Yritetäänkö yhdessä vai viihdytäänkö vapaina? : yrittäjyys optisella alalla

Tutkimme työssämme ketjuuntumista ja yrittäjyyttä optisella alalla. Tavoitteenamme oli selvittää, miten yrittäjät kokevat ketjuun kuulumisen vaikuttavan liiketoimintaan. Tarkastelemme optisella alalla toimivien yksityisten yrittäjien mietteitä ketjuun kuulumattomuudesta. Sen lisäksi kartoitamme eri optikkoliikeketjujen johdon näkemyksiä ketjutoiminnasta ja sen vaikutuksista yrittäjyyteen. Rajasimme tutkimuksemme koskemaan viittä suurinta Suomessa toimivaa ketjua, joissa on yrittäjävetoisia liikkeitä. Nämä kyseiset ketjut olivat Silmäasema, Fenno Optiikka, Specsavers, Synsam ja Instrumentarium. Työmme teoriaosuus sisältää katsauksen optisen alan nykytilanteeseen Suomessa ja esittelimme tärkeimmät optikkoliikeketjut. Sen lisäksi perehdyimme ketjutoiminnan eri osa-alueisiin ja muotoihin. Kävimme myös läpi erilaisia hyötyjä ja haittoja, joita ketjutoiminta tuo yrittäjille. Käytimme työssämme kvalitatiivista tutkimustapaa ymmärtääksemme aiheemme mahdollisimman syvällisesti ja kokonaisvaltaisesti. Keräsimme tutkimusaineiston kolmelle eri ryhmälle suunnatuilla teemahaastatteluilla. Haastattelimme ketjujen johtoa, ketjuyrittäjiä sekä ketjuun kuulumattomia yrittäjiä, koska halusimme saada monipuolisen käsityksen yrittäjyydestä optisella alalla. Nauhoitimme ja litteroimme jokaisen haastattelun, jotta pystyimme tekemään kattavan sisällönanalyysin aineistolle. Tutkimuksemme osoitti, että Suomessa operoivien optikkoliikeketjujen toiminta on hyvin samankaltaista, vaikka joitain erojakin löytyi. Kaikkien ketjujen yrittäjät kokivat ketjuuntumisen mukanaan tuomat hyödyt haittoja suuremmiksi. Ketjuun kuulumattomat yrittäjät arvostivat vapautta päättää oman liikkeen asioista. Yhteenvetona voidaan siis todeta, että sekä ketjuun kuuluvat että ketjuun kuulumattomat yrittäjät pitivät tekemiään päätöksiä oikeina ja olivat tyytyväisiä yrittäjyyteen valitsemallaan tiellään.The focus of this research is in the area of chaining and entrepreneurship in the optical sector. The study was aimed at exploring the experiences of entrepreneurs who belong to a chain. We also wanted to research the opinions of private entrepreneurs on the topic. Furthermore, we interviewed the management of optical chains in order to find out their views of chain operations and the effects of chaining on entrepreneurship. The study included the five biggest optical chains that operate in Finland and have retail outlets run by entrepreneurs. These chains were Silmäasema, Fenno Optiikka, Specsavers, Synsam and Instrumentarium. In the literature review we took a look at the current state of the optical sector in Finland and introduced the most significant optical chains. In addition to that, we focused on various aspects of chain activity. We also aimed to identify what are the advantages and the disadvantages of chaining to entrepreneurs. This study employed a qualitative research method since we wanted to gain a deeper understanding of our topic. The data for the research were collected through semi-structured interviews with three different groups. We interviewed the management of the optical chains, the entrepreneurs in the chains and the private entrepreneurs in order to obtain in-depth information around the topic. We recorded and transcribed the interviews so that we could conduct a comprehensive content analysis. Based on the findings of the study, it appeared that there were not many differences in the operations of the optical chains in Finland. The entrepreneurs in every chain thought that the advantages of belonging to a chain overweighed the disadvantages. The results of the study also indicated that the private entrepreneurs appreciated the authority to make their own decisions regarding their businesses. As a conclusion, it can be said that both the chain entrepreneurs and the private entrepreneurs were satisfied with their decisions and thought that they had chosen the right way to do business

Järjestötoimijoiden ja yrittäjien välisen yhteistyön kehittäminen kulttuurirajojen yli tapahtumanjärjestämisessä

Opinnäytetyöni tarjoaa Helsingin Itäkeskuksessa sijaitsevalle Badbaado-nimiselle ruohonjuuritason toiminnan järjestölle toimintamalleja, joilla he voisivat lisätä Itäkeskuksessa sijaitsevan Puhoksen ostoskeskuksen alueen sosiaalista pääomaa PuhosXPeople-tapahtumakokonaisuuden kautta. Opinnäytetyöni kuvaa ainutlaatuista aluetta pääkaupunkiseudulla, jossa alueen toiminta pyörii maahanmuuttajataustaisten yrittäjien ympärillä. Työstäni on hyötyä tapahtumanjärjestäjälle ja järjestötyöntekijälle, jotka työskentelevät maahanmuuttajapainotteisissa alueissa ja tapahtumissa. Se käsittelee aihettaan sekä taloudellisen että sosiaalipoliittisen viitekehyksen kautta. Käytän menetelminä työssäni havaintoja tapahtuman järjestämisprosessista toukokuun 2017 alusta elokuun 2017 loppuun, strukturoituja haastatteluja alueen yrittäjien kanssa, teemahaastatteluja tapahtumanjärjestäjien kanssa, asiantuntijahaastattelua alueen pienosakkaan Maria Von Flittnerin kanssa ja aiheesta jo tehtyä tietopohjaa. Työ on tilaajan tarpeiden mukaisesti selkeä, kattava ja tiivis analyysi ja kehitysehdotus, jossa tarjotaan järjestölle tapoja kehittyä realistisesti heidän haluamaansa suuntaan. Opinnäytetyölläni on mielestäni suuri merkitys alan toimijoille: Puhoksen kaltaisista alueista ei löydy suomalaisessa viitekehyksessä paljoakaan tehtyjä tutkimuksia tai kirjallisuutta, joten opinnäytetyöni on siinä mielessä ainutlaatuinen kuvaus suomalaisesta alueesta, joka keskittyy maahanmuuttajien järjestämän toiminnan ympärille. Se on myös esimerkki tapahtuman järjestäjälle siitä, mitä tehdä tai jättää tekemättä yritysyhteistyössä pienen sosiaalisen pääoman alueella. Työn tilaaja on vuonna 2003 perustettu Badbaado ry. niminen järjestö. He toimivat alueen maa-hanmuuttajaväestön seassa ruohonjuuritason toiminnan kautta.The goal of my thesis is to offer a grassroots-organization called Badbaado, which resides in Itäkeskus neighborhood at Helsinki, operating models for increasing the social capital of an area around Puhos shopping center, which resides in Itäkeskus, through PuhosXPeople-event. My thesis describes a unique part of Helsinki Metropolitan Area, where the activities of the neighborhood revolve around entrepreneurs who own an immigrant background. My thesis is of value to those who work in event organizing and in organizations in immigrant based neighborhoods and events. It processes the subject through economical and sociopolitical frame of reference. I use various kinds of methods, such as perceptions of the event-organizing process from the end of May 2017 until the end of August 2017, structured interviews with the entrepreneurs of the area, a theme interview with the small shareholder of Puhos called Maria Von Flittner and information base already written about the subject. This work is constructed to fit with the needs of the subscriber as a clear, comprehensive and compact analysis and development proposal in which the organization is offered means to develop realistically in their wanted direction. My thesis is in my opinion of gross significance to the industry of event-organizers and organization workers: there is not a whole lot of studies or literature written about areas such as Puhos, so my thesis is in that way a unique description of a Finnish neighborhood in which the area is centered around the activities created by immigrants. It also an example for an event organizer about what to do and what not to do in organization-entrepreneur cooperation in an area which contains only a little of social capital. The subscriber of the work is an organization founded in 2003 called Badbaado. They act with the immigrant population of the area through grassroots activity

Kehittävä projekti

Nimekkeen selvennys: Tutkimus elintarvikealan maaseutuyrityksille markkinoinnin koulutus- ja kehttämispalveluja tuottavien projektien toiminnasta .Maaseutuyrityksille suunnattujen markkinoinnin koulutus- ja kehittämisprojektien tuloksellisuutta voidaan lisätä projektinohjausta ja kehittämisen malleja kehittämällä. Avainasemassa ovat erityisesti kehittämispalvelujen rahoituksen pitkäjänteisyys, käytössä olevien koulutusmallien uudistaminen ja uusien opettamistapojen kokeilu kehittämistyössä. Tulokset on saatu Maatalouden taloudellisessa tutkimuslaitoksessa tehdyssä tutkimuksessa, joka käsittelee maaseudulla toimiville elintarvikealan pienyrityksille markkinoinnin koulutus- ja kehittämispalveluja tuottavien projektien toimintaa. Tutkimukseen osallistui 73 maaseudun kehittämishankkeissa toimivaa projektinvetäjää. Tutkimuksessa selvitettiin projektisuunnitteluun, koulutusohjelmiin ja projektien ohjaukseen liittyviä kysymyksiä. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös vetäjien omaa työtyytyväisyyttä, mm. vetäjille suunnatun koulutuksen laatua, koulutukseen osallistumista sekä projektien toimintaolosuhteita. Tutkimuksen mukaan projektien vetäjät ovat melko tyytyväisiä työhönsä. Työolosuhteiden osalta eniten kehitettävää on henkilöstön osaamisessa ja projektien rahoitukseen liittyvissä kysymyksissä. Tutkimuksen perusteella voidaan esittää arvio, että projektien kouluttajien markkinointiosaaminen voi tietyissä tilanteissa olla puutteellinen. Tämä johtuu siitä, että vetäjät ovat osallistuneet markkinoinnin koulutukseen vähemmän kuin muuhun koulutukseen. Osaamisen kapea-alaisuus muodostuu yleensä ongelmaksi vasta siinä tapauksessa, että projektissa esimerkiksi rahoituksellisista syistä ei voida käyttää ulkopuolista asiantuntemusta. Nykykäytännössä markkinoinnin koulutus saa usein myös liian vähäisen painoarvon, jos sitä toteutetaan ainoastaan tuotekehityksen ja laatujärjestelmien kehittämisen yhteydessä. Tutkimuksesta kävi selvästi ilmi, että etenkin aloittelevat projektinvetäjät tarvitsevat nykyistä enemmän tukea työlleen. Kehittämispalvelujen tavoitteena oleva maaseutuyritysten markkinointiosaamisen kehittäminen ei nykyisellään toteudu kehittämisprojekteissa. Tutkimuksen mukaan projekteissa käsitellyt koulutusohjelmat ovat usein liian laajoja käytettävissä olevaan aikaan verrattuna ja koulutus muodostuu helposti pintapuoliseksi. Kun projektiin osallistuvat yritykset ovat lisäksi osaamisensa ja liiketoimintansa kehitysvaiheen suhteen liian erilaisia, käsiteltävistä asioista ei muodostu oppimisen kannalta mielekästä kokonaisuutta. Virheellisesti suunniteltu koulutus johtaa siihen, että teorian itsenäinen soveltaminen käytäntöön osoittautuu myöhemmin hankalaksi. Hanketoimintaa suunnitellaan liian usein kehittämisinterventioita tuottavien organisaatioiden hallinnollisesta lähtökohdasta käsin. Vallitsevana käytäntönä näyttää olevan, että projektisuunnitelmat lyödään lukkoon liian aikaisin rahoituksen hankkimisvaiheessa. Kun yritykset eivät pääse vaikuttamaan projektin tavoitteiden suunnitteluun, siitä aiheutuu ongelmia myöhemmälle oppimiselle. Yritysten sitoutumista voidaan parantaa ottamalla yritykset mukaan hankkeen suunnitteluun. Myös yritysten omaa vastuuta hanketoiminnassa on korostettava. Kehittämistoimintaa suunniteltaessa on otettava huomioon, että maaseutuyritys on koulutus- ja neuvontapalvelujen käyttäjänä erilainen kuin useat muut yritykset. Markkinointiosaaminen yrityksissä on usein puutteellista ja kapea-alaista. Useat yrittäjät ovat tottumattomia käsittelemään erilaisia markkinoinnin erityiskysymyksiä, joten yrityskohtaisen konsultoinnin roolia kehittämispalveluiden tarjonnassa tulisi tulevaisuudessa korostaa aikaisempaa enemmän.In this study the quality of marketing training and developing programs are examined from project manager's point of view. The research illustrates how marketing training is designed and managed in the rural development project. The development of marketing competence is usually considered as a process variable of firm performance, and as an entrepreneur's individual quality or trait. In addition, from the rural development program's point of view, the project learning environment is also important. There are several concepts almost similar to project manager, which can be used to make profiles of what the project training manager's work and responsibilities are: for instance, adviser, helper, counsellor, coordinator, or project leader. In any case, the perceived importance of rural development interventions are to motivate and promote enterprise skills and capabilities on rural firms. There are also a wide variety of education and developing systems, and instruments at service for entrepreneurs when they want to develop their marketing skills. The concept of facilitative intervention resides that the effectiveness of marketing development programs are related to degree to which they facilitate firms' and entrepreneurs' goal attainments and, for instance, the solution of their real marketing problems. More over, consultant's way of thinking, a philosophy of how to give help, and overall strategy and tactics of interventions are critical for successful developing programs. Key concepts on successful training and developing services are well-trained and motivated project personnel, as well as entrepreneur's motivation, commitment, participation, involvement, and co-operation. Entrepreneurs have to commit appropriate time to both long term and short term implementation programs. Entrepreneur's learning strategies and goal setting are the central points of process development. A well designed project supports motivation and commitment, and including improvements in attitude control often gives a person the opportunity to diagnose and solve problems. This means for instance, that before starting interventions, the client's level of insight, motivation, ability, and readiness to act ought to be specified. Development strategies, autonomy, and independence in project organisation are also important in customer-helper relationships and network organisations. Participants have to learn to work together across firm boundaries; the quality of networking frequently manifests itself whether creation of temporary project team is well working or not. These aspects in project planning are important, because the members of development project team usually have multidisciplinary backgrounds. The empirical analysis is based on the data of 73 marketing development projects. The data were obtained via structured questionnaires from project managers with the response rate of 45%. In empirical analysis, the learning environment, which includes personnel's working satisfaction and project manager's managerial styles, are examined. Managerial model was operationalised by the project planning, the motivation management, the management of conflicts and disagreements, and the management of entrepreneur's commitment. Motivation management was defined by information and communication, feedback, persuasion, and participation in goal setting. The role ambiguity, the role conflict, and goal conflict are examples of conflicts appearing in projects. Typology of managerial models was formed according to the project manager's managerial style. The project performance was evaluated by the project manager's perceived assessment on their project-succeeding rate. The data, concerning the questions of project manager's managerial style, were analysed by principal component analysis. Groups were obtained by Ward's method in the cluster analysis. Three groups were obtained in the cluster analysis. The groups differed by project manager's managerial styles. Project managers, who were uncertain of their roles, used fewer managerial instruments compared to other groups. Their managerial style consists of minor usage of motivation means, and their conflict solving methods are not open. The second group emphasizes the importance of interaction. Project manager, that belongs to this group, motivated and handled conflicts arising in the project openly. The third group had framed their role as a project manager. This group used relatively fewer managerial means compared to the group which emphasizes interaction, but only little more than the first group which seems to be uncertain of its role as a project manager. The role framing and the role uncertainty are associated to project conflicts, which appeared during the project. By research results, the question of heterogeneity of training and development group is problematic on the rural training and development program. In generally, if firms differ too much in their current problems and business situation, as they usually do, entrepreneurs don't have full benefit from a program as they do in more homogenous groups. Heterogeneous project groups are related to unfocused education programs, which means that the contents of programs are usually too wide compared to time they last. Wide and common programs are inefficient because they don't provide participating entrepreneurs with the skills, which firms need. In this data the most heterogeneous project groups were related to more focused marketing training programs (interaction emphasis) and the most homogenous groups were related to unfocused marketing training and development programs (role uncertainty and role framing). In most of projects, entrepreneurs are not taken to the planning process in the earliest phase of planning of training goals and courses, which usually means that the control of entrepreneur's commitment is experienced as a difficulty by a project manager. In order to get better learning results the entrepreneurs should be taken to the planning process much earlier. The interaction emphasis is related to dissatisfaction with the project performance. The result is not consistent with finding that the interaction emphasis is related to the better learning conditions. There are several reasons for failures appearing in the group of interaction emphasis. The first reason is that they indicated to have less financial recourses at their disposal, and the group was the most dissatisfied with the support of the managerial group too. The groups they trained were heterogeneous, and there were approximately more number of firms in their projects. As a conclusion of the study, we propose that project managers' own actions are not enough if there are problems at the basics of the project. As basic matters which ought to be taken care of are project planning, and increasing entrepreneur's involvement in the planning phase, and careful analysis of firms educational and training need. Personal work satisfaction of project managers' was good. Possibilities to participate in education are good, but there was most frequently something to improve in marketing education. Investment for project managers' education should be taken account in project development. Lack of money and time are among the most critical things affecting the project trainer's personal working satisfaction and learning conditions in project. Lack of time means that the planning process with firms remains insufficient. The financing instances ought to approve the education to the financing plan of the project. Project managers are also unaware of both the managerial group's and their own roles in development projects. Because of that, the roles ought to be defined before the project is started. Experienced project trainers could work as mentors for inexperienced in project training.vokMTT TaloustutkimusLearning in project: research on project development models and learning conditions of marketing project interventions designed for small food processing firm

Sisustustuotteen suunnittelu yritykselle Muoto2

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli suunnitella sisustustuote lahtelaiselle muotoilu- ja puusepänalan yritykselle Muoto2. Suunniteltavan tuotteen tuli sopia yrityksen olemassa olevaan tuotevalikoimaan ja sen tuli olla valmistettavuudeltaan kannattava. Sisustustuote päätettiin rajata työn alkuvaiheessa seinänaulakon tai yksittäisen seinäkoukun suunnitteluun. Tuotteen suunnittelun lisäksi tavoitteena oli alustavasti suunnitella tuotteelle visuaalista ilmettä tuotekortin muodossa. Tutkimusmenetelminä työssä käytettiin esineanalyysia yrityksen nykyisistä piensisustustuotteista sekä vertailevaa tutkimusta markkinoilla olevista skandinaavista tyyliä ilmentävistä naulakoista ja ripustuskoukuista. Tämän lisäksi työ eteni toimintatutkimuksen omaisesti vaiheissa, tekemisen ja sen analysoinnin kautta. Opinnäytetyön tuloksena syntyi yrityksen tuotevalikoimaan sopiva seinäkoukku, joka toimii lisäripustusmahdollisuutena ollen samalla koristeellinen sisustuselementti. Seinäkoukulle syntyi myös graafinen ilme, joka näkyy tuotteesta kertovassa esitekortissa.The objective of the thesis was to design a decorative product for Muoto2, a Lahti-based company specialized in design and woodworking. The product should fit in with the company’s existing product range and it should also be relatively easily produced. At an early stage of the project the product was narrowed down to a coat rack or a coat hook. In addition to designing the product itself, the objective was to also design some visual material for the product, such as the looks of the product brochure. Background research was conducted to help the designing of the product. This was done by analysing the company’s current products and conducting comparative research for Scandinavian styled coat racks and hooks available on the market. In addition to item analysis and comparative research, the project was carried out in stages typical to action research, through action and evaluation. As a result of the thesis, a coat hook was designed, which compliments the company’s product catalogue. The coat hook offers additional storage while also functioning as a decorative element. A product brochure was also designed for the product as a part of the thesis

Aluehallintouudistus : Tutkimus Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry:n jäsenien mielipiteistä aluehallintouudistuksesta keväällä 2017

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Keski-Pohjanmaan alueella toimivien yrittäjien ennakkotietoja tulevasta aluehallintouudistuksesta. Työn pohjan muodosti Keski-Pohjanmaan alueen yrittäjille vuonna 2017 suoritettu kyselytutkimus. Työn tavoitteena oli selvittää Keski-Pohjanmaan alueen yrittäjien ennakkokäsityksiä ja mielipiteitä tulevan aluehallintouudistuksen vaikutuksista yrittäjyyteen. Lisäksi opinnäytetyössä kartoitettiin mielipiteitä alueen yrittäjyyden tulevaisuudesta ja yrityspalveluista. Tavoitteena oli laatia hyödyllinen ja kattava raportti, jonka pohjalta Keski-Pohjanmaan Yrittäjät voivat viedä haluamallaan tavalla asiaa eteenpäin. Työn teoriaosuudessa käsitellään yrittäjyyttä, yritystoiminnan piirteitä ja Suomen aluehallinon kehittymistä. Teoriaosuudessa on käytetty lähteinä painettua kirjallista materiaalia sekä verkkomateriaalia. Työn käytännön osuus rakentui kyselytutkimuksen tulosten raportoinnista ja analysoinnista. Tutkimuksemme tuloksena saimme tärkeää tietoa yrittäjien näkemyksistä ja odotuksista aluehallintouudistukseen liittyen. Lisäksi saimme tietoa yrittäjien mielipiteistä Keski-Pohjanmaan yrittäjäympäristöön liittyen.The purpose of this thesis was to analyze the preliminary knowledge of Central Ostrobothnia entrepreneurs on the regional governance reform. The basis of this thesis was an inquiry survey conducted by Central Ostrobothnia entrepreneurs in 2017. The aim of this thesis was to analyze Central Ostrobothnia’s entrepreneurs’ preconceptions and opinions of the incoming regional government’s reform and its influence on entrepreneurship. In addition, the aim was to get opinions of the future entrepreneurship in the area and of business services. The goal was to make a practical and comprehensive report, so that Central Ostrobothnia Enterprises could take the case forward. Entrepreneurship, business features and the development of the Finnish regional government were covered in the theoretical part of this thesis. A lot of printed material and material from the Internet were used as sources in this thesis’ theoretical part. The functional part of this thesis consists of the report and analysis of the inquiry survey. As a result of our thesis, we received important information about entrepreneurs’ views and expectations regarding regional governments reform. In addition, we got information on entrepreneurs' opinions about the entrepreneurial environment in Central Ostrobothnia

Verkkolaskutuksen kustannukset yritykselle

Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tutkia verkkolaskutuksen kustannuksia, selvittää edullisin verkkolaskuoperaattori sekä selventää lukijalle verkkolaskutusta. Tutkimusosuutena on verkkolaskutuksen kustannusten tutkiminen. Tämä toteutettiin vertailemalla kuuden Suomessa toimivan verkkolaskuoperaattorin sekä neljän pankin verkkolaskupalveluun liittyviä hintoja. Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään verkkolaskutusta yleisesti, sen nykytilaa Suomessa ja maailmalla. Lisäksi käsitellään verkkolaskun hyötyjä, siihen siirtymistä, verkkolaskuoperaattoreita ja –standardeja. Teoriaosuudessa lähdemateriaaleina on käytetty Internet-lähteitä, lehtiartikkeleita, tutkimuksia ja alan kirjallisuutta. Opinnäytetyön tutkimus on kvantitatiivinen tutkimus. Tutkimus on tehty tiedonkeruumenetelmällä. Kerätyn tiedon pohjalta on koottu kolme vertailutaulukkoa verkkolaskun kustannuksiin liittyen. Tutkimuksen tulokset osoittivat verkkolaskuoperaattoreiden hintojen erot. Edullisin operaattori oli Maventa ja pankeista edullisimmat palveluntarjoajat olivat Aktia ja Handelsbanken. Tulosten pohjalta tehtiin johtopäätöksiä verkkolaskuoperaattorin valitsemiseen.The aim of this thesis project was to research the costs of electronic invoicing for a company, and to find out the most inexpensive operator and clarify the subject for the reader. The research was carried out by comparing six Finnish operators and the prices offered by four banks regarding e-invoicing. The theoretical section of this thesis deals with e-invoicing in general, including the present state of e-invoicing in Finland and elsewhere, the benefits of e-invoicing, the process of transitioning to e-invoicing along with operators and standards. Literature was drawn from online and printed sources, including articles and published research. A quantitative research approach was taken during the study. On the basis of the collected data three charts comparing e-invoicing were drawn up. The results of the study indicate differences in the costs of the operators. The most inexpensive operator was Maventa whereas Aktia and Handelsbanken were the most affordable of the banks. Based on the results conclusions were made about selecting an operator

Kuntoarviointi Star Pointers ja sen liiketoimintaan vaikuttavat tekijät

Opinnäytetyön aiheena oli selvittää Kuntoarviointi Star Pointersin liiketoimintaan vaikuttavia ulkoisia tekijöitä. Tarkoituksena oli selvittää, mitkä ilmiöt ovat mahdollisesti vaikuttaneet toimeksiantajayrityksen, Kuntoarviointi Star Pointersin, liikevaihtoon sekä kuntoraporttien myynnin määrään yrityksen yhdeksän liiketoimintavuoden aikana. Tätä selvitettiin PESTE-analyysia apua käyttäen sekä tarkastelemalla muutamaa kilpailijaa. Toimintaympäristöanalyysin avulla pyrittiin auttamaan toimeksiantajayritystä hahmottamaan nykyinen toimintaympäristö ja siihen vaikuttavat tekijät. Kilpailija-analyysin avulla pyrittiin löytämään keinoja, joilla toimeksiantajayritys saataisiin erottautumaan kilpailijoista. Tavoitteiden saavuttamiseksi käytettiin apuna alan kirjallisuutta, verkossa olevaa tietoa alasta, yrityksen tilinpäätöstä ja toimeksiantajayrityksen tekemiä raportteja. Näiden avulla pystyttiin selvittämään yrityksen liiketoiminnan ja talouden kehitystä. Tutkimuksessa käytettiin laadullista menetelmää. Tietoa kerättiin tilastoista, eri kirjallisuuden lähteistä, toimeksiantajan raporteista ja luotettavilta internetsivuilta. Tuloksista nousi esiin keskeisimpänä asuntolainojen korkojen ja työttömyyden suuri vaikutus yrityksen liiketoimintaympäristöön. Lisäksi poliittiset ja lainsäädännölliset seikat ovat vaikuttaneet historiassa toimeksiantajayrityksen liikevaihtoon ja luo mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Tuloksien perusteella opinnäytetyön tekijä mietti toimeksiantajalle kehitysehdotuksia jatkoa varten. Näihin lukeutui muun muassa valikoiman laajentaminen lain velvoittamiin uusiin tarkastusmuotoihin.The subject of the thesis was to analyse the external environment factors affecting the business of the structural condition evaluation company Star Pointers. The aim was to chart which factors might have influenced, and may influence in the future, the client company’s turnover and home inspections reports during the company’s nine business years. This was investigated by using PESTE-analysis and by examining a few competitors. The operating environment analysis was supposed to help the client company to understand the current business environment and the factors that affect it. The purpose of the competitor analysis was to identify ways that the client company could stand out from its competitors. To achieve these objectives relevant literature, network data, company’s financial statements and reports conducted by the client company were utilised. Thus, the company´s business and economic development was charted. The study method was qualitative. Information was collected from statistics, various literature sources, the client company’s reports and trustworthy internet sites. One of the most significant finding was that the mortgage rates and unemployment in Finland had a big impact on the client company’s business environment. In addition, the political and regulatory factors have affected the client company in the past, and they will create opportunities in the future, as well. Based on the results the thesis a few development proposals were drawn up for the future, for example, to expand the range of services to inspections obligated by the law

Yritysverotus yritysmuodon valintaan vaikuttavana tekijänä

Tämä opinnäytetyö on teoriapohjainen tutkimus verotuksen vaikutuksesta yritysmuodon valintaan. Työssä esitellään kaikki viisi Suomessa esiintyvää yritysmuotoa sekä yritysverotuksen keskeiset osa-alueet. Työssä selvitetään, mitä veroja suomalaiset yritykset maksavat, mitä eroavaisuuksia verotuksessa esiintyy eri yritysmuotojen kesken sekä tekijöitä, jotka vaikuttavat yritysten verotukseen. Työ on tehty toimeksiantona Borenius Asianajotoimisto Oy:lle ja se on toteutettu kesän ja syksyn 2017 aikana. Työn tavoitteena on koota ajantasainen tieto loogiseksi ja selkeäksi kokonaisuudeksi työn toimeksiantajalle sekä muille aiheesta kiinnostuneille lukijoille. Verotus on aiheena erittäin moniulotteinen ja se sisältää paljon yksityiskohtia, joten sitä on työssä rajattu olennaisimpiin teemoihin ja käsitteisiin. Aiheelle ominaista on myös se, että verokantoja tai niihin liittyviä tulorajoja päivitetään aika ajoin. Työn tietoperustan kokoamiseen on käytetty aiheen kirjallisuutta, lehtiartikkeleita, aiempia tutkimuksia sekä sähköisiä lähdeaineistoja. Suomessa käytössä olevat yritysmuodot ovat yksityinen elinkeinonharjoittaja, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö ja osuuskunta. Lukumäärällisesti osakeyhtiöitä on eniten ja osuuskuntia vähiten. Verotuksen lisäksi yritysmuodon valintaan vaikuttavia tekijöitä ovat mm. yrityksen perustajien lukumäärä, pääoman tarve, taloudellinen vastuu yritystoiminnasta, päätöksenteko yrityksen sisällä, yrityksen kasvumahdollisuudet sekä voitonjako. Yritysten, kuten yksityishenkilöidenkin, maksamat verot jakautuvat valtiolle, kunnille sekä evankelisluterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle. Verotuloilla katetaan siis julkisen sektorin menoja. Kaikki yritykset maksavat tuloveroa, jonka määrä perustuu yrityksen tilikauden aikana tekemään voittoon. Osakeyhtiöiden ja osuuskuntien tuloveroa kutsutaan yhteisöveroksi. Yhteisöveroa maksetaan kiinteän 20 %:n verokannan mukaan. Yksityisen elinkeinonharjoittajan tulo muodostuu ansio- ja pääomatuloista, joita verotetaan kuten yrittäjän muitakin henkilökohtaisia tuloja. Avointen yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden tekemä voitto jaetaan yhtiömiesten henkilökohtaiseksi tuloksi, joka on yksityisen elinkeinonharjoittajan tavoin ansio- ja pääomatuloa. Ansiotuloja verotetaan progressiivisesti, eli tulojen kasvaessa myös veroprosentti nousee. Pääomatuloja verotetaan 30 000 euroon saakka 30 %:n verokannan mukaan ja sen ylittävältä osalta 34 %:n mukaan. Tuloveron lisäksi kaikki tavaroita tai palveluita myyvät yritykset maksavat arvonlisäveroa. Arvonlisävero perustuu yrityksen myyntituottojen määrään. Valtion saamista verotuloista noin 40 % muodostuu arvonlisäveroista. Työssä käytetyn lähdeaineiston ja muun aiheeseen perehtymisen perusteella voidaan todeta, että verotus on merkittävä tekijä niin yritysmuodon valinnassa kuin yritysten elinkaaren muissakin vaiheissa. Siitä kertoo osaltaan myös aiheesta useasti käytävä julkinen keskustelu sekä mielipiteiden kirjo