Terveyden edistäminen ravitsemuksen ja liikunnan avulla : Hyvinvointipäivä MS-tautia sairastaville

Opinnäytetyönämme järjestimme hyvinvointipäivän Päijät-Hämeen MS-yhdistyksen jäsenille. Tavoitteenamme oli MS-tautia sairastavien terveyden edistäminen ja halusimme antaa heille keinoja parantaa omaa hyvinvointiaan elintapojaan muuttamalla liikunnan ja ravitsemuksen avulla. Hyvinvointipäivässä oli 8 osallistujaa, joista yksi oli MS-yhdistyksen puheenjohtaja. Pidimme ensimmäisenä heille luennot ravitsemuksesta, sekä liikunnasta MS-taudin näkökulmasta ja tämän jälkeen pidimme heille tuolijumpan, rentoutuksen sekä lopuksi vielä taittelimme origameja. Opinnäytetyössämme määrittelemme lyhyesti mitä on terveyden edistäminen, kerromme MS-taudista sairautena ja teoriatietoa aiheista joista luennoillamme puhuimme. Kerromme myös toiminnallisen projektimme eri vaiheista, luotettavuudesta, sekä eettisyydestä. Lopuksi on raportti päivän kulusta, sekä pohdintamme koko opinnäytetyön toteutuksesta. Jokaisen osallistujan itsensä arvioitavaksi jäi, tarvitseeko tai haluaako elämäntapojaan muuttaa niillä keinoilla joista heille kerroimme. Pyrimme huomioimaan ja ennakoimaan hyvinvointipäivässämme mahdolliset eettiset ongelmat ja kokoamaan luentomme hyvin lähdekriittisesti, jotta kertomamme tieto olisi tuoreinta tutkittua tietoa ravitsemuksesta, sekä liikunnasta MS-tautiin liittyen. Opinnäytetyömme on hyvä pohja niille, jotka haluavat toteuttaa samankaltaisia toiminnallisia projekteja. Esimerkiksi Keski-Suomen MS-yhdistyksen kanssa voisi toteuttaa samankaltaisen toimintapäivän. Kehittämistarpeena koimme laajemman kirjallisuuskatsauksen tekemisen ravitsemuksen ja liikunnan vaikutuksista MS-tautiin, sillä aiheita on tutkittu hyvin vähän.As our final thesis we organized we a wellness day for the members of the Päijät-Häme MS-society. The purpose was to promote the health of people with the MS-disease and to give them ideas of how to improve their wellbeing by changing their living habits with nutrition and exercise. The wellness day had eight participants, and one of them was the chairman of the Päijät-Häme MS-society. The day started with a lecture on nutrition and exercise from the MS-disease viewpoint. After that there was an exercise session by using chairs, followed by relaxation exercises, and, finally, the participants folded origami. The thesis briefly defines health promotion and the MS-disease as well as gives theory on the topics related to the lecture held as part of the event. It also explains the different parts of the project and discusses its reliability and ethical aspects. At the end there is a report of the wellness day and a discussion on the implementation of the thesis. It was left to the participants’ own discretion whether or not they felt that they needed to change their living habits by using the means discussed during the day. We tried to pay attention to the ethical side of our project and to anticipate the potential problems that might occur. We also tried to assemble our lecture materials with a very critical point of view and give only the latest information about nutrition and exercise concerning the MS-disease. Our final thesis is a good example for those who want to implement similar kind of functional projects. As an example one could implement the same kind of a functional day with the Central Finland MS-society. One of the challenges in this project was the difficulty of producing a wider literature review, because there are so few scientific studies related to this topic

Kehittämistutkimus : Aquafaba eheyttävän opetuksen kontekstina yläkoulun kemian opetuksessa

Eheyttävässä opetuksessa aihesisällöt pyritään liittämään toimivalla tavalla arkielämän konteksteihin. Vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan eheyttävässä opetuksessa tulee tarkastella todellisen maailman ilmiöitä ja teemoja siten, että opetuksen sisältö ja työtavat mahdollistavat näiden käsittelyn mielekkäinä kokonaisuuksina. Kemian opetuksen osalta korostetaan myös tutkimisen taitojen tärkeyttä osana opetukselle määritettyjä tavoitteita. Opetuksen tulee sen mukaan ohjata oppilasta toteuttamaan kokeellisia tutkimuksia yhteistyössä muiden kanssa sekä mahdollistamaan turvallinen ja johdonmukainen työskentely. Määritellyissä keskeisissä sisällöissä korostetaan turvallisen työskentelyn periaatteita ja perustyötaitoja, jotka antavat pohjan kokeelliselle työskentelylle. Samalla tutkimuksellisuus tukee käsitteiden rakentumista ja tutkimisen taitojen oppimista. Tämä opinnäytetyö on kehittämistutkimus, jossa kehitettiin eheyttäviä aquafaba -aiheisia kokeellisia töitä yläkoulun kemian opetukseen. Kehittämistutkimukseen kuului kaksi sykliä. Ensimmäisessä syklissä perehdyttiin tutkimuskirjallisuuteen ja opetussuunnitelmiin (teoreettinen ongelma-analyysi), tehtiin sisällönanalyysi tarkastelemalla neljää eri yläkoulun kemian oppikirjaa ja yhtä kolmiosaista yläkoulun kemian oppikirjasarjaa (empiirinen ongelma-analyysi I) ja luotiin ensimmäinen versio aquafaba -aiheisista kokeellisista töistä (kehittämistuotos I). Toisessa syklissä kehitettyjä töitä testattiin Helsingin yliopiston Kemianluokka Gadolinissa yhdellä vierailuryhmällä, minkä jälkeen oppilailta kerättiin palautetta e-lomakkeella ja vierailuryhmän opettajaa haastateltiin. Lisäksi ohjaajana tein omia havaintoja testauskerran aikana (empiirinen ongelma-analyysi II). Seuraavaksi tulokset raportoitiin ja tehtiin muutoksia työohjeisiin niiden perusteella (kehittämistuotos II). Tutkimuskysymykset olivat ”Millaisia asioita pitää ottaa huomioon aquafaba -aiheisia kemian oppimateriaaleja tai töitä kehitettäessä?”, ”Millaiset kokeelliset työt mahdollistavat aquafaban integroimisen yläkoulun kemian opetukseen?” ja ”Miten aquafaba soveltuu eheyttävän kemian opetuksen kontekstiksi?”. Kehitettyjen kokeellisten töiden todettiin soveltuvan hyvin käytettäväksi osana proteiinien opetusta yläkoulun kemiassa sekä luovan mahdollisuuden myös laajemmille oppiainerajat ylittäville opetuskokonaisuuksille, joissa yhdistyisi esimerkiksi kemian ja kotitalouden opetus. Kokeelliset työt on saatavilla Helsingin yliopiston Kemianluokka Gadolinin työohjepankissa

Eheyttävä kemian opetus nuorten kiinnostuksen tukena : esimerkkinä kiertotalous

Eheyttävässä eli integroivassa opetuksessa aiheita käsitellään oppilaan kokemusmaailman näkökulmasta. Se voi olla vertikaalista tai horisontaalista. Sisältöalueet valitaan niin, että ne ovat oppilaan kannalta merkittäviä, ajankohtaisia ja yhteiskunnallisia. Kiertotalous on hyvä aihe eheyttävään opetukseen. Se on aiheena ajankohtainen ja sen avulla voidaan välittää oppilaille tietoa myös nykypäivän kemian tutkimuksesta ja sovelluksista. EU:ssa ja Suomessa on tehty kansallisia päätöksiä, joiden tarkoituksena on edistää kiertotalouden syntymistä ja biotalouden osaamisen kehittymistä. Aiheesta on tarpeellista saada tutkimuspohjaisesti kehitettyä opetusmateriaalia. Kestävä kehitys ja oppiaineiden välisen yhteistyön lisääminen on teemana uudessa valtakunnallisessa perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteissa. Lisäksi oppilaiden laaja-alaisen osaamisen kehittymistä tulee tukea jokaisessa oppiaineessa ja kehittää heidän elinikäisen oppimisen edellytyksiä. Yhtenä kemian opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii luomaan merkityksen kemian ilmiöiden ja sovellusten sekä ihmisen ja yhteiskunnan välille. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tukea eheyttävän kontekstuaalisen opetuksen avulla oppilaiden kiinnostusta kemiaa kohtaan. Aikaisempien tutkimusten mukaan oppilaiden kiinnostus oppiainetta kohtaa parantaa heidän opiskelua ja syvällistä oppimista. Luonnontieteiden oppitunnilla käytetty kontekstipohjainen opetustapa myös motivoi oppilaita ja lisää useimmiten oppilaiden positiivista suhtautumista luonnontieteitä kohtaan. Tämä tutkimus on kehittämistutkimus, jonka tavoitteena on tuottaa opetuskokonaisuus yläkoulun kemian oppitunneille. Opetuskokonaisuuden kontekstina on kiertotalous puukemian näkökulmasta. Kehittämistutkimusta ohjaavat tutkimuskysymykset ovat: 1) Mikä on nykytilanne kemian opetuksessa kiertotalouden opetuksessa, erityisesti puukemian näkökulmasta? 2) Miten kiertotalous kontekstina voidaan toteuttaa kouluopetuksessa mielekkäästi? Vastauksia ensimmäiseen kysymykseen on etsitty yläkoulun kemian oppikirjojen tarveanalyysillä. Tarveanalyysi osoitti, että oppikirjoissa puun kemia esitetään kapeasta näkökulmasta ja kirjojen sisällöistä puuttuu kokonaan kiertotalous. Kehittämistuotos on tuotettu kirjallisuudesta ja tarveanalyysista esiin tulleiden puutteiden ja tarpeiden perusteella. Kehittämistuotos on opetuskokonaisuus kiertotaloudesta, jossa hyödynnetään yhteisöllistä ja tutkivaa oppimista sekä kehitetään oppilaan tieto- ja viestintäteknillisiä taitoja. Opetuskokonaisuuden aikana oppilaat tekevät kiertotalouteen liittyvä tutkimuksen, jonka he julkaisevat valitulle internetalustalle. Kokonaisuuteen kuuluu myös ryhmän työn esittäminen, toisten töiden arvioiminen ja oman työskentelyn itsearviointi. Tässä tutkimuksessa tuotettua opetusmateriaalia voidaan käyttää opettajien työkaluna, sillä se vastaa uuden perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisia sisältöjä ja se paikkaa oppimateriaaleissa ilmenneitä puutteita. Lisäksi oppimateriaalien kirjoittajat voivat hyödyntää tutkimustulosten ja tuotetun materiaalin ideoita uusien oppimateriaalien kirjoittamisessa

Kauran viljelyvarmuus Suomessa 1950-1976

vokKirjasto Aj-

Feeding management strategies to minimize nitrogen excretion of horses

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää hevosten ruokinnassa tehtävien rehuvalintojen vaikutuksia hevosten son-nassa ja virtsassa erittyvän typen määrään, ja löytää tutkimuksen avulla ruokinnallisia keinoja hevostaloudesta peräisin olevan ympäristökuormituksen vähentämiseen. Tutkimus toteutettiin osana laajempaa Horse Manure-hanketta. Kokonaiskeruumenetelmällä toteutetun sulavuuskokeen koe-eläiminä oli kuusi suomenhevostammaa. Koe toteu-tettiin 30.12.2013 – 21.3.2014, ja se käsitti yhteensä neljä 21 vuorokauden mittaista jaksoa. Koeasetelmana oli epätäydellinen 6 x 4 latinalainen neliö. Koeruokintoja oli yhteensä kuusi. Rehuiksi oli valittu Suomessa yleisesti hevosten ruokinnassa käytettäviä rehuja, ja ruokinnat koostuivat seuraavasti: 1) Esikuivattu säilöheinä 100 %, 2) Kuivaheinä 100 %, 3) Kuivaheinä 70 % + kaura 30 %, 4) Kuivaheinä 70 % ja soijarouhe + kaura 30 %, 5) Kuivaheinä 70 % ja rypsirouhe + kaura 30 % ja 6) Kuivaheinä 70 % ja pellavarouhe + kaura 30 %. Rehuannokset määritettiin kullekin koejaksolle siten, että kuiva-aineen saanti ja sulavan raakavalkuaisen määrä olivat suhteessa elopainoon ja täyttivät kevyttä työtä tekevien hevosten energian tarvesuositukset. Tutkimuksen hypoteesi oli, että rehuvalinnoil-la voidaan vaikuttaa valkuaisen hyväksikäyttöön, ja tätä kautta sonnassa ja virtsassa erittyvän typen määrään. Rehuvalinnat vaikuttivat hevosten erittämän sonnan ja virtsan määrään sekä sonnassa ja virtsassa erittyvän typen määrään. Ruokinnan sisältäessä ainoastaan säilöheinää hevoset erittivät vuorokaudessa enemmän sontaa muihin ruokintoihin verrattaessa (P<0,001). Hevoset erittivät enemmän sontaa niiden saadessa pelkästään heinää verrat-taessa heinää ja täydennysrehuja sisältäviin ruokintoihin (P<0,001). Hevoset erittivät enemmän virtsaa niiden syödessä pelkästään säilöheinää verrattaessa muihin ruokintoihin (P<0,05) sekä hevosten syödessä ainoastaan kuivaa heinää verrattuna täydennettyihin ruokintoihin (P<0,01). Valkuaisrehujen lisääminen ruokintaan vähensi sonnassa erittyvän typen määrää. Hevosten sonta sisälsi enemmän typpeä niiden ruokinnan koostuessa ainoastaan säilöheinästä muihin ruokintoihin verrattuina (P<0,01). Hevosten ruokinnan sisältäessä ainoastaan kuivaa heinää, erittyi sonnassa enemmän typpeä kuin heinäruokintaa täydennettäessä (P<0,01). Rehujen sisältämän valkuaispi-toisuuden nousu lisäsi virtsassa erittyvän typen määrää. Hevoset erittivät virtsassa vähemmän typpeä niiden saa-dessa ainoastaan heinää täydennettyihin ruokintoihin verrattaessa (P<0,001). Typen kokonaiseritys (sonta + virt-sa) oli pienempi ruokinnan koostuessa pelkästä kuivasta heinästä (P<0,001) verrattaessa täydennettyihin ruokin-toihin. Hevosten kokonaistypen eritys oli pienempi hevosten saadessa heinää ja kauraa verrattaessa valkuaisrehu-ja sisältäviin ruokintoihin (P<0,05). Ruokinnan suunnittelun avulla voidaan vähentää lantaan päätyvän typen osuutta sekä sen huuhtoutumisriskiä erityisesti hevosten tarha-alueilta. Ravitsemuksellisen tarpeen ylittävä valkuaisruokinta lisää ympäristön typpi-kuormitusta, sillä se lisää typen erittymistä sontaan ja virtsaan

EKG:N REKISTERÖINTI HOITOTYÖSSÄ : Perusteet ja teknisesti oikea rekisteröintitapa

Tutkittaessa sydämen sähköistä toimintaa on elektrogardiografia eli EKG tärkeä tutkimusmenetelmä. EKG-rekisteröinti on sairaanhoitajan yleisimpiä itsenäisesti suorittamia tutkimuksia. Hoitajalta edellytetään riittävää tietoa ja taitoa rekisteröidä laadukas ja virheetön sydämen sähköinen tallenne, koska tämän pohjalta tehdään yleensä useita kliinisesti merkittäviä ratkaisuja potilaan hoidossa. Useimmiten toimin-tahäiriöt sydämessä, kuten hapenpuute ja erilaiset rytmihäiriöt, pystytään todentamaan EKG- rekiste-röinnin avulla. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on opetusmateriaalin tuottaminen EKG-rekisteröinnin perusasioista. Opinnäytetyömme koostuu kirjallisesta raporttiosuudesta sekä tiiviistä PowerPoint-esityksestä

Terve kala : Tautien ennaltaehkäisy, tunnistus ja hoito

Saatavissa myös ruotsiksi, venäjäksi ja viroksiTerve kala – tautien ennaltaehkäisy, tunnistus ja hoito julkaistiin vuonna 2000. Kohderyhmänä olivat etenkin sisämaan poikaskasvattajat, mutta opas löysi tiensä kala-alan ammattilaisten käyttöön laajemminkin ja myös kalanviljelylaitoksia valvovien viranomaisen käsikirjaksi. Opas myös käännettiin sekä ruotsiksi että venäjäksi. Se on edelleen ainut suomenkielinen kokoomateos kalataudeista, niiden ennaltaehkäisystä, tunnistuksesta ja hoidosta. Kansainvälisessä vertailussa Suomen kalatautitilanne on edelleen melko hyvä. Elävän kalan tuonti on kuitenkin lisääntynyt 2000-luvulla, ja uusia virus- ja bakteeritauteja on todettu. Kokemusten mukaan taudit leviävät etenkin kala- ja mätisiirtojen mukana maasta toiseen, koska täyttä varmuutta kala- tai mätierän taudittomuudesta ei voida saada. Virus-, bakteeri-, lois- ja sienitaudeista kokemuksia on karttunut jo reilun kolmenkymmenen vuoden ajalta. Tautien ennaltaehkäisy ja rokotteet ovat kehittyneet ja tietämys taudeista yleensäkin lisääntynyt siinä määrin, että Terve kala -oppaan päivittäminen katsottiin aiheelliseksi. JULKAISU ON SAATAVISSA TOISTAISEKSI AINOASTAAN PDF-MUODOSSA. (Verkkoversio korjattu 15.1.2013) Takakannen esittelyteksti: Bakteerit, virukset, loiset ja sienet aiheuttavat kaloille monenlaisia sairauksia. Parin viimeisen vuosikymmenen aikana kalatautien aiheuttajia on opittu tunnistamaan yhä paremmin, ja niitä osataan myös ennaltaehkäistä ja hoitaa tehokkaasti. Kalojen terveydenhoito Suomessa onkin edennyt isoin harppauksin 1990-luvulta lähtien. Kalojen hyvinvointi on tärkein tekijä sairauksien ennaltaehkäisyssä. Viljelylaitosten henkilökunnan kokemus ja ammattitaito ovat avainasemassa, kun on kysymys kasvatettavien kalojen terveydestä. Terve kala -opas tukee tätä kalanviljelylaitoksissa tehtävää perustyötä. Terve kala on käytännönläheinen opas havainnollisine värikuvineen. Se sisältää kirjallisuudesta koottua ja kokemusperäistä tietoa kalatautien ennaltaehkäisystä, tunnistuksesta ja hoidosta. Kirja on tehty Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen, Elintarviketurvallisuusviraston ja Oulun yliopiston asiantuntijoiden yhteistyönä. Terve kala -kirja on ensi sijaisesti tarkoitettu sisämaan poikasviljelijöiden oppaaksi, mutta se tarjoaa runsaasti tietoa myös emo- ja ruokakalankasvattajille ja soveltuu erinomaisesti opetukseen.Toinen tarkistettu paino

Pienkemikaalit tekevät kasvista terveellisen

MTT:ssä tutkitaan kasvien makuun, aromiin, väriin, säilyvyyteen ja mahdollisesti myös ihmisen terveyteen vaikuttavien pienkemikaalien muodostusta pohjoisissa kasvuoloissa. Tutkimuksissa havaittiin, että kasvien kasvuolot vaikuttavat pienkemikaalien muodostukseen. Usein pieni sato sisälsi suurta satoa enemmän pienkemikaaleja.VokKV

Monokarboksylaattikuljettajaisoformien MCT1 ja MCT4 ilmentyminen sian mahassa ja ohutsuolessa

Sian rehut sisältävät maitohappoa ja haihtuvia rasvahappoja (VFA). Lisäksi eri osissa ruoansulatuskanavaa näitä orgaanisia happoja syntyy rehun hiilihydraattien maitohappokäymisen ja muun mikrobifermentaation vuoksi. Ohut- ja paksusuolen pH on yli 6, jolloin maitohappo ja haihtuvat rasvahapot esiintyvät lähes täysin dissosioituneena ja niiden passiivinen diffuusio solukalvojen läpi on siksi erittäin vähäistä. Anionimuotoisia happoja imeytyy epiteelien läpi kuitenkin erityisten monokarboksylaattikuljettajien (MCT) avulla. Monokarboksylaattikuljettajat ovat solukalvoilla sijaitsevia proteiineja, joista tunnetaan nykyään 14 erilaista isoformia. MCT kuljettaa dissosioituneen happomolekyylin lisäksi protonin samaan suuntaan. Monokarboksylaattikuljettajat säätelevät solunsisäistä pH:ta sekä happoanionien konsentraatiota ja niiden ilmeneminen on kudos- ja eläinlajikohtaista. Monokarboksylaattikuljettajilla on kaitsijaproteiineja, joilla on ratkaiseva merkitys kuljettajien toiminnalle. Aiemmin sian ohutsuolesta on löydetty MCT1 -proteiini. Tämän tutkimuksen kokeellisen osan tarkoituksena oli määrittää isoformien MCT1 ja MCT4 ilmentyminen eri osissa sian mahaa ja ohutsuolta. Tämä on ensimmäinen kerta, kun sian mahalaukusta on määritetty MCT-proteiineja ja sian ohutsuolesta on mitattu MCT-proteiineja systemaattisesti koko ohutsuolen alueelta. Tutkimuksessa oli mukana 8 sikaa, joiden kudosnäytteet kerättiin teurastuksen jälkeen. MCT4:n suhteellinen määrä ei eronnut tilastollisesti mahan ja eri ohutsuolen osien välillä. Mahassa MCT1:n määrä oli vähäinen. Mahan hapan ympäristö luo edellytykset maitohapon ja haihtuvien rasvahappojen passiiviselle imeytymiselle dissosioitumattomassa muodossaan. Ohutsuolessa MCT1:n suhteellinen määrä oli suurempi ohutsuolen alkuosassa kuin mahassa (P < 0,01) tai ohutsuolen loppuosassa (P < 0,001). Ohutsuolessa tarvitaan kuljettajaproteiineja maitohapon tehokkaan imeytymisen varmistamiseksi

Foreign Trade 1982 : Volume III

Suomen virallinen tilasto (SVT