Gestational age and hospital utilization : three-years follow-up of an area-based birth cohort

OBJECTIVE: To investigate differences by gestational age in emergency department visits and re-hospitalizations during the three years following childbirth discharge. METHODS: We performed a historical cohort study in Lazio Region, Italy, for infants born in 2007-2008 to resident mothers. Health administrative data were used. Analysis was performed by multinomial logistic regression. RESULTS: Of 90 545 infants, more than 50% had at least one emergency department visit, and 18.8% at least one re-hospitalization. After the exclusion of infants with congenital anomalies, relative risk ratios of re-hospitalization and, to a lesser extent, of emergency department visits increased by decreasing gestational age; the two events were also higher for mothers ≤35 years of age, with low education and of Italian nationality. Residency outside the metropolitan area was associated with an increased risk of re-hospitalization and a decreased risk of emergency department visits. CONCLUSION: During the three years following childbirth discharge, re-hospitalizations and, to a lesser extent, emergency department use are inversely related to gestational age at birth; socio-demographic factors have an effect on the risk of infant use of hospital resources independent of gestational age

Early term babies. Part 2. Health status. Literature review.

The health status of early term infants often has abnormalities in the younger and older age compared with fully mature infants. In early term infants, the incidence rate and the formation of complications are higher, the frequency of hospitalizations in the hospital is higher than in full term children under the age of 18 years. Early term infants are at risk of overweight and obesity compared to fully mature infants. In older children, behavioral disturbances are often characteristic of children born from early term births. Adults born from early term labor have higher blood pressure values and are at greater risk of developing cardiovascular diseases.Состояние здоровья ранних доношенных детей часто имеет отклонения в младшем и старшем возрасте в сравнении с полностью доношенными детьми. У ранних доношенных детей регистрируется выше уровень заболеваемости и формирования осложнений, выше частота госпитализаций в стационар по сравнению с полностью доношенными детьми в возрасте до 18 лет. Ранние доношенные дети по сравнению с полностью доношенными детьми подвержены риску формирования избыточной массы тела и ожирения. В старшем возрасте для детей, рожденных от ранних доношенных родов, часто характерны поведенческие нарушения. Взрослые люди, родившиеся от ранних срочных родов, имеют более высокие значения артериального давления, у них больший риск развития сердечно-сосудистых заболеваний

Gestational age and hospital utilization: three-years follow-up of an area-based birth cohort

Objective: To investigate differences by gestational age in emergency department visits and re-hospitalizations during the three years following childbirth discharge. Methods: We performed a historical cohort study in Lazio Region, Italy, for infants born in 2007-2008 to resident mothers. Health administrative data were used. Analysis was performed by multinomial logistic regression. Results: Of 90,545 infants, more than 50% had at least one emergency department visit, and 18.8% at least one re-hospitalization. Relative risk ratios of both events increased by decreasing gestational age, and were higher for mothers ≤35 years of age, with low education and of Italian nationality. Residency outside the metropolitan area was associated with an increased risk of re-hospitalization and a decreased risk of emergency department visits. Conclusion: During the three years following childbirth discharge, re-hospitalizations and, to a lesser extent, emergency department use are inversely related to gestational age at birth; socio-demographic factors have an effect on the risk of infant use of hospital resources independent of gestational age.  

Influenza hospitalizations during childhood in children born preterm

Objective: The objective is to determine if children born preterm were at increased risk of influenza hospitalization up to age five. Methods: National registry data on all children born in Norway between 2008 and 2011 were used in Cox regression models to estimate adjusted hazard ratios (aHRs) for influenza hospitalizations up to age five in children born preterm (<37 pregnancy weeks). HRs were also estimated separately for very preterm (<32 weeks), early term (37-38 weeks), and post-term (≥42 weeks) children. Results: Among 238,628 children born in Norway from January 2008 to December 2011, 15,086 (6.3%) were born preterm. There were 754 (0.3%) children hospitalized with influenza before age five. The rate of hospitalizations in children born preterm was 13.8 per 10,000 person-years (95% confidence interval [CI] [11.3, 16.7]), and 5.9 per 10,000 person-years (95% CI [5.5, 6.4]) in children born at term (≥37 weeks). Children born preterm had a higher risk of influenza hospitalization before age 5: aHR 2.33 (95% CI [1.85, 2.93]). The risk increased with decreasing gestational age and was highest among those born extremely/very preterm; aHR 4.07 (95% CI [2.63, 6.31]). Compared with children born at 40-41 weeks, children born early term also had an elevated risk of influenza hospitalization; aHR (37 weeks) 1.89 (95% CI [1.43, 2.50]), aHR (38 weeks) 1.43 (95% CI [1.15, 1.78]). Conclusion: Children born preterm had a higher risk of influenza hospitalizations before age five. An elevated risk was also present among children born at an early term. Children born preterm could benefit from influenza vaccinations

Desarrollo de la función pulmonar en lactantes pretérmino sano durante los primeros seis años de vida

131 p.Este proyecto forma parte de un estudio epidemiológico, multicéntrico, prospectivo y de ámbito nacional, diseñadopara el estudio de la función pulmonar en niños nacidos pretérminos entre 30 y 35+6 semanas de gestación y sincomorbilidades, comparado con un grupo de recién nacidos a término sanos. El estudio ha sido coordinadoconjuntamente por las secciones de Neumología Infantil de los Hospitales Universitarios Donostia, en San Sebastián,y Vall d'Hebron, en Barcelona. Hemos realizado este estudio en una cohorte de niños en edad preescolar porque apesar de haberse publicado gran número de artículos acerca de la función pulmonar durante la época de lactante,existen pocos proyectos que hayan estudiado la función pulmonar en etapas posteriores. En la primera fase de esta investigación se estudió la función pulmonar y morbilidad respiratoria de lactantes nacidos pretérmino (entre 30 y 35+6 semanas de gestación) sanos, durante los primeros 18 meses de vida. Se objetivó que existían diferencias en lafunción pulmonar, concretamente en Crs (complianza del sistema respiratorio) y en VmaxFRC (flujo espiratoriomáximo de la capacidad funcional residual), entre los recién nacidos a término y dichos prematuros a los 6 meses deedad corregida, no manteniéndose estas diferencias a los 18 meses de edad. En la segunda fase de la investigación, seha continuado estudiando a los mismos sujetos durante la etapa preescolar, es decir hasta los 6 años de vida ±12meses, para poder valorar la influencia de la prematuridad en el desarrollo de la función pulmonar (valorada mediante espirometría forzada, medición de resistencia específica de la vía aérea mediante pletismografía y pruebabroncodilatadora). Como objetivos secundarios, también hemos querido determinar la incidencia de la patología de lavía aérea (bronquiolitis, sibilancias recurrentes y/o asma) y analizar el desarrollo de la función pulmonar en la edadpreescolar mediante la comparación de la función pulmonar en lactantes nacidos pretérminos sanos, sin patología respiratoria pulmonar en el periodo neonatal, con la función pulmonar de lactantes nacidos a término sanos. Tras analizar los datos hemos concluido que la función pulmonar fue similar entre ambos grupos durante la etapapreescolar, únicamente encontramos diferencias significativas entre prematuros y nacidos a término en la funciónpulmonar pre y post broncodilatación a los 4 y 5 años en los mesoflujos, pero no en el seguimiento posterior.Respecto al estudio de la patología de la vía aérea, la prevalencia de bronquiolitis fue similar entre ambos grupos,pero en cambio, sí encontramos que la prevalencia de bronquitis fue mayor entre los 3 y los 4 años en el grupo de prematuros, así como la prevalencia de hospitalizaciones por infecciones respiratorias hasta los 6 años de edad.Finalmente, podemos afirmar que en nuestra cohorte, las diferencias encontradas en la función pulmonar entre prematuros y recién nacidos a término durante la época de lactante, desaparecen durante la etapa preescolar, a pesar de objetivar una mayor morbilidad respiratoria en los recién nacidos pretérmino que persiste por lo menos hasta los 6 años de edad

Respiratory Morbidity and Atopic Dermatitis by School Age after Preterm, Term and Post-term Birth : A Nationwide register study

Astma ja atooppinen ihottuma ovat yleisiä lapsuusiän sairauksia ja alahengitystieinfektiot ovat alle kouluikäisten lasten yleisimpiä sairaalahoidon syitä. Hyvin ennenaikaiseen syntymään (<32 raskausviikolla) liittyy lisääntynyt lapsuusiän astmariski ja sairaalahoidon tarve hengitystieinfektioiden vuoksi täysiaikaisena syntyneisiin verrattuna. Toisaalta tässä ryhmässä on raportoitu atooppisen ihottuman riskin olevan vähäisempi. Pitkäaikaisesta hengitystiesairastuvuudesta ja atooppisen ihottuman esiintymistä on vähemmän tutkimustietoa kohtalaisen (32+0-33+6 raskausviikoilla) ja hieman (34+0-36+6 raskausviikolla) ennenaikaisesti syntyneiden lasten ryhmistä sekä täysiaikaisena syntyneiden lasten alaryhmistä eriteltynä: varhainen täysiaikainen (37+0-38+6 raskausviikkoa), ’täysi’ täysiaikainen (39+0-40+6 raskausviikkoa), hieman yliaikainen (41+0-41+6) ja yliaikainen (≥42 raskausviikkoa). Syntymäraskausviikkojen lisäksi myös varhaisen elämän vaiheen altistuksilla näyttäsi olevan merkitystä näiden sairauksien synnyssä. Tämän väitöskirjan tavoitteena oli verrata kohtalaisen ja hieman ennenaikaisena syntyneiden lasten pitkäaikaista hengitystiesairastuvauutta ja vaikean atooppisen ihottuman ilmaantuvuutta ja mahdollisia riskitekijöitä suhteessa hyvin ennenaikaisena ja täysiaikaisena (>37 raskausviikkoa) syntyneisiin lapsiin. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin täysiaikaisina syntyneillä raskausviikkoryhmittäin eriteltynä yhteyttä myöhempään astman, atooppisen ihottuman ja alahengitystieinfektioiden sairastumisriskiin. Tutkimuksessa arvioitiin äidin raskaudenaikaisia ja synnytykseen sekä vastasyntyneisyyskauteen liittyviä riskitekijöitä pitkäaikaisen hengitystiesairastuvuuden ja atooppisen ihottuman selittäjinä. Tähän kansalliseen rekisteritutkimukseen otettiin mukaan kaikki Suomessa syntymärekisterin tietojen mukaan vuosina 1991-2008 syntyneet lapset (n=1,039,263). Tutkimuksesta suljettiin pois lapset, joilta puuttui tieto raskaudenkestosta, joilla oli merkittävä synnynnäinen epämuodostuma ja ne, jotka kuolivat ennen yhden vuoden ikää. Lopullinen tutkimuskohortti (n=1,018,256, joka 98% kaikista) analysoitiin neljässä raskausviikkojen mukaisessa ryhmässä: hyvin ennenaikaiset (n=6,329), kohtalaisen ennenaikaiset (n=6,796), hieman ennenaikaiset (n=39,928) ja täysiaikaiset (n=965,203). Lisäksi täysiaikaisena syntyneet lapset jaettiin vielä neljään ala-ryhmään: varhainen täysiaikainen (n=181,667), ’täysi’ täysiaikainen (n=546,928), hieman yliaikainen (n=189,373) ja yliaikainen (n=47,318). Rekisteritietoja yhdistämällä selvitettiin astman, atooppisen ihottuman ja alahengitystieinfektioiden ilmaantuvuutta ja riskitekijöitä eri raskausviikkoryhmissä seitsemään ikävuoteen mennessä. Monimuuttuja-analyysillä selvitettiin raskaudenaikaisia, synnytykseen ja vastasyntyneisyyskauteen liittyviä riskitekijöitä. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kohtalaisen ja hieman ennenaikaisena syntyneillä lapsilla oli enemmän astmalääkekorvattavuuksia ja sairaalakäyntejä astman ja alahengitystieinfektioiden vuoksi kuin täysiaikaisena syntyneillä, mutta vähemmän kuin hyvin ennenaikaisesti syntyneillä. Myös varhaiseen täysiaikaiseen syntymään liittyi lisääntynyt astmariski, mutta hieman yliaikainen ja yliaikainen syntymä näyttivät suojaavan astmalta verrattuna ’täyteen’ täysiaikaiseen syntymään. Astmaan ja alahengitystieinfektioihin liittyvien sairaalakäyntien ilmaantuvuus väheni raskausviikkojen lisääntyessä. Sitä vastoin, atooppisen ihottuman vuoksi sairaalakäynnit lisääntyivät syntymäraskausviikkojen kasvaessa ja yliaikainen syntymä yhdistyi lisääntyneeseen riskiin. Vakioidussa monimuuttuja-analyysissä hengitystiesairastuvuutta lisääviä riskitekijöitä olivat äidin raskaudenaikainen tupakointi, syntymä keisarileikkauksella, pojan sukupuoli, hoitojakso vastasyntyneiden osastolla ja hengityskonehoito. Lisäksi vastasyntyneisyyskauden antibioottihoito yhdistyi alahengitystieinfektiosairastavuuteen. Merkittävimpiä atooppista ihottumaa ennustavia tekijöitä olivat pojan sukupuoli, esikoisuus, syntymä keskus- tai aluesairaalassa ja syntymä keisarileikkauksella. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että hyvin ennenaikaisesti syntyneiden lasten lisäksi myös kohtalaiseen ja hieman ennenaikaiseen syntymään kuten myös varhaiseen täysiaikaiseen syntymään liittyy lisääntynyt sairastuvuus astmaan ja alahengitystieinfektioihin varhaislapsuudessa, mutta yliaikainen syntymä näyttäisi vähentävän tätä sairastuvuutta. Atooppisen ihottuman sairastuvuutta ennenaikaisuus näyttäsi vähentävän, mutta yliaikaisuus vastaavasti lisäävän tätä. Keinoja vaikuttaa sairastumisriskiä vähentäviin tekijöihin, kuten raskaudenaikainen tupakointi, elektiivisen keisarileikkauksen ajankohta, vastasyntyneisyyskauden hengityskonehoito ja antibioottien käyttö, tulisi harkita käytännön työssä.Asthma and atopic dermatitis are common diseases in childhood and lower respiratory tract infections (LRTIs) are the leading cause of hospitalization in preschool children. Very preterm birth (<32 weeks of gestational age, GA) has been associated with an increased risk of asthma and respiratory infection-related hospital admissions in childhood, whereas the risk of atopic dermatitis in cases of very preterm birth has been found to be decreased compared with children born at term. Long term respiratory morbidity and the risk of atopic dermatitis among children born moderately (MP; 32+0-33+0 weeks) and late preterm (LP; 34+0-36+0 weeks) and among sub-groups of term-born children, i.e. early-term (37+0-38+6 weeks), full-term (39+0-40+6 weeks), late-term (41+0-41+6 weeks) and post-term (≥42 weeks), are less well studied. It is suggested that, in addition to GA at birth, some early-life exposures may also play a role in the pathogenesis of these diseases. The aim of this study was to compare the incidence and risk of long-term respiratory morbidity and severe atopic dermatitis in MP and LP children with those in very preterm and term children by school age. The study also aimed to evaluate the association of early-term, late-term and post-term birth with later risk of asthma, atopic dermatitis and LRTIs. Maternal-, delivery- and newborn-related factors associated with increased long-term respiratory morbidity and atopic dermatitis in relation to GA at birth were explored. This national register study included all children born in Finland between 1991 and 2008 based on data derived from the Medical Birth Register (n=1,039,263). After excluding infants with missing data on GA, those with any major congenital anomalies, and those who died before the age of one year, the remaining cohort of 1,018,256 (98.0% of all children born) were analyzed as follows: very preterm (n=6,329), MP (n=6,796), LP (n=39,928) and term (n=965,203). In addition, children born after 37 weeks (n=965,203) were divided into four subgroups: early- term (n=181,667), full-term (n=546,845), late-term (n=189,373) and post-term (n=47,318). The incidence and risk factors for asthma, atopic dermatitis and LRTIs by seven years of age were evaluated by linking the health register data. Maternal and neonatal factors associated with the risk of asthma, atopic dermatitis and LRTIs were assessed using multivariable analysis. The results of this study showed that MP and LP born children received asthma medication reimbursement and were admitted to hospital for asthma and LRTIs more often than term controls but less frequently than very preterm children. Early- term birth was also a predictor of asthma, while late- and post-term births appeared to be associated with a decreased risk of asthma compared with full-term birth. There was a decreasing trend in hospital visits due to asthma and LRTIs with increasing GA. Instead, the incidence of hospital visits due to atopic dermatitis rose with increasing GA and post-term birth associated with an increased risk of atopic dermatitis. Risk factors for respiratory morbidity in fully adjusted models included maternal smoking during pregnancy, birth by cesarean section, male sex, admission to a neonatal unit and ventilator therapy, and neonatal antibiotic therapy was also associated with the risk of LRTIs. The most relevant risk factors for atopic dermatitis were male sex, being first-born, birth in a level II hospital and birth by cesarean section. In conclusion, these results suggest that in addition to very preterm birth, MP, LP and early-term births are also associated with an increased risk of asthma and LRTIs in early childhood whereas post-term birth appears to reduce this risk. Interestingly, preterm birth seemed to decrease the risk of atopic dermatitis and post- term birth associated with an increased risk of atopic dermatitis. Means to affect underlying modifiable risk factors, such as smoking during pregnancy, timing of birth by elective cesarean section, neonatal ventilator therapy and antibiotic therapy should be considered in clinical practice

Lower respiratory tract disorder hospitalizations among children born via elective early-term delivery

<p><i>Objective</i>: We evaluated the hypothesis that elective early-term delivery increases the risk of childhood lower respiratory tract disorder hospitalization.</p> <p><i>Methods</i>: Children born via early-term elective inductions were compared to full- or late-term elective inductions in a retrospective cohort study using Washington State birth certificate and hospital discharge data. Outcomes were the odds of lower respiratory disorder hospitalization before age five and cause specific odds ratios for asthma, bronchiolitis, bronchitis, and pneumonia. In addition, a subgroup analysis excluding infants with perinatal complications was conducted.</p> <p><i>Results</i>: Electively induced early-term children were at significantly increased risk of hospitalization before age five for lower respiratory disorders compared to similar full- or late-term children (adjusted OR: 1.31, 95% CI: 1.11–1.55). Bronchiolitis was the only cause-specific outcome with a statistically significant increase in odds of hospitalization, though comparable increases were found for the less common diagnoses of asthma (adjusted OR: 1.39, 95% CI: 0.93–2.08) and pneumonia (adjusted OR: 1.27, 95% CI: 0.99–1.64). Excluding infants with perinatal complications did not alter the results.</p> <p><i>Conclusions</i>: There was an association between electively induced early-term delivery and hospitalization for lower respiratory tract disorders before age five. This reinforces policies discouraging elective early-term delivery.</p