Vanhempien parisuhde on lapsen koti : Parisuhteen tukeminen äitiysneuvoloissa

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Järvi-Pohjanmaan kuntayhtymän alueen eräästä äitiysneuvolasta saatavaa tukea parisuhteelle raskauden aikana. Tässä opinnäytetyössä parisuhteella tarkoitetaan miehen ja naisen välistä kiintymykseen ja seksuaalisuuteen perustuvaa kahdenvälistä suhdetta. Tavoitteena oli saada ajankohtaista tietoa siitä, ovatko vanhemmat kokeneet äitiysneuvolan antaman tuen parisuhteelle riittäväksi. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusotteella. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin avointa kyselylomaketta, joka jaettiin Järvi-Pohjanmaan erään äitiysneuvolan terveydenhoitajien toimesta 15 pariskunnalle ja vastauksia saatiin kolmelta mieheltä ja viideltä naiselta. Tutkimustulokset analysoitiin sisällönanalyysiä apuna käyttäen. Tuloksia tarkastellessamme huomattiin, että miehet ja naiset kokivat parisuhteen muutokset raskauden aikana eri tavalla. Miehet kokivat puolison tuen vähentyneen raskauden aikana ja naiset olivat sitä mieltä, että miehen tuki on entistä tärkeämpää. Yhteistä vastauksissa oli se, että yhdessä vietetty aika ja keskustelu vähenivät, mutta oli sitäkin arvokkaampaa. Äitiysneuvolan tuesta kysyttäessä miehet eivät osanneet odottaa tukea, ja saatu tuki koettiin merkityksettömäksi. Naisten mielestä parisuhteen kuulumisia kyseltiin tarpeeksi sekä tietoa saatiin kysyttäessä. Kaiken kaikkiaan tukea ei kuitenkaan parisuhteelle saatu tarpeeksi. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä parisuhteen huomioimista äitiysneuvoloissa. Jatkotutkimuksella voisi selvittää enemmän isän huomiointia äitiysneuvolassa ja sitä, kuinka heidät saataisiin paremmin mukaan neuvolakäynneille. Tämän tutkimuksen mukaan parit eivät välttämättä ymmärtäneet tarvitsevansa tukea parisuhteelle. Kuitenkin teoriasta kävi ilmi, että parisuhteen hyvällä hoidolla lapsensaannin yhteydessä on kauaskantoisia vaikutuksia.The purpose of our thesis is to describe the support for relationship that is received during pregnancy at one Maternity clinic at Federation of Municipalities of Järvi-Pohjanmaa. In this thesis a relationship means a relationship between a man and a woman. Our goal was to get current information whether parents experienced that they got enough support to their relationship from Maternity clinic. This thesis was implemented with qualitative research approach. The data collection method was a questionnaire that was distributed to 15 couples by public health nurses of one Järvi-Pohjanmaa´s Maternity clinic. The results were given by three men and five women. Research results were analyzed with content analysis. While inspecting the results we noticed that men and women experienced relationship changes differently during pregnancy. Men experienced that spouse’s support was decreased during pregnancy and women thought that spouse’s support was more important than ever before. Both men and women thought that the time they spent together and talked decreased, but at the same time was more valuable than before. When asked about support received from Maternity clinic, men did not expect support and the support received was experienced as insignificant. Women thought that news of their relationship was asked often enough and they got information when they asked for it. However, overall support for relationship was not received enough. The results of this thesis can be exploited when developing relationship’s observation at Maternity clinics. Further research could solve more about father’s role at Maternity clinic and how to get them more involved and noticed at maternity clinic. This thesis tells that couples didn’t necessarily understand that they needed support for their relationship. Nonetheless theory revealed that taking a good care of a relationship while having children has far-reaching influences

Neuvolapalvelujen jatkuvuus tukee perhekeskeistä vanhemmuutta

Raskaus- ja vauva-ajan eli perinataaliajan hoito on Suomessa laadukasta, onhan Suomi sijoittunut vuosikymmeniä niiden maiden joukkoon, jossa äitiys- ja imeväiskuolleisuus ovat maailman alhaisimpia. Raskautta ja vanhemmuuteen valmistautumista seurataan ja tuetaan äitiysneuvolassa, joka tekee kiinteää yhteistyötä äitiyspoliklinikan ja synnytyssairaalan sekä lastenneuvolan kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen keskeinen tavoite hoidon jatkuvuuden turvaamisesta toteutuu hyvin vallitsevan palvelumallin, äitiysneuvola – synnytyssairaala/erikoissairaanhoito – äitiysneuvola – lastenneuvola, mukaisesti. Mikäli äitiysneuvola olisi nykyistä kiinteämmin erikoissairaanhoidon yhteydessä, palvelujatkumossa: äitiysneuvola – synnytyssairaala/erikoissairaanhoito – äitiysneuvola, hoidon jatkuvuus lyhenisi ja perhekeskeinen vanhemmuuden tuki heikkenisi verrattuna vallitsevaan malliin. Vallitseva neuvolapalvelujen jatkumo ja neuvoloiden yhteistyö synnytyssairaaloiden ja tarvittaessa muiden tahojen kanssa on perusteltu malli, mutta tarvitsemme lisää tutkimusnäyttöä eri mallien vaikuttavuudesta

Kätilön ja terveydenhoitajan kohtaaminen neuvolapalveluissa sateenkaariperheiden kokemana

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata sateenkaariperheiden kokemuksia siitä, kuinka neuvolapalveluissa työskentelevät kätilöt ja terveydenhoitajat heidät kohtaavat. Lisäksi tarkoituksena oli kuvata millainen sateenkaariperheiden mielestä on hyvä kohtaamistilanne. Tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa neuvolapalveluiden kätilöiden ja terveydenhoitajien osaamisen kehittämiseksi sateenkaariperheiden kohtaamisessa. Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineiston keruu suoritettiin esseellä. Kohderyhmänä oli Sateenkaariperheet Ry:n tietyn alueyhdistyksen sateenkaariperheet. Esseevastaukset saatiin viideltä perheeltä. Analysointimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä analyysiä. Opinnäytetyön tulokset olivat samankaltaisia kuin aiemmassa saman aiheen tutkimuksessa. Sateenkaariperheillä oli pääosin hyviä kokemuksia kätilöiden tai terveydenhoitajien kohtaamisesta neuvolapalveluissa. Sateenkaariperheillä havaittiin olevan myös yksilöllisiä eroja kokemuksissa. Tutkimuksen tulosten mukaan hyvä kohtaamistilanne kätilöiden tai terveydenhoitajien kanssa oli kokonaisuus, joka muodostui useista asioista. Tietyt ilmiöt nousivat tutkimuksessa muita enemmän esille. Sateenkaariperheet korostivat sateenkaariperheiden kohtaamisen, sateenkaariperheellisyyden huomioinnin, koko perheen yksilöllisen huomioinnin, kätilön tai terveydenhoitajan kohtaamistaidon, asiakassuhteen jatkuvuuden, tiedonhankinnan, -puutteen ja – kulun sekä kätilön ja terveydenhoitajan työtä ohjaavien arvojen merkitystä.The purpose of this study was to describe rainbow families´ experiences of how midwives and public health nurses encounter them in maternity and child health clinics. In addition, the purpose was to describe the criteria of good encounters according to rainbow families. The aim was to provide new information for midwives and public health nurses in order to develop their competence related to encounters with rainbow families. A qualitative research method was used in the study. Data collection was carried out by using an essay. The target group was the rainbow families belonging to a certain regional association of the National Association of Rainbow Families called Sateenkaariperheet Ry in Finnish. Essay responses were received from five families. The method of data analysis was datadriven analysis. The results of the study were similar to those in a previous study on the same topic. The families had mostly good experiences of encounters with midwives or public health nurses in the clinics. However, the results also revealed individual differences in the experiences. According to the results, good encounters with midwives or public health nurses consisted of a variety of issues. Some phenomena distinguished themselves more than others. The rainbow families highlighted the importance of the following aspects: encountering rainbow families, paying attention to rainbow families, paying unique attention to the whole family, midwives’ or public health nurses’ professional encountering skills, the continuity of the client relationship, data acquisition skills, lack of information as well as the flow of information and, finally, the values guiding midwives’ and public health nurses’ work

Den gravida kvinnans syn på privata mödrarådgivningstjänster

Undersökningen var ett beställningsarbete av den privata mödrarådgivningsbyrån Perhe-Arte. Syftet med undersökningen var att utreda kundernas önskemål om de privata mödrarådgivningstjänsterna, för att få en helhetsbild av tjänsternas nuläge och utvecklingsmöjligheterna. Våra frågeställningar var: ”Varför har kunderna valt att söka sig till den privata sektorn?”, ”Vad förväntar sig kunderna av privata mödrarådgivningstjänster?” och ”Är det något kunderna ytterligare önskar skulle ingå i de privata mödrarådgivningstjänsterna?. Katie Erikssons teori om vårdande fungerade som teoretisk referensram. Materialet insamlades med hjälp av en semistrukturerad webbenkät. Respondenterna var kunder hos företaget Perhe-Arte. Svaren från enkäten analyserades genom deskriptiv statistik och induktiv innehållsanalys. I resultatet kom det fram att respondenterna hittat Perhe-Artes tjänster via sociala medier eller genom rekommendationer från bekanta. Respondenterna var mycket nöjda med Perhe-Arte och gav tjänsterna höga vitsord. Valet av privata tjänster påverkades av prissättningen, behovet av tilläggsundersökningar, rekommendationer av tjänsterna, samt flexibilitet, kvalitet och individualitet i vården. Viktiga faktorer i vården var yrkeskunskap, expertis, flexibilitet, lugn takt, individualitet och vänlighet samt att kunden blev hörd. Utvecklingsförslag som kom upp var förbättrad tillgänglighet av tjänsterna, samarbete med kommunala sektorn, servicesedlar, tydligare nätsidor och information om barnmorskans yrkeskunskap.Tutkimus oli tilaustyö yksityiseltä äitiysneuvola Perhe-Artelta. Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää asiakkaiden toivomukset yksityisiltä neuvolapalveluilta ja saada kokonaisvaltainen kuva yrityksen tämänhetkisistä palveluista, sekä selvittää mahdolliset kehittämiskohteet. Tutkimuskysymykset olivat: ”Miksi asiakkaat ovat hakeutuneet yksityiselle sektorille?”, ”Mitä asiakkaat odottavat yksityisiltä äitiysneuvolapalveluilta?” ja ”Mitä asiakkaat kaipaisivat lisää yksityisiin neuvolapalveluihin?”. Teoreettisena viitekehyksenä käytimme Katie Erikssonin hoitoteoriaa hoitamisen olemuksesta. Tutkimusmateriaali kerättiin semistrukturoidun internetkyselyn avulla ja kyselyyn osallistuneet olivat Perhe-Arten asiakkaita. Kyselyn vastaukset analysoitiin deskriptiivisen tilastoinnin, sekä induktiivisen sisäl-lönanalyysin avulla. Tutkimustulokset osoittivat, että asiakkaat olivat löytäneet Perhe-Arten palvelut sosiaalisen median tai tuttavien suositusten kautta. Asiakkaat olivat tyytyväisiä Perhe-Arteen ja antoivat palveluille korkeat arvosanat. Yksityisten palveluiden valintaan oli vaikuttanut hintataso, lisätutkimusten tarve, palveluiden suosittelut, joustavuus, palveluiden laatu ja yksilöllisyys. Tärkeitä tekijöitä hoidossa olivat ammattitaito, asiantuntevuus, joustavuus, yksilöllisyys, ystävällisyys, rauhallinen tahti ja se että asiakas koki tulleensa kuulluksi. Asiakkaiden toivomia kehityskohteita olivat muun muassa palveluiden parempi saatavuus, yhteistyö kunnallisen sektorin kanssa, palvelusetelit, selkeämmät verkkosivut sekä tietoa kätilön ammattitaidosta.This thesis was commissioned by the private maternity clinic Perhe-Arte. The aim of the study was to find out customers’ whishes about the services in order to get an overview of the existing services and improvement possibilities. Our research questions were: “Why have the customers chosen services at the private sector?”, “Which expectations do customers have about private maternity services?” and “Is there anything additional customers would like to add to the private maternity services?”. Katie Eriksson’s theory of nursing was used as theoretical reference. The material for the study was gathered using a semi-structured web-questionnaire. The respondents were customers of the company. The answers from the questionnaire were analyzed using two different methods, descriptive statistics and inductive content analysis. The results revealed that customers had found these services via social media or through recommendations from friends. The customers were very satisfied with Perhe-Arte and gave the services very high ratings. The choice of private services was influenced by pricing, the need for additional examinations, recommendations of services, as well as flexibility, quality and individuality in care. Important factors in care were competence, expertise, flexibility, calmness, individuality, friendliness and that the customer was heard. Improvement proposals that came up were better availability of services, cooperation with the public sector, service vouchers, clearer web pages and information of the midwife's professional knowledge

Keskiraskauden laajan terveystarkastuksen arviointi perheen näkökulmasta : kyselylomakkeen laadinta

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia kyselylomake perheen näkökulmasta keskiraskausvaiheen laajan terveystarkastuksen kokeneille äitiysneuvolan asiakkaille. Työn tavoitteena oli valmiin kyselylomakkeen vastaavuus teoreettisen viitekehyksen pohjalta asetettujen tutkimustehtävien kanssa, sekä lomakkeen hyödynnettävyys jatkossa. Varsinaisen selvityksen kyselylomakkeen avulla toteuttaa jatkossa mahdollisesti jokin toinen opinnäytetyöryhmä. Opinnäytetyö on osa Terveyttä edistävien työmenetelmien arviointi ja kehittäminen -hanketta, joka toteutuu yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston neuvola- ja perhetyön yksikön kanssa. Työn teoreettinen viitekehys muodostettiin neuvolatyötä määrittävästä asetuksesta 338/2011, Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen ja Helsingin kaupungin laatimista laajan terveystarkastuksen ohjeistuksista, sekä aiemmasta yleisesti äitiysneuvolatyötä koskevasta vanhempien kokemuspohjaisesta tutkimusnäytöstä. Työssä on huomioitu erityisesti yksilöllisyys, asiakaslähtöisyys ja perhekeskeisyys. Kyselylomaketta työstettiin ohjaajien lisäksi yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun äitiysneuvolatyön- ja tietotekniikan opettajien kanssa. Palautetta saatiin Neuvola- ja perhetyön yksikön ylihoitajilta, sekä esitestaamalla lomaketta kohderyhmää vastaavalla neljällä henkilöllä. Valmis tuotos on kyselylomakkeen seitsemäs versio ja pituudeltaan viisi sivua. Rakenteeltaan kysely on jaettu seuraaviin osiin: saate, taustakysymykset, laajan terveystarkastuksen sisältö ja käytetyt menetelmät sekä vanhempien kokemukset ja kehitysehdotukset. Lomake on laadittu siten, että molemmat vanhemmat vastaavat samalle lomakkeelle. Kyselylomake on laadittu kvantitatiivisen selvityksen toteuttamista ajatellen. Lomake on suunniteltu toimivaksi paperisessa muodossa, mutta jatkossa se on mahdollista muokata myös sähköiseksi. Jatkossa on suositeltavaa tulevan selvityksen otannan keskittäminen Helsingin kaupungin äitiysneuvolapalveluita käyttävälle asiakasryhmälle. Esitestauksessa saadun palautteen myötä havaittiin, että lomake voi myös mahdollisesti toimia äitiysneuvolatyötä tukevana työvälineenä lisäten vanhempien tietoisuutta neuvolassa keskusteltavista asioista.The purpose of this final project was to create a questionnaire form, concerning comprehensive health examination during middle pregnancy from the customer’s point of view. The aim was to accomplish a functional form that would provide and answer to the research questions, based on the theoretical framework. The actual inquiry will be performed in the future in another final project. This final project is a part of the “Development of Health Promotion Practices in Primary Health Care” -project, which is carried out in collaboration with the Metropolia University of Applied Sciences and the Department of Social Services and Health Care in City of Helsinki. The theoretical framework was created from a vast data. The principal references were the degree 338/2011 concerning maternity care, the instructions made by the National Institute for Health and Welfare and the City of Helsinki, Finland, and general research on parental experiences in terms of maternal care. Individuality and customer- and family orientation were essential topics in this work. The questionnaire was developed with the project managers and the lecturers of the maternity care and information technology. Feedback was also received from the head nurses of the Department of Social Services and Health Care and by performing a preliminary trial for four people that were similar to the target group. The final form is the seventh version and the length is five pages. The structure of the form is the following: forewords, background questions, the content and methods used in comprehensive health examination and the parent’s experiences and suggestions. The questionnaire was designed so that both of the parents can reply to the same form. The questionnaire was created considering a quantitative inquiry method. In this final project, it was designed to be used in a paper form, but it is also possible to transform it into an electrical form. In the future, it is recommendable to focus the sample of the inquiry to the clients of maternity clinics in the city of Helsinki. The feedback received in the preliminary trial suggests that the questionnaire can also work as a tool for adding parent´s awareness concerning the subjects that can be discussed in the maternity clinic

Terveydenedistämisaktiivisuutta perusterveydenhuollossa kuvaavat tunnusluvut ja niiden raportointi - menetelmäraportti

TedBM-hankkeessa kehitetyn terveydenedistämisaktiivisuuden (TEA) viitekehyksen ulottuvuuksia kuvaavien tunnuslukujen muodostamisprosessi; TEA-tunnusluvu

Väestökysymystä, perhettä ja avioliittoa käsittelevää suomalaista kirjallisuutta vuosina 1948-1949

&nbsp

Tervetuloa Nokian neuvolaan : -esite asiakkaille

Opinnäytetyö pohjautui Nokian kaupungin neuvolapalveluiden uudistamiseen, jonka tarkoituksena on kehittää neuvolatoimintaa niin sanottuun jatkumoneuvolamalliin. Eriytyneet äitiys- ja lastenneuvolapalvelut tullaan yhdistämään alkuvuodesta 2013 niin, että sama terveydenhoitaja vastaa lapsen neuvolatarkastuksista raskausajan alusta lähtien lapsen viidenteen ikävuoteen asti. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa Nokian neuvolan käyttöön asiakkaille suunnattu esite äitiys- ja lastenneuvolapalveluista. Esite on kohdennettu nokialaisille raskaana oleville ja lapsiperheille sekä paikkakunnalle muuttaville lapsiperheille ensi-informaatioksi neuvolatoiminnoista ja neuvolan yhteystiedoista. Opinnäytetyössä on syvennytty neuvolapalvelujen järjestämiseen ja siihen liittyviin toimintoihin ja asetuksiin, tarkasteltu terveydenhoitotyön historiaa, terveyden edistämistä ja esitelty, miten Nokialla on neuvolapalvelut järjestetty. Opinnäytetyössä on myös käsitelty sitä, millainen on toimiva esite. Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsaus-tyyppisenä työnä. Työssä perehdyttiin valtioneuvoston asetukseen neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta. Esitteen sisältö pohjautuu tähän asetukseen ja Nokian kaupungin neuvolapalveluiden tavoitteisiin. Suunnittelussa hyödynnettiin kirjallisuuskatsauksen tuotoksia esitteen hyvistä ominaisuuksista. Esite, jolla on miellyttävä ja selkeä ulkoasu, herättää asiakkaissa kiinnostusta neuvolaa kohtaan. Esite on mainos neuvolasta, joten sen tulee olla edustava ja antaa oikeanlaista tietoa vanhemmille. Nämä seikat huomioitiin esitettä tehdessä.ABSTRACT This final project was based on the reorganization of maternity and child welfare services in the municipality of Nokia. The aim of the reorganization is to improve the welfare services towards the so called continuous welfare service model. The currently separate maternity and child welfare services will be combined from the beginning of 2013 so that the same nurse will be responsible for the welfare services for a child since the beginning of pregnancy till the age of 6 years. The objective of the project was to develop a brochure which would inform clients about the prenatal and child welfare services for the welfare clinic of Nokia. As part of the project the structure of welfare services and the related actions and statutory regulations were studied. The history of welfare services and approaches to preventive healthcare were explored. The thesis presents how the services are structured and organized in Nokia. The characteristics of a well-designed brochure were also studied. The project was implemented based on a literature review. The brochure is targeted to pregnant women and families with children in Nokia, and as the first information about the welfare services and the contact information of the welfare clinic for families moving to Nokia. In the project the government decree on prenatal and child welfare services, school and student welfare services as well as preventive mouth healthcare for children and adolescents were explored. The contents of the brochure were based on that decree and the objectives of the welfare services in Nokia. The brochure was planned according to the characteristics of well-designed brochures identified in the literature review. A brochure that has a pleasant and clear look will get people more interested in the services of the welfare clinic. The brochure is also an advertisement about the clinic and so it has to be presentable and give correct information about the services to parents. These aspects were considered in the planning of the brochure

Perhevalmennusuudistuksen alkukartoitus : terveydenhoitajien näkökulma

Opinnäytetyö on osa Valmiina vanhemmuuteen – perhevalmennusuudistusta, joka on Kymppi-hankkeen osaprojekti ja sen tarkoituksena on uudistaa äitiysneuvolatoimintaa. Opinnäytetyö käsittelee Valmiina vanhemmuuteen – perhevalmennusuudistuksen pilottikokeilua, joka käyn-nistyi muutamissa Turun neuvoloissa syksyllä 2010. Valmiina vanhemmuuteen -hanke toteute-taan Turun ammattikorkeakoulun Terveysalan tulosalueen sekä Turun Sosiaali- ja terveystoimen yhteistyöhankkeena. Opinnäytetyön tarkoituksena on tehdä perhevalmennusuudistuksen alkukartoitus niiden turku-laisten terveydenhoitajien näkökulmasta, jotka osallistuvat Valmiina vanhemmuuteen – hankkeen pilotointiin syksyllä 2010. Tarkoituksena oli selvittää miksi terveydenhoitajat ovat lähteneet mukaan Valmiina vanhemmuuteen – hankkeen pilotointiin, mitä terveydenhoitajat odottavat Valmiina vanhemmuuteen – hankkeelta ja yhteistyöltä seurakunnan ja kolmannen sektorin kanssa sekä miten he itse kehittäisivät perhevalmennusta omien kokemustensa pohjalta. Opinnäytetyö toteutettiin haastattelemalla terveydenhoitajia strukturoidun teemahaastattelulo-makkeen avulla. Haastatteluita oli tarkoitus tehdä neljä, mutta tutkimukseen osallistui lopulta vain kaksi terveydenhoitajaa. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina terveydenhoitajien omissa työhuoneissa ja haastattelut nauhoitettiin. Tämän jälkeen haastattelut litteroitiin ja analysoitiin. Opinnäytetyössä selvisi, että terveydenhoitajat eivät itse ole saaneet päättää osallistumisesta Vava -hankkeen pilotointiin, vaan päätös osallistumiseen tuli korkeammalta taholta. Terveyden-hoitajat odottivat perhevalmennusuudistukselta opinnäytetyön mukaan enemmän perhevalmen-nuskertoja, tasa-arvoisuutta perhevalmennukseen, vertaistukea, ajankohtaista tietoa, isien huomiointia aiempaa enemmän sekä yhteistyön onnistumista seurakuntien ja kolmannen sektorin kanssa. Tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi omien kokemustensa pohjalta terveydenhoitajat kokivat ajankäytön, valmennuksen jatkuvuuden, moniammatillisen yhteistyön, oheismateriaalien uusimisen, isien huomioon oton ja sen, että perhevalmennus tavoittaisi kaikki sitä tarvitsevat. Saadut tulokset eivät ole haastattelujen vähäisen määrän vuoksi kovinkaan luotettavia, eikä niitä voi yleistää. Tulokset saattavat olla hyödyllisiä Vava – hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa mukana oleville henkilöille ja antaa joitakin suuntaviivoja hankkeen kehittämiseen jatkossa.This thesis is a part of a reformation of Valmiina vanhemmuuteen (Ready for parenting) -project, which is a subproject for Kymppi-project and whose meaning is to re-new the Finnish maternity clinic’s function. This thesis deals with Valmiina vanhemmuuteen -project’s piloting that was implemented in some of Turku’s maternity clinic’s at the autumn of 2010.Valmiina vanhemmuuteen -project will be carried out in cooperation with the Turku University of Applied Sciences’ Health division and Turku’s Health and Social Work. The meaning of this thesis is to chart the state of family education from the point of view of the public health nurses involved in the Valmiina vanhemmuuteen-project’s piloting in the autumn of 2010. The meaning was to find out why the public health nurses had joined the piloting, what the public health nurses expected from the piloting and the cooperation between congregations and the Third Sector, and how they themselves would develop family training based on their own experience. This thesis was implemented by interviewing public health nurses by a structured theme inter-view form. There were supposed to be four interviews, but in the end only two public health nurses participated in the study. The interviews were individual interviews in the public health nurses’ own workrooms and the interviews were recorded. After this the interviews were tran-scribed and analyzed. In this thesis it was found out that the public health nurses haven’t had a choice in participating in the Valmiina vanhemuuteen-project, but the decision for their participation came from a high-er body. According to this thesis the public health nurses more family training meetings, equality to family training, peer support, current information, more acknowledgement for the fathers and successful cooperation with the congregation and the Third Sector. Based on the public health nurses own experiences the most important development targets were the use of time, continuance in training, multidisciplinary teamwork, renewing the old materials, acknowledging the fathers and family training reaching everyone in need of it. The acquired results are not very reliable because of the number of participants and the results can therefore not be generalized. The results may be useful in planning the Valmiina vanhem-muuteen –project and for the people involved in the implementing of the project, and the results can give guidelines in developing the project in the future