa uutta tietoa työn ja muun elämän tasapainon taustalla vaikuttavista resursseista ja yhtymäkohdista eri elämäntilanteissa elävien tarpeet huomioiden. Työelämän näkökulmasta keskeinen havainto on, että yksilön omaa toimijuutta tasapainon luomisessa tulisi tukea, jossa erityisen tärkeää on esihenkilön luottamus ja kannustus etätyön hyötyjen käyttöön. Esihenkilö voi tukea etätyöntekijöitä luomalla yhteisiä rajoja, tarjoamalla emotionaalista tukea ja olemalla roolimalli.fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

A literature review on the factors influencing employees' preference towards telecommuting

Telecommuting is one of the possible solutions to several problems, especially traffic congestion, parking demand in large cities around the world. It is one of the transportation demand management measures to control increase in the travel demand by private vehicles during peak hours. It is apparent that the growth in the number of private vehicles in many Universities has been exerting tremendous pressure on the road infrastructure, parking supply and related traffic facilities. The increase in the number of private vehicle trips in International Islamic University Malaysia (IIUM) has made congestion during peak hours resulting in long queue of vehicles entering and leaving the campus, parking along the road side resulting in decrease in road capacity and increase in environmental damages. Physical extension of the road network to overcome the traffic problems is not always possible due to the limited availability of land space and other resources. Telecommuting is one of the potential measures to overcome the increasing number of private vehicles on-campus by allowing potential employees to telecommute especially at home. The possible adoption of telecommuting by potential employees is an area of concern before it can be considered for implementation. The purpose of this paper is to analyse literature on telecommuting aspects including factors contributing towards preference to telecommute

Gender and the blurring boundaries of work in the era of telework : A longitudinal study

This longitudinal study analyses gender and the blurring boundaries of work during prolonged telework, utilising data gathered during the different phases of the COVID-19 pandemic. The pandemic caused a major change in the knowledge work sector, which has characteristically been more prone to work leaking into other parts of life. The study examines the blurring boundaries of telework: between time and place, care and housework, and emotional, social, spiritual and aesthetic labour. The experiences of different genders regarding the blurring boundaries of work during long-term telework are scrutinised using a mixed methods approach, analysing two surveys (Autumn 2020: N = 87, and Autumn 2021: N = 94) conducted longitudinally in a consulting company operating in Finland. There were several gendered differences in the reported forms of labour, which contribute to the blurring boundaries of work. Some boundary blurring remained the same during the study, while some fluctuated. The study also showed how the gendered practices around the blurring boundaries of work transformed during prolonged telework. Blurring boundaries of work and attempts to establish boundaries became partially gendered, as gender and life situation were reflected in knowledge workers' experiences of teleworking.Peer reviewe