Exploring factors influencing actor engagement in MyData health platform: A case study from Finland

In the digital era, a large amount of health data has been documented, generated and stored in clinical evaluation and daily life, but citizen-generated health data has yet to be combined, interoperated, analysed, and made available for professionals, citizens, research institutes, and companies for secondary use. Finland is trying to build the MyData health platform, which links multiple actors to co-create health value and make it understandable for citizens. Engaging multiple actors plays a key role in transitioning to the MyData health platform in terms of continuous data sharing and co-creation. This study therefore investigates enablers, barriers, and expectations that influence the actors’ engagement with the MyData health platform. This study applied a single case study based on 30 interviews, and identified the four themes that influence actor engagement: 1) perceived technology; 2) health value co-creation; 3) perceived empowerment and social influence; and 4) perceived trustworthiness and legitimation

Business Creation for Active Lifestyles in the Finnish Sport-Based Companies : Enabling a Sustainability Transformation Through Ecosystem Thinking

Sedentary behaviours and inactive lifestyles are global issues. Physical inactivity causes several illnesses and encourages environmentally damaging behaviour via excessive car usage. Therefore, physical inactivity could threaten social, environmental, and economic sustainability globally and in Finland. Historically, physical activity promotion has been in the hands of municipalities and sports clubs, and the potential of the private companies operating in the Finnish sports business ecosystem has received less attention. This thesis concentrates on sport-based companies and their potential in promoting physical activity. It explores business opportunities for physical activity promotion, systemic barriers to business creation, and sustainability perceptions of the sport-based companies. The methodology takes inspiration from design science and builds on 25 semi-structured interviews thematised with qualitative content analysis. The results of this thesis reveal four possible business opportunities for physical activity promotion: tailored wellness packages, programme and adventure services, urban design, and gamification. Moreover, the results uncover the organisational, institutional, and cultural barriers to physical activity promotion. Finally, the results section unveils the current attitudes of the sport-based companies towards corporate sustainability. The discussion reviews the thesis results through corporate sustainability, sustainable business model innovation, and entrepreneurial ecosystem literature. Based on the theoretical implications, the thesis suggests that creating a physical activity ecosystem could address the need for physical activity promotion, create opportunities for trans-sectoral collaboration and new physical activity business, and help the sport-based companies transition towards corporate sustainability.Liikkumattomuus on globaali ongelma. Arkiliikunnan vähäisyys aiheuttaa useita sairauksia ja kannustaa ihmisiä ympäristölle haitalliseen käyttäytymiseen, kuten autoiluun. Siksi liikkumattomuuden voikin ajatella olevan sosiaalinen, taloudellinen ja ympäristöllinen uhka kestävälle kehitykselle niin globaalisti kuin Suomessa. Aiemmin arkiliikuntaa on edistetty Suomessa kuntien sekä urheiluseurojen toimesta eikä liikuntaliiketoiminnasta kumpuavaa potentiaalia ole juuri huomioitu. Tämä pro gradu -tutkielma keskittyy suomalaisiin liikunta-alan yrityksiin ja niiden mahdollisuuksiin edistää arkiliikuntaa. Tutkielmassa paneudutaan arkiliikunnan liiketoimintamah-dollisuuksiin, liiketoiminnan esteisiin sekä liikunta-alan yritysten näkemyksiin vastuullisesta liiketoiminnasta. Tutkielma inspiroituu tulevaisuusorientoituneesta suunnittelutieteestä ja rakentuu kahdellekymmenelleviidelle (25) puolistrukturoidulle haastattelulle, jotka tematisoidaan sisällönanalyysin keinoin. Tämän tutkielman tulokset paljastavat neljä arkiliikunnan liiketoimintamahdollisuutta: räätälöidyt hyvinvointipaketit, seikkailu- ja elämyspalvelut, kaupunkisuunnittelun ja pelillistämisen. Lisäksi tulokset tuovat esiin yritysten sisäisiä, institutionaalisia ja kulttuurisia esteitä arkiliikuntaliiketoiminnalle. Lopuksi tulososio esittelee liikunta-alan yritysten tämänhetkisiä asenteita vastuullista liiketoimintaa kohtaan. Tutkielman pohdinta tarkastelee tuloksia vastuullisen liiketoiminnan, vastuullisten liiketoimintamallien ja yrittäjyysekosysteemikirjallisuuden näkökulmista. Päätelmien perusteella tutkielma ehdottaa arkiliikuntaekosysteemin luomista. Tutkielman perusteella liiketoimintaekosysteemi loisi lisäkeinoja arkiliikunnan edistämiselle, monialaiselle yhteistyölle sekä arkiliikuntaliiketoiminnalle. Ekosysteemiyhteistyö voisi myös siivittää suomalaisia liikunta-alan yrittäjiä kohti vastuullisen liiketoiminnan murrosta

Leading Change in a Complex World

Leading Change in a Complex World : Transdisciplinary Perspectives is a transdisciplinary book offering tools for leaders, analysts and students of leadership to navigate in complex and interconnected settings. It proposes an analytical framework based on complexity, relational leadership, and dynamic change. Individual chapters examine these ideas in relation to topical societal, organisational and business challenges such as the changing global security environment, urbanisation, demographic changes, and business-government relations. The leadership roles of heads of states and societal stakeholders are analysed, and versatile leadership and management practices from conflict management to evaluation are introduced. The possibilities for change are examined through global megatrends, shifting global power blocs, changes in consumer practices, as well as those emanating from abstract concepts such as the circular economy.Leading Change in a Complex World : Transdisciplinary Perspectives on poikkitieteellinen kirja, joka tarjoaa johtajille, johtajuuden tutkijoille sekä opiskelijoille työkaluja monimutkaisissa ja kytköksisissä ympäristöissä suunnistamiseen. Kirjassa esitellään analyyttinen viitekehys, joka rakentuu kompleksisuuden, relationaalisuuden ja dynaamisen muutoksen käsitteiden ympärille. Kirjan luvuissa näitä käsitteitä hyödynnetään yhteiskunnan, organisaatioiden, politiikan sekä liike-elämän ilmiöiden analyysiin. Luvut käsittelevät esimerkiksi globaalin turvallisuusympäristön muutosta, kaupungistumista, työvoiman ikääntymistä sekä valtioiden ja yritystoiminnan suhdetta. Johtajuutta tarkastellaan niin valtionjohdon kuin yhteiskunnallisten sidosryhmien toiminnan kautta. Muutoksen mahdollisuuksien tarkastelussa huomio kiinnittyy esimerkiksi megatrendeihin, muuttuviin globaaleihin valtablokkeihin, kulutuskäytäntöihin sekä kiertotalouden mahdollisuuksiin

”Et nää on näitä meiän kyberhyökkäyksiä nämä” – The government of one and all in everyday digital security in Finnish Lapland

The government of one and all in everyday digital security in Finnish Lapland This study contextualises the gradual institutionalising of conventional concepts of cybersecurity by providing a more human-centric perspective. While discussion of cybersecurity can be encountered in daily news and in the workplace ever more frequently, its content and practical implications often remain abstract to everyday life. When cybersecurity is understandably addressed in highly technical and/or strategic terms, involving specific threat imageries and vocabularies, the mundane effects of the (un)successful securitisation of cyberspace can receive less attention. However, it is precisely these everyday effects that justify and undermine everyday cyber/digital security, and influence the respective security roles assigned to all citizens in emerging cyber-physical societies. Drawing out commonalities and differences between human security and governmentality studies, this thesis critically examines the entanglement of digitalisation and cyber/digital security in Finnish Lapland: opportunities it provides and concerns it awakes in sparsely populated areas characterised by harsh climate, cultural diversity, long distances, and infrastructural issues, all of which relate to imagery of the Arctic as a developing region. It investigates the power relations and positions thus created, mainly through securitisation, development, and resilience. However, it also incorporates the related techniques of responsibilisation, human rights, commercialisation, surveillance and transparency, and, finally, techniques of the self, which aim at the assimilation of modern governmentality but also provide the means for its resistance. While digitalisation in Lapland is carried out with the stated aim of continuing service provision or improving it, it is efficiency and cost calculations that drive it. Digitalisation and cyber/digital security are not generally examined together but as two separate trajectories. This thesis brings them together hence addressing both positive (freedom to) and negative (freedom from) security. It also provides localised research on the effects of digitalisation in the northernmost areas of Finland, Sweden and Norway, partially addressing a gap in the current knowledgebase. The research was carried out by problematising the mainstream framings of cyber/digital security from a number of individual security perspectives: applying human security to digitalisation and cybersecurity in the European High North, examining the interconnection of digitalisation and regional re-organisation of health and social services, studying the responsibilisation of the users of digital sharing economy platforms in contract law, and through a case study on the use of ICT and views on the requisite security roles amongst people living in Lapland. The synthesis re-problematises a human security approach to digitalisation through governmentality studies. This move visualises power relations embedded in human security that regardless of its emancipatory aim turn the approach to support modern governmentality through responsibilisation of individuals and communities for their own security and wellbeing. The theories and approaches covered in this thesis show that a multitude of human behaviours in digitality ought to be acknowledged and security practices able to accommodate it developed. In the prevailing framings of cybersecurity, ICT corporations and states and/or societies are constituted as the main objects and subjects of security, whereas individuals are expected to behave in a digisavvy and safe manner and thus contribute to the overall effort of securing cyberspace. The main forms of public support in meeting the requirements of this kind of subjectivity are information provision, guidance and training, as well as societal accessibility policies. The aims of and values embedded in digitalisation remain unquestioned and increased connectivity is automatically expected to improve everyone’s quality of life. However, digitalisation also leads to novel inequalities, power imbalances and dependencies – or aggravates the existing ones – and to a loss of self-sufficiency. Digitalisation will not be turned around. However, as the power relations and positions it creates have not yet been firmly institutionalised, there is possibility to impact them, to turn them into networked relations that take people’s needs, wants and wishes into account – instead of advancing digitalisation merely in the terms of technology and/or administration. Instead of approaching people as a vulnerability and hence in need of education and support, they ought to be viewed as subjects who can decide for themselves. At the heart of this struggle is the question of what kind of world we wish to live in.Yksilön ja yhteisön hallinta arkipäivän digitaalisen turvallisuuden kautta Lapissa Tutkin tässä väitöskirjassa kyberturvallisuuden tavanomaisia, vähitellen institutionalisoituvia käsitteellistyksiä ihmiskeskeisestä näkökulmasta. Samalla kun kyberturvallisuudesta on tulossa uutisten ja työpaikkakeskusteluiden vakioaihe, sen sisältö ja käytännön vaikutukset jäävät usein abstrakteiksi ja kaukaisiksi ihmisten arkipäivän kokemuksesta. Tekninen ja/tai strateginen lähestymistapa kyberturvallisuuteen jättää kyberavaruuden (epä)onnistuneen turvallistamisen arkipäivän vaikutukset suhteellisen vähälle huomiolle, mikä on aiheen teknisyyden ja turvallisuuspoliittisen merkityksen vuoksi ymmärrettävää. Samalla se kuitenkin tuo mukanaan tietyt uhkakuvastot ja sanastot aiheen käsittelyyn, mikä rajoittaa sitä, millaisia sisältöjä kyberturvallisuus voi saada ja millaisia politiikkatoimia siihen voi kohdistua. Siitäkin huolimatta, että juuri ihmisten arkipäivän kokemukset joko oikeuttavat tai kyseenalaistavat kyber-/digiturvallisuuden politiikkana ja ne turvallisuusroolit, joita kansalaisille kehittymässä olevissa kyber-fyysisissä yhteiskunnissa asetellaan. Tarkastelen tutkimuksessa digitalisaation ja kyber-/digiturvallisuuden kietoutumista yhteen inhimillisen turvallisuuden ja hallinnan analytiikan teorioiden avulla. Keskityn digitalisaation avaamiin mahdollisuuksiin ja sen herättämiin turvallisuushuoliin Suomen Lapissa, jota luonnehtivat vähäväkisyys, kulttuurinen monimuotoisuus, haasteellinen ilmasto, pitkät etäisyydet ja infrastruktuurihaasteet. Edellä mainitut piirteet vaikuttavat siihen, että arktiset alueet mielletään usein kehittyviksi alueiksi ja niihin kohdistetaan tämän mukaisia politiikkatoimia. Mielikuvan mukaiset puhetavat ja käytännön toimet luovat valtasuhteiden ja valta-asemien verkoston, mitä havainnollistan pääosin turvallistamisen, kehityksen ja resilienssin tekniikoiden kuvauksen kautta. Kuvaukseen sisältyvät myös edellisiin liittyvät vastuuttamisen, ihmisoikeuksien, kaupallistamisen, valvonnan ja läpinäkyvyyden tekniikat, samoin kuin itsetekniikat, joilla pyritään modernin hallinnallisuuden sisäistämiseen, mutta jotka samalla mahdollistavat sen vastustamisen. Vaikka Lapin digitalisoitumisen julkilausuttu tavoite on ylläpitää tai parantaa palveluiden tarjontaa, sitä edistävät ensisijaisesti tehokkuus- ja kustannuslaskelmat. Digitalisaatiota ja kyber-/digiturvallisuutta tutkitaan yleensä kahtena erillisenä kehityskulkuna. Väitöskirjassa tuon nämä kehityskulut yhteen ja tarkastelen niin positiivista (vapaus johonkin) kuin negatiivista (vapaus jostakin) turvallisuutta. Lisäksi kontekstualisoin tutkimuksen Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisimmille alueille, joilta vastaavanlaista tutkimusta on suhteellisen vähän. Tutkimuksessa problematisoin kyber-/digiturvallisuuden valtavirran käsitteellistykset yksilöturvallisuuden eri näkökulmista: soveltamalla inhimillisen turvallisuuden lähestymistapaa digitalisaatioon ja kyberturvallisuuteen Euroopan pohjoisimmilla alueilla, tarkastelemalla digitalisaation ja alueellisen terveys- ja sosiaalipalveluiden uudistuksen välisiä kytköksiä, tutkimalla jakamistalouden digitaalisten alustojen käyttäjien vastuuttamista sopimusoikeudessa sekä tapaustutkimuksella Lapin asukkaiden tietotekniikan käytöstä ja näkemyksistä kyber-/digiturvallisuuden roolituksista. Väitöskirjan synteesi problematisoi inhimillisen turvallisuuden lähestymistavan uudelleen hallinnan analytiikan avulla. Tämä teko visualisoi inhimillisen turvallisuuden sisältämät valtasuhteet, jotka voimaannuttamispyrkimyksistään huolimatta ajautuvat tukemaan modernia hallinnallisuutta vastuuttamalla yksilöt ja yhteisöt heidän omasta turvallisuudestaan ja hyvinvoinnistaan. Väitöskirjan sisältämät teoriat ja lähestymistavat painottavat inhimillisen käytöksen moninaisuutta digitaalisuudessa, mikä pitäisi tunnistaa ja kyetä huomioimaan turvallisuuden käytännöissä. Kyberturvallisuuden valtavirran käsitteellistyksissä tieto- ja viestintäteknologiayritykset sekä valtio ja/tai yhteiskunta ovat turvallisuuden pääasialliset viittauskohteet ja toimijat. Yksilöiden oletetaan toimivan taitavasti ja turvallisesti siten tehden oman osansa kyberavaruuden turvallistamisessa. Pääasialliset julkisen tuen muodot tämänkaltaisen toimijuuden saavuttamiseksi ovat tiedon tuottaminen, ohjaaminen ja harjoitukset, sekä erilaiset saavutettavuuspolitiikat ja -ohjelmat. Digitalisaation tavoitteita tai sen edistämiä arvoja ei kyseenalaisteta. Sen sijaan parempien viestintäyhteyksien oletetaan automaattisesti parantavan jokaisen elämänlaatua. Digitalisaatio kuitenkin tuottaa myös uudenlaista epätasa-arvoisuutta, vallan epätasapainoa ja riippuvuutta samalla kun se vahvistaa aiempia epätasa-arvoisuuksia ja riippuvuuksia sekä heikentää itseriittoisuutta ja omaehtoisuutta. Digitalisaatio ei ole kehityskulku, joka on käännettävissä ympäri. Niin kauan kuin sen luomat valtasuhteet ja -asemat eivät ole vahvasti institutionalisoituneet, niihin voidaan vaikuttaa. Tavoitteena tulisi olla valtasuhteiden verkosto, joka huomioi ihmisten tarpeet, tavoitteet ja toiveet sen sijaan, että digitalisaatiota edistetään ainoastaan teknologian ja/tai hallinnon ehdoilla. Sen sijaan, että ihmiset hahmotetaan haavoittuvuutena ja siksi koulutuksen sekä tuen kohteena, heidät pitäisi nähdä toimijoina, jotka päättävät omasta puolestaan. Tämän valtataistelun keskiössä on kysymys siitä, millaisessa maailmassa haluamme elää

The First 25 Years of the Bled eConference: Themes and Impacts

The Bled eConference is the longest-running themed conference associated with the Information Systems discipline. The focus throughout its first quarter-century has been the application of electronic tools, migrating progressively from Electronic Data Interchange (EDI) via Inter-Organisational Systems (IOS) and eCommerce to encompass all aspects of the use of networking facilities in industry and government, and more recently by individuals, groups and society as a whole. This paper reports on an examination of the conference titles and of the titles and abstracts of the 773 refereed papers published in the Proceedings since 1995. This identified a long and strong focus on categories of electronic business and corporate perspectives, which has broadened in recent years to encompass the democratic, the social and the personal. The conference\u27s extend well beyond the papers and their thousands of citations and tens of thousands of downloads. Other impacts have included innovative forms of support for the development of large numbers of graduate students, and the many international research collaborations that have been conceived and developed in a beautiful lake-side setting in Slovenia

Leading the way into the era of artificial intelligence : Final report of Finland's Artificial Intelligence Programme 2019

Artificial intelligence has been identified as one of the most important technologies of our time. It can create new economic growth and thereby promote wellbeing. Access to more efficient and inexpensive computing capacity, growth of the volume of data available to artificial intelligence, and the development of algorithms have resulted in the acceleration of AI development and utilisation. A growing number of countries have recognised the opportunities provided by artificial intelligence and have prepared a national artificial intelligence strategy. In 2017, Finland was among the first countries to launch an Artificial Intelligence Programme. The objective of the programme was to make Finland a leader in the application of artificial intelligence. In this report, the Programme’s steering group and secretariat comment on the progress made during the programme, and give recommendations for the future. These are examined in the context of case studies from the business world and views offered by a panel of AI professionals. Contact person at the Ministry of Economic Affairs and Employment: Ilona Lundström, Tel. +358 029 504 7186 (Innovations and Enterprise Financing Departmen

City innovation as resonance: : the case of outdoor offices and conferences in the open air museum

This paper explores an innovation case within a “smart” Swedish mid-sized city that works extensively with digitalization.Over a long period in time, city populations and city tourism have increased, while more urgentchallenges connected to sustainability have emerged along with health-related problems. In parallel the already established and ongoing digitalization of society was fortified in the pandemic period, something that may have changed the tourism industry. Today, manyprofessional meetings happen both on- and offline.One challenge for public officials who manage urban space, is a societal expectation to maximize and improve tax payers ́ life quality on limited budgets and resources that are commonly owned.This is one of the reasons to why contemporary urban planners and city tourism development organizations need to find new solutions in response to problems related to local and global change. I will focus on norm- changes related to digital nomadism (Makimoto & Manners, 1997) and in connection with a movement for outdoor office work (www. outdoorofficeday.nl,Petersson et al., 2021). The city culture department is testing to offer outdoor offices and meetings in an urban public open air museum, a place that is used for leisure and for pedagogicpurposes.These new offerings can be conceptualized as innovative value propositions (Corvellec & Hultman, 2014) because new values, for instance rich nature experiences or a feeling of doingthe right thing, are made available for tourism consumers. These proposed services can be understood as a re-negotiation of socio-cultural values, where the public institution re-frames space in response to external change.In sociologist Hartmut Rosas (2019) words, this constitutes a form of an ongoing dialogue withthe world, in resonance. Based on eight qualitative interviews with local managers, participant observations, online communication and documents, I explore innovation from this sociologicalperspective.The aim of this research project is to understand tourism innovation discursive practices in public management, as responses to local and global change. Three research questions guide the study; How are outdoor offices and conferences constructed as value propositions for potential visitors? To which problems/risks do these value propositions respond? With what terms are outdoor offices constructed as answers to problems?So far, it was found that some of the strategic actions taken by the project leader was to launchthe outdoor office through a local innovation program, and to frequently work with professionalsocial media platforms.ReferencesCorvellec, & Hultman. (2014). Managing the politics of value propositions. MarketingTheory, 1470593114523445.Makimoto, T., & Manners, D. (1997). Digital nomad: Wiley.Petersson, T., C., Lisberg, J., E., Stenfors, C., Bodin, D., C., Hoff, E., Mårtensson, F., & Toivanen, S. (2021). Outdoor Office Work – AnInteractive Research Project Showingthe Way Out. Frontiers in Psychology, 12. doi:10.3389/fpsyg.2021.636091 Rosa, H. (2019). Resonance : a sociology of the relationship to the world: Polity Press.https://www.outdoorofficeday.n

Commodification of recreational hunting in Sweden : hunting tourism experiences as ‘peculiar goods’

The paper is based on a study of hunting tourism enterprising in Sweden. The study examines how hunting tourism businesses in Sweden navigate in a complex social, economic and moral environment. The aim of the present paper is to identify how tensions between a market- oriented value sphere and a value sphere based on friendship- and community reciprocity are played out in hunting tourism entrepreneurship. In particular, the study focuses on the ambiguous character of the hunting experience product and the different narratives and discourses framing what is considered, by the actors themselves, to be a ‘good’ hunting tourism experience