Innovatiivinen startup-kulttuuri julkisuuskuvassa

Innovatiivisuuteen ja nopeaan kasvuun pyrkivät startup-yritykset ovat nousseet näkyville 2010-luvulla mm. teknologisen kehityksen tuomien mahdollisuuksien myötä. On kuitenkin muistettava, että innovaatiivisuus sisältää käsitteenä paljon muutakin kuin pelkästään uusia huipputeknologiaan pohjautuvia tuotteita. Aiempien tutkimusten valossa voidaan todeta, että yrityksen organisaatiokulttuurilla on merkittävää vaikutusta sen innovatiivisuuteen. Tässä tutkielmassa käsitelläänkin organisaatiokulttuureita, innovatiivisuutta sekä niitä yhdistäviä tekijöitä, ja pyritään selvittämään, mitä eri toimialoilla toimivien, menestyneiden startup-yritysten innovatiivisesta startup- kulttuurista voidaan päätellä ulkoisen yritysviestinnän (eli ns. julkisen aineiston tuotteiden) perusteella. Tutkielman kolmessa ensimmäisessä luvussa eli kirjallisuuskatsauksessa käsitellään organisaatiokulttuureita, innovatiivisuutta, startup-yrityksiä ja niihin liittyviä ilmiöitä, sekä yrityksen ulkoista viestintää. Tämä tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus, jossa aineistona käytetään kolmesta eri toimialla toimivasta suomalaisesta startup- yrityksestä saatavilla olevaa julkista aineistoa, toisin sanoen siis ulkoisen viestinnän tuotteita. Tähän aineistoon sisältyy mm. erilaisia lehtiartikkeleita ja kohdeyritysten perustajien julkisia haastatteluja. Aineiston analysointi suoritetaan teoreettisen viitekehyksen pohjalta muodostettujen teemojen kautta. Tutkimuksessa havaittiin, että startup-yritysten ulkoisessa viestinnässä esille nousee hyvinkin samankaltaisia asioita riippumatta toimialasta, joskin joitakin eroavaisuuksiakin havaittiin mm. erilaisesta asiakaspohjasta johtuen. Keskeisiä asioita, joita kaikki kohdeyritykset pyrkivät tuomaan esille ulkoisessa viestinnässään ovat mm. perustajan/johtohahmon vahva asema yrityksen keulakuvana, kasvun tavoittelu ja pyrkimys jatkuvaan kehittymiseen sekä uuden luomiseen joustavin ja uudenaikaisin menetelmien sekä ajattelumallien avulla

Yritysviestintä pohjalaismaakuntien ja saksankielisten maiden välillä

fi=vertaisarvioimaton|en=nonPeerReviewed

Markkinoinnin ja suhdetoiminnan piirteet matkatoimistojen Facebook-sivuilla

Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää, kuinka suomalaiset matkatoimistot hyödyntävät sosiaalisen median palvelu Facebookia yritysviestinnässään. Lisäksi havainnoin olivatko markkinointi ja suhdetoiminta samanarvoisessa asemassa yritysten Facebook-sivuilla. Tutkimuksessa tarkasteltiin Suomen neljän suurimman matkatoimiston Aurinkomatkojen, Finnmatkojen, Lomamatkojen ja Tjäreborgin Facebook-viestintää. Tutkimusmenetelmät olivat sisällönanalyysi ja sovellus Philip Kotlerin ja William Mindakin määritelmästä markkinoinnin ja suhdetoiminnan jakautumisesta yrityksissä. Matkatoimistot hyödynsivät eniten kuvallista sisältöä ja linkkien jakamista Facebook-sivuillaan. Kaikkien neljän yrityksen Facebook-sivujen sisältö painottui markkinointiviestintään, mutta jokainen tuotti myös suhdetoimintasisältöä. Sisällön tarkempi jaottelu Kotlerin ja Mindakin viiden mallin mukaisesti osoitti, että kaikki matkatoimistot kuuluivat samaan malliin. Siinä markkinoinnin ja suhdetoiminnan toiminta on tasaväkinen, mutta limittäinen. Asiakaspalvelun aktiivisuuden tarkastelu puolestaan osoitti merkittävän eron matkatoimistojen välillä vuorovaikutuksessa. Matkatoimiston ollessa itse aktiivinen kysymään asiakkaidensa mielipiteitä ja vastatessaan aktiivisesti kommentteihin, se sai luotua paljon vuorovaikutusta Facebook-sivuilleen. Aktiiviset matkatoimistot saivat näin kiinnostusta tuottamiaan markkinoinnin ja suhdetoiminnan sisältöjä kohtaan. Tutkimus osoitti matkatoimistojen käyttävän Facebookia monipuolisesti markkinointiin ja suhdetoimintaan. Aktiivisuus, käyttötavat ja viestien määrät vaihtelivat. Tulosten perusteella voidaan todeta, että matkatoimistojen kannattaa käyttää monipuolisesti Facebookin tarjoamia mahdollisuuksia eri viestimuotoihin ja viestin sisältöihin. Matkatoimistojen on myös järkevää tuottaa sisältöä aktiivisesti ja osallistavasti. Näiden myötä matkatoimisto saavuttaa tiiviin sidoksen Facebook-sivujen seuraajien kanssa, ja seuraaja taas saa syyn olla matkatoimiston seuraajana. Hyötyjinä ovat näin molemmat osapuolet.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

RCS-yritysviestinnän menestystekijät Suomessa

Mobiiliviestintämarkkina on ollut murroksessa, kun matkapuhelinoperaattoreiden perinteisesti tarjoamat tekstiviestipalvelut ovat osittain korvautuneet Over-The-Top (OTT)-viestintäpalveluilla, kuten WhatsApp. Kuluttajien välinen viestintä on lähes täysin siirtynyt uusiin palveluihin, mutta yritysten viestintäratkaisut tukeutuvat edelleen tekstiviesteihin. Matkapuhelinoperaattorit ja toimiala laajemmin on lanseeraamassa Rich Communication Services (RCS)-protokollaan perustuvia ensisijaisesti yritysviestintäpalveluita vastaukseksi murrokseen. Palvelu tarjoaa tekstiviestiin verrattuna rikkaampaa viestisisältöä ja vuorovaikutteisuutta sekä samaan aikaan säilyttää tekstiviestipalveluiden hyvän tavoitettavuuden. Tutkimuksessa oli kaksi toisiinsa liittyvää kokonaisuutta mahdollistamaan RCS-palveluiden lanseerausta ja menestystä. Työn tarkoituksena on löytää kuluttajien ja yritysten kannalta merkitykselliset viestintäpalveluiden ominaisuudet ja toiminnot, jotka luovat arvoa koko arvonluontiketjussa. Tätä varten luotiin teoreettinen viitekehys, joka perustuu tekstiviesti- ja OTT-palveluiden ominaisuuksiin, brändiviestinnän vaatimuksiin ja RCS-määrittelyyn. Toisena osana työssä tutkitaan mobiiliviestintätoimialan yritysten arvolupausstrategiaa, toteutusta ja arvonluontia verkostossa. Tutkimusta varten tunnistettiin toimia-alan sidosryhmät ja haastatellaan jokaisen edustajat. Sisältöanalyysin tuloksia verrataan teoreettiseen viitekehykseen, jolloin syntyy mielenkiintoisia johtopäätöksiä RCS-palvelun keskeisistä ominaisuuksista ja toimialan mahdollisuuksista luoda yhdessä arvoa. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää arvolupauksen määrittämisessä toimialan yrityksissä, joita ovat matkapuhelinoperaattorit, aggregaattorit, palveluita tarjoavat yritykset eli brändit. Tutkimuksen tuloksen voidaan todeta Suomen viestintämarkkinalla olevan tilaa RCS-yritysviestintäpalveluille, arvoa tuottavat viestintäominaisuudet löydettiin, kommunikaatiopuutteet aiheuttavat luottamuspulaa, investointihalukkuus vaihtelee suuresti yritysten kesken sekä yhteinen jaettu visio olisi hyvä olla olemassa. Arvolupauksen määrittäminen ja viestintä on keskeistä RCS-palveluiden menestyksen kannalta

Twitter-viestinnän teemat. Twiittaava toimitusjohtaja yrityksen viestin viejänä

Muuttuva viestintäympäristö on muuttanut toimitusjohtajan viestinnällisiä vaatimuksia ja tuonut mahdollisuuksia toimitusjohtajan julkisuuskuvan hallintaan. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää toimitusjohtajan Twitter-viestintää sen aiheiden kautta. Tutkimuksessa kartoitettiin toimitusjohtajien Twitter-viestinnän aktiivisuutta, teemoja ja sen merkitystä yritysviestinnälle. Tutkimuksen kohteena oli pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien Twitter-viestintä. Toimitusjohtajien Twitter-viestinnän kartoituksen avulla varsinaisen analyysin kohteeksi valikoitui seitsemän aktiivisesti twiittaavan toimitusjohtajan Twitter-viestintä. Aineisto muodostui 140 Twitter-päivityksestä marraskuulta 2014. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla pelkistäen, ryhmitellen ja teemoitellen. Lopuksi teemoista muodostettiin teemataulukko. Tutkimus osoitti, että 120 pörssiyhtiön toimitusjohtajasta aktiivisesti twiittaa kuusi prosenttia eli seitsemän toimitusjohtajaa. Nämä toimitusjohtajat twiittasivat joko ammatilli-siin tai henkilökohtaisiin asioihin liittyvistä teemoista. Ammatillisiin asioihin liittyvät twiitit jakautuivat yritystoimintaan ja johtamiseen liittyviin teemoihin. Yritystoimintaan liittyvä teema jakautui edelleen alateemoihin tuotteet ja palvelut, toimintatavat, ympäristö ja talous, kun johtamiseen liittyvä teema puolestaan alateemoihin asiantuntijuus, henkilöstö ja johtajuus. Henkilökohtaisiin aisoihin liittyvä teema käsitteli toimitusjohtajien yksityiselämää ja jakautui alateemoihin kiinnostuksen kohteet, perhe ja aatteet. Toimitusjohtajien Twitter-viestinnän aiheista 54 prosenttia liittyi yritykseen, 27 prosenttia toimitusjohtajaan yrityksen johtajana ja 19 prosenttia toimitusjohtajaan yksityishenkilönä. Aineiston suurimman yksittäisen teeman muodostivat yrityksen tuotteisiin ja palveluihin liittyvät twiitit, joita oli neljännes kaikista twiiteistä. Toimitusjohtajien Twitter-viestintä painottui ammatillisiin aiheisiin ja etenkin yritystoiminnasta kertoviin aiheisiin, minkä perusteella toimitusjohtajat twiittaavat kertoakseen yritykseen liittyvistä asioista ja vaikuttaakseen siten yrityskuvaan. Noin joka viides twiiteistä käsitteli toimitusjohtajan yksityiselämää. Kertomalla yksityiselämästään toimitusjohtaja voi tuoda ammatillisiin aiheisiin painottuvaan Twitter-viestintäänsä persoonallisuutta ja siten lyhentää psykologista välimatkaa itsensä ja seuraajiensa välillä.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Avainresurssi vai henkilöstökulu: Kategorisointi ja työelämän eriarvoisuuden ilmeneminen suomalaisyritysten henkilöstökertomuksissa

Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millä tavalla henkilöstön jäseniä kategorisoidaan, minkälaisia identiteettejä heille kategorioinnin kautta rakentuu ja miten työelämän sosiaalinen eriarvoisuus ilmenee suomalaisyritysten henkilöstökertomuksissa. Tutkimusaineisto ja –menetelmät Tutkimusaineistoni koostuu kymmenen suuren suomalaisyrityksen henkilöstökertomuksista. Henkilöstökertomukset ovat yleensä osa yritysten vuosiraportointia, esimerkiksi vuosi- ja yritysvastuukertomuksia. Tutkimuksen metodologisena lähestymistapana on kriittinen diskurssianalyysi. Analysoin aineistoa tarkemmin Harvey Sacksin jäsenkategoria-analyysin kautta. Selvitän kategorisoinnin ja Kenneth Burken identifikaatioteorian kautta, minkälaisia työ- ja sosiaalisia identiteettejä ja niiden kautta mahdollisia toimintatapoja henkilöstön jäsenille rakentuu. Tulokset Eriarvoisuus rakentuu teksteissä erityisesti kategorisointiin liittyvän identifikaation ja erottautumisen kautta. Rakennettaessa henkilöstön jäsenistä toisistaan erottuvia kategorioita, rakennetaan näiden kategorioiden välille kategoriapiirteiden kautta myös eriarvoisia valtasuhteita. Keskeinen tulos on myös ristiriitaisuuden esiintyminen aineiston teksteissä. Teksteissä samoja nimityksiä liitetään eri kategorioille, jolloin kategorian jäsenten identifioituminen muodostuu epäselväksi ja ristiriitaiseksi. Myös me-ryhmän rakentaminen toimii aineistossa usein eriarvoistavana me-ryhmän lukiessa mukaansa muista henkilöstön jäsenistä eroavan ryhmän. Henkilöstön kategorisointi heijastaa tunnistettavasti uusliberalistista ideologiaa ja siihen liittyviä valtasuhteita

”Pakastatko lastenruokia? Jaa hyvät vinkkisi myös muille!” Valion sidosryhmäviestintä sosiaalisessa mediassa

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten yritys voi hyödyntää sosiaalista mediaa sidosryhmäviestinnässä. Tutkimuskohteena oli Valion viestintä. Valion toimintaan kuuluvat maidon jalostaminen, tuotteiden myynti asiakkaille ja niiden markkinointi kuluttajille sekä hyvinvoinnin edistäminen, joten sen sidosryhmistä muodostuu kattava tarkastelujoukko. Valio myös hyödyntää sosiaalista mediaa suunnitelmallisesti, joten se sopii hyvin malliesimerkiksi. Tavoite jakautui kolmeen tutkimuskysymykseen: miten yritys käyttää sosiaalista mediaa sidosryhmäviestinnässä, miten eri sidosryhmät osallistuvat viestintään yrityksen sosiaalisessa mediassa ja miten vuorovaikutteisuus toteutuu sidosryhmien viestinnässä sosiaalisessa mediassa. Aineistona oli Valion Facebook, Koekeittiön ruokablogi, Twitter sekä YouTube. Valion julkaisuja tarkasteltiin tiedottamisen neljän tason -mallilla, jonka luokat ovat: julkisuustoiminta, tiedottaminen, epäsymmetrinen ja symmetrinen viestintä. Sidosryhmien julkaisut jaettiin aiheiden perusteella ryhmiin: markkinointi, terveys, tuote, tuote-ehdotus, oma aihe ja resepti. Vuorovaikutuksen toteutumista tarkasteltiin Rafaelin ja Sudweekin (1998) interaktioteorialla, jossa Facebookin viestejä jaettiin monologisiin, reaktiivisiin ja vuorovaikutteisiin. Lopuksi pohdittiin tulosten ja lähdekirjallisuuden pohjalta, miten sidosryhmäviestintää voisi toteuttaa muidenkin yritysten sosiaalisen median kanavissa. Valio käyttää sosiaalista mediaa pääsääntöisesti yksisuuntaisesti eli julkisuustoimintaan, tiedottamiseen ja epäsymmetriseen viestintään. Se julkaisee vähän kaksisuuntaiseen viestintään kannustavia julkaisuja, jolloin myös sidosryhmien keskustelut jäävät yksisuuntaisiksi Yrityksen julkaisuja kommentoidaan, mutta varsinaista vuorovaikutteisuutta ei esiinny. Valion viestinnässä on vahvuuksia, jotka edistävät sidosryhmäviestintää, mutta kaikkien ryhmien kanssa ei asioida sosiaalisessa mediassa. Valion sidosryhmäviestintää voi kehittää sosiaalisessa mediassa esimerkiksi blogien käytön tehostamisella, sivujen kohdennetummalla sisällöllä ja kanavien tehokkaammalla integroimisella, joka parantaisi myös löydettävyyttä. Näiden lisäksi nousi esiin toimenpiteitä, joita voisi hyödyntää muiden yritysten sidosryhmäviestinnässä: esimerkiksi integroitu viestintä, osallistaminen, yhteisöllisyyden ja vuorovaikutteisuuden vahvistaminen, negatiivisen julkisuuden huomioiminen sekä viestinnän kohdistaminen eri sidosryhmille.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format