Professional vs Non-professional Translation of Korean TV Dramas

Can non-professional subtitles be a successful replacement for professional subtitles? The purpose of this study is to examine the differences in the English subtitles of Korean TV drama series between those written by paid translators for Netflix, and those by volunteer fansubbers for Rakuten Viki. This study will explore the main differences between the two styles of subtitling, the potential reasons for these differences and the reception of both kinds of subtitles among audiences by reviewing opinions shared on online discussion forums such as Reddit and Viki Discussions. These forums will also be used to explore online public opinions about the ethics of Viki as a fansubbing platform and the implication of unpaid translation for the industry

TAPER-WE: Transformer-Based Model Attention with Relative Position Encoding and Word Embedding for Video Captioning and Summarization in Dense Environment

In the era of burgeoning digital content, the need for automated video captioning and summarization in dense environments has become increasingly critical. This paper introduces TAPER-WE, a novel methodology for enhancing the performance of these tasks through the integration of state-of-the-art techniques. TAPER-WE leverages the power of Transformer-based models, incorporating advanced features such as Relative Position Encoding and Word Embedding. Our approach demonstrates substantial advancements in the domain of video captioning. By harnessing the contextual understanding abilities of Transformers, TAPER-WE excels in generating descriptive and contextually coherent captions for video frames. Furthermore, it provides a highly effective summarization mechanism, condensing lengthy videos into concise, informative summaries. One of the key innovations of TAPER-WE lies in its utilization of Relative Position Encoding, enabling the model to grasp temporal relationships within video sequences. This fosters accurate alignment between video frames and generated captions, resulting in superior captioning quality. Additionally, Word Embedding techniques enhance the model's grasp of semantics, enabling it to produce captions and summaries that are not only coherent but also linguistically rich. To validate the effectiveness of our proposed approach, we conducted extensive experiments on benchmark datasets, demonstrating significant improvements in captioning accuracy and summarization quality compared to existing methods. TAPER-WE not only achieves state-of-the-art performance but also showcases its adaptability and generalizability across a wide range of video content. In conclusion, TAPER-WE represents a substantial leap forward in the field of video captioning and summarization. Its amalgamation of Transformer-based architecture, Relative Position Encoding, and Word Embedding empowers it to produce captions and summaries that are not only informative but also contextually aware, addressing the growing need for efficient content understanding in the digital age

Smartphones to Learn English: The Use of Android Applications by Non-English Major Students in West Aceh

Smartphones multi-functionality and practicality features are very promising in helping students to learn English language. Numerous applications related to English enables the students to be exposed to English and learn independently and conveniently outside the classroom. This study explored students own use of android applications to help them in learning English. Specifically, it investigated the types of apps the students use, examined their motives in using the apps, and figured out how the apps were perceived to help in acquiring English. The study was conducted as a qualitative study involving 15 non-English majors students recruited from three different campuses in West Aceh. The data were collected through personal interview and focus group discussion that were transcribed and analyzed by coding and concluding the information into a number of themes. It was found that the students had used a number of android apps, particularly dual language dictionary apps to support their informal English language learning. The apps were considered very helpful as the students could access vocabulary and be exposed to English frequently. Easy access and practical use of apps were perceived as the major advantages benefiting the students in gaining vocabulary and other English learning materials to develop their English language skills

Embracing the threat: machine translation as a solution for subtitling

Recent decades have brought significant changes in the subtitling industry, both in terms of workflow and in the context of the market for audiovisual translation. Machine translation (MT), whilst in regular use in the traditional localisation industry, has not seen a significant uptake in the subtitling arena. The SUMAT project, an EU-funded project which ran from 2011 to 2014 had as its aim the building and evaluation of viable MT solutions for the subtitling industry in nine bidirectional language pairs. As part of the project, a year-long large-scale evaluation of the output of the resulting MT engines was carried out by trained subtitlers. This paper reports on the impetus behind the investigation of MT for subtitling, previous work in this field, and discusses some of the results of this evaluation, in particular an attempt to measure the extent of productivity gain or loss for subtitlers using machine translation as opposed to working in the traditional way. The paper examines opportunities and limitations of MT as a viable option for work of this nature and makes recommendations for the training of subtitle post-editors

Women or Girls in Reality Television? Translating References to Females in the Reality Dating Show Love Connection

Tässä sivuaineen tutkielmassa tarkastellaan, miten naisiin viittaavat sanat on käännetty suomalaisen, mutta pääosin englanniksi puhutun Love Connection -tosi-tvohjelman suomenkielisissä tekstityksissä. Tavoitteena on selvittää, millä tavoin suomen ja englannin puhekielen erot naispuolisiin henkilöihin viitattaessa näkyvät ruututeksteissä, ja millaisia käännösstrategioita ohjelman kääntäjä on sarjaa suomentaessaan käyttänyt. Lisäksi tv-ohjelmassa tehtyjä naisiin kohdistuvia viittauksia verrataan ohjelman englanninkielisessä mainoslehtisessä käytettyihin naisiin viittaaviin sanoihin. Tutkimuksen primäärimateriaali koostui Love Connection -tv-sarjan 12 osasta sekä niiden suomenkielisestä tekstityksestä, ohjelman Yhdysvaltoihin suunnatusta mainoslehtisestä sopivien osallistujien löytämiseksi sekä sarjan kääntäjän haastattelusta. Tutkimus toteutettiin sekä kvalitatiivisin että kvantitatiivisin menetelmin. Tv-ohjelman jaksoista litteroitiin englanninkielinen puhe ja suomenkielinen tekstitys niiltä osin kuin vähintään toisessa esiintyi viittaus naispuoliseen henkilöön, kuten woman/nainen tai girl/tyttö. Aineistosta poimitut viittaukset sijoitettiin lähdekirjallisuuden pohjalta luotuihin kategorioihin sen mukaan, millaista käännösstrategiaa niihin oli sovellettu. Lisäksi tarkasteltiin, millaisia eroja sovelletuissa käännösstrategioissa ilmeni ohjelman osallistujien tekemien viittausten välillä sekä toisaalta yksilöhaastattelujen ja keskustelutilanteiden välillä. Analyysi ja kääntäjän haastattelu osoittivat, että suurin osa viittauksista käännettiin suomeksi lähimmällä semanttisella vastineella, mutta myös poistoja ja korvauksia esimerkiksi pronominilla oli tekstityksen vaatimien tila- ja aikarajoitusten vuoksi käytetty runsaasti. Merkittävin tutkimushavainto oli, että joissakin yhteyksissä englannin kielen sana girl oli käännetty suomeksi sanalla nainen suoran käännösvastineen sijasta, koska suomen kielen sana tyttö ei kyseisissä konteksteissa olisi soveltunut käytettäväksi aikuisesta naisesta puhuttaessa. Suomalaisten tuottajien laatimassa englanninkielisessä mainoksessa esiintyi suurelta osin kuvaannollisia, sukupuolineutraaleja henkilöviittauksia, eikä girl-sanaa käytetty kertaakaan. Audiovisuaalisten käännösten kautta välittyvää naiskuvaa viihdegenren televisioohjelmissa on toistaiseksi tutkittu vähän, joten jatkotutkimusten kannalta vaihtoehtoja on runsaasti. Tulosten laajemman sovellettavuuden arvioimiseksi naisten puhuttelua voisi tutkia tarkemmin muissa, kansainvälisesti tunnetuissa tositv-formaateissa esimerkiksi vertailemalla eri maissa esitettäviä ohjelmaversioita.Siirretty Doriast

Creating a method for video game subtitle analysis and presenting a demonstrative case study on Trine 2’s Finnish subtitles

In this study, I set out to create a method for video game subtitle analysis that could benefit translation studies, especially the study of video game subtitling. I demonstrate the use of my method by conducting a case study on the video game Trine 2’s Finnish subtitles in comparison to the English original subtitles. Much of the popularity of video games can be credited to their translations, as having been translated to multiple different languages has enabled them to be marketed all around the world. However, little research on video games is done by translation studies, even though video games have become a globally popular pastime in the past few decades. I chose this topic for my study as I believed it could benefit the field of translation studies by bringing a new research topic and a practical method of research into the attention of a larger audience. The study begins by presenting background information on both subtitling and video games, as they are the essential factors of this study. Then, the study introduces the theoretical background on which the new analysing method is based on, which is by the works of Díaz-Cintas and Remael Audiovisual Translation: Subtitling (2014) and Mangiron Subtitling in game localisation: A descriptive study (2012). Linguistic subtitle analysis by Diaz-Cintas and Remael (2014) and video game subtitling conventions by Mangiron (2012) are combined into a new analysing method for video game subtitles. The method consists of two main categories; linguistic analysis components and video game subtitling attributes. There are three linguistic analysis components: text reduction, linguistic cohesion and coherence in subtitling and segmentation and line breaks; and five video game subtitling attributes: subtitle length and duration, font: size, type colour, and background, character identification, sound effects and emotions, reduction and segmentation. The method is introduced on its own, and then demonstrated in use in the case study on Trine 2’s Finnish subtitles. The case study on Trine 2 successfully demonstrated the use of my method for video game subtitle analysis. The Finnish subtitles were compared to the English originals by using the new method, and the analysis provided much results. The case study proved that this method could be used by translation studies to study video game subtitles and lay the foundation for future work in video game translation studies

Rookie Mistakes: Errors in Fan-created Finnish Subtitles in YouTube Videos

Tämän pro gradu -tutkielman aiheena ovat YouTuben suomenkieliset tekstitykset. YouTuben tekstitykset perustuvat pitkälti vapaaehtoisuuteen, videontekijöiden omaan aktiivisuuteen ja katsojien kiinnostukseen, ja niitä voidaankin pitää fanikääntämisen uusimpana muotona. Akateeminen tutkimus on tähän mennessä painottunut teksittämisen yhteisölliseen luonteeseen, mutta laadullista tutkimusta YouTube-käännöksistä ei ainakaan laajassa mittakaavassa ole tehty. Tutkittavat tekstitykset kerättiin brittiläisen, Suomessa asuvan youtubettaja Dave Cadin videoista, koska hänen materiaalinsa oli minulle jo ennestään tuttu ja hänen kohdeyleisönsä on lähes kokonaan suomenkielinen. Tekstitykset koottiin 17 videosta, ja niille suoritettiin virheanalyysi. Koska tekstitysten laadun tutkimiseen ei ole virallisia ohjeita, muokkasin tutkimukseen sopivat kriteerit suomen kielen kieliopin sekä suomalaisten tekstitysstandardien pohjalta. Virheet luokiteltiin kielioppi-, käännös-, oikeinkirjoitus- sekä teknisiin virheisiin. Tekstityksissä oli virheitä kaikista näistä kategorioista, mutta varsinaisia kielioppi- ja käännösvirheitä oli odotettua vähemmän. Sitä vastoin oikeinkirjoitusvirheet, etenkin puuttuvat pisteet virkkeiden lopuissa olivat tutkimuksessa yliedustettuina. Teknisistä virheistä korostuivat liian pitkät tekstitykset, mutta ne olivat amatöörikääntäjiltä odotettavissa. Tutkimukseni osoitti, että toisin kuin ehkä voitaisiin olettaa, amatöörikäännösten ongelmat eivät korostu käännös- tai kielioppivirheissä vaan oikeinkirjoitusvirheissä. Osasyynä tähän saattaa olla Internet-viestinnässä, joka etenkin englanninkielisessä viestinnässä suosii välimerkitöntä kirjoitusmuotoa, jossa usein myös isot alkukirjaimet jäävät pois. Tekniset virheet taas selittyvät amatöörikääntäjien tietämättömyydellä. Esimerkiksi liian pitkiä tekstityksiä voitaisiin vähentää lisäämällä YouTuben tekstitystyökaluun ohjeistuksia merkkimääristä

Audiovisual Translation: Subtitling Netflix documentary â Black Hole Apocalypseâ

ope