The advantages, challenges and opportunities of project alliance delivery in relation to traditional delivery methods

Yhteistoimintamallisille toteutusmuodoille on hankkeiden kompleksisuuden ja sidosryhmien määrän lisääntyessä paljon kysyntää. Useita yhteistyömallisia pilottihankkeita on käynnistetty ja alan toimijat kehittävät yhteistyössä erilaisiin hankkeisiin paremmin soveltuvia toteutusmuotoja kuten projektiallianssia. Projektiallianssissa tilaaja, suunnittelija(t) päätoteuttaja(t) sekä mahdolliset muut osapuolet muodostavat yhteisellä sopimuksella projektiorganisaation, joka toteuttaa hankkeen riskit ja mahdollisuudet jakaen. Projektiallianssin tavoitteena on olla joustava toteutusmuoto kiinteistö- ja rakennusalan tuottavuuden lisäämiseksi, asiakaslähtöisyyden parantamiseksi ja osapuolten intressien yhdistämiseksi. Työssä tehtiin kirjallisuustutkimus projektiallianssin toiminnasta ja periaatteista, sekä niiden eroavaisuuksista perinteisiin toteutusmuotoihin. Lisäksi kirjallisuustutkimuksessa tutkittiin lyhyesti projektiallianssin suorituskyvyn parantamista lean-filosofian kautta. Haastattelututkimuksessa projektiallianssihankkeiden onnistumista tarkasteltiin haastattelemalla tilaajien ja palveluntuottajien edustajia seitsemässä allianssihank-keessa, ja näkemystä täydennettiin vielä kahden muun yhteistoimintahankkeen haastatteluilla. Onnistumista tarkasteltiin tavoitteiden toteutumiseen ja allianssin toiminnan onnistumiseen keskittyvien kysymysten kautta. Teorian ja haastatteluiden pohjalta muodostettiin yhteenveto projektiallianssin eduista, haasteista ja mahdollisuuksista suhteessa perinteisiin toteutusmuotoihin. Saatujen tulosten valossa arvioitiin projektiallianssin mahdollisuuksia olla kehittämässä kiinteistö- ja rakennusalaa laadukkaampaan ja tuottavampaan suuntaan. Tutkimuksen tuloksien perusteella voidaan todeta projektiallianssin tarjoavan useita etuja ja mahdollisuuksia. Projektiallianssilla on mahdollista toteuttaa kompleksiset ja paljon tuntematonta riskiä sisältävät hankkeet taloudellisesti, aikataulussa ja tilaajan tavoitteet huomioiden. Haasteena on uuden toteutusmuodon edellyttämä korkea osaamisvaatimus. Projektiallianssi ei sovi jokaiseen hankkeeseen, mutta sen elementtejä on mahdollista hyödyntää myös muilla toteutusmuodoilla tehtävissä hankkeissa.The complexity of the projects and the number of interest groups are increasing and there is a growing demand for collaborative delivery methods. Several collaborative pilot projects have been launched and the real estate and construction industry jointly develop delivery methods which will better take the client’s needs into account, such as the project alliance delivery. In project alliance delivery the client, the designer (s), the main contractor (s) and possibly other parties form an agreement between the project organization to implement the project and share the outcomes including risks and opportunities. Project alliance offers a solution in real estate and construction industry to increase productivity, improve customer orientation and connect the parties' interests. The work was carried out as literature research project and interview survey. The literature research explains the activities and principles of projects alliance delivery, as well as its differences to traditional delivery methods. It also included a short literature research from improving project alliances performance with lean philosophy. Interview survey examined project alliance’s success by interviewing clients and service providers in seven project alliances, and supplemented the results by interviewing two people from other collaborative delivery methods. The success of the projects was examined by checking the client’s objectives and how these were achieved and also by examining functioning of the alliance. Theory and the interviews created the basis for summary from the benefits, challenges and opportunities in alliance projects in relation to the traditional delivery forms. The results assessed project alliances potential to play part in the development of the real estate and construction industry towards better quality and productivity. Results from the study shows that project alliance delivery offers a number of advantages and opportunities. With project alliance it is possible to implement complex and risky projects economically, on time and clients goals in mind. The challenge is the high skill requirement. Project Alliance is not suitable for every project, but its elements can be utilized in other delivery methods as well

Yhteistyöhön perustuva projektiallianssi julkisena hankintana

Projektiallianssilla tarkoitetaan hankkeen toimijoiden välistä, kaikkien yhteiseen sopimukseen perustuvaa hankkeen toteutusmuotoa, jossa osapuolet vastaavat toteutettavan projektin suunnittelusta ja rakentamisesta yhdessä. Projektialliallianssi on ollut Iso-Britanniassa ja Australiassa erityisen suosittu hankkeiden toteutusmuoto. Suomeen se on rantautunut ensimmäisen kerran vuonna 2011. Tutkielma on tehty Tekesin rahoittamalle APD-projektille (Value Co-Creation in Agile Project De-velopment). Siinä on sovellettu oikeusdogmaattista sekä ongelmakeskeistä tutkimusmetodia ja tutkimuksessa on hyödynnetty allianssisopimuksia sekä asiantuntijahaastattelua. Tarkoituksena on selvittää, miten julkisia hankintoja voidaan toteuttaa projektiallianssina ja kuinka yhteistyötä tukeva sopimus laaditaan. Projektiallianssia tarkastellaan hankintalain mukaisena neuvottelumenettelynä. Tutkimus rajoittuu koskemaan vain suuria ja monimutkaisia rakennus- ja infrastruktuurihankkeita, joiden kokoluokka on mitattavissa useissa miljoonissa euroissa. Tutkielmassa esitellään myös PBS-rahoitusmalli, joka on projektirahoituksen ja arvopaperistamisen yhdistelmä ja jota voidaan hyödyntää projektiallianssin rahoituksessa. Kyseisen mallin avulla voidaan saavuttaa julkisten varojen säästöjä, kun hankinnan rahoittamisen hoitaisivat yksityiset tahot. Kaikki projektiallianssin osapuolet laativat yhden yhteisen sopimuksen. Siinä on esimerkiksi hyvin yksinkertaiselta vaikuttavia ehtoja, jotka velvoittavat osapuolia esimerkiksi pidättäytymään toiminnasta, joka edesauttaa omaa etua toisen kustannuksella. Allianssisopimuksen ominaispiirteisiin kuuluu no claim no blame – sopimusehto, jolla osapuolten oikeus saattaa allianssisopimusta koskeva asia tuomioistuimen ratkaistavaksi on poistettu. Tällä ehdolla poistetaan sopimusteknisesti perinteinen sopimusoikeudellinen näkökulma voittajasta ja häviäjästä, mikä taas luo paremmat edellytykset toimia aidosti yhteistyössä ja yhteisen tavoitteen eteen, ilman oman edun tavoittelua ja vastuun allokointia. Näkökulmana tutkielmassa on siten myös yhteistyö, sillä se on projektiallianssin onnistumisen edellytys. Kaikki voittavat tai häviävät yhdessä, jota toteuttaa käytännössä projektiallianssille suunniteltu palkkiomekanismi. Yhteistyön onnistumisen varmistamiseksi osapuolet valitaan huolella ja yhteistyökyvykkyyttä testataan muun muassa valintatyöpajoissa ennen osapuolten lopullista valintaa. Projektiallianssin voidaan todeta olevan proaktiivista sopimista alusta loppuun saakka. Pöyhösen kehittämä uusi varallisuusoikeudellinen teoria tarjoaa myös sopivan näkökulman projektiallianssin tarkasteluun, sillä sekin on nähtävissä samanlaisena kehittyvänä ja muuttuvana prosessina

The adaptability of the alliance model in plumbing renovation projects

Linjasaneerausten eli putkiremonttien määrä on kasvanut viimeisen vuosikymmenen aikana kolminkertaiseksi ja trendin ennustetaan pysyvän nousevana 2020-luvulle saakka. Kasvava markkinaympäristö lisää tarvetta putkiremonteille, joiden toteuttajat kärsivät nykyisin kuitenkin rakennusalan tyypillisistä ongelmista, kuten projektikohtaisesta ajattelusta, pirstoutuneesta toimijakentästä ja huonosta tuottavuudesta. Tämä tutkimus tehdään kohdeyritykseen Fira Palvelut Oy:lle, jossa alan kehittämiseksi on siirrytty projektikohtaisuudesta jatkuvaan tuotantolinjastoajatteluun. Tuotantolinjastossa pääurakoitsija ja aliurakoitsijat muodostavat yhteisen organisaation, ja osapuolet säilyvät samoina projektista toiseen. Organisaation yhteistoiminnallisuutta vahvistetaan allianssimuotoisella sopimuksella, jossa muun muassa osapuolten ansainta on yhteinen perustuen hankkeen kokonaisonnistumiseen. Tämän tutkimuksen päätavoitteena on arvioida allianssin sovellettavuutta urakoitsijavälisen tuotantolinjaston kehittämisessä linjasaneerausympäristöön. Sovellettavuuden arvioimiseksi tässä tutkimuksessa selvitetään teoreettisella tasolla linjasaneerauksen ominaispiirteet urakoitsijan kannalta. Ominaispiirteiden kautta havaitaan teoreettinen nykyurakointimalli, jonka tyypillisiä ongelmakohtia peilataan aiempien tutkimusten kautta. Lisäksi esitetään aiempien tutkimustulosten ehdotuksia nykyurakointimallin kehittämiseksi. Teoreettinen viitekehys luo yleisen nykytilanäkymän ja sen avulla tässä tutkimuksessa syvennytään tarkastelemaan urakoinnin nykytilaa kohdeyrityksen toimintaympäristössä. Nykytilan analysoimiseksi tutkimuksen empiirisessä osiossa haastatellaan kohdeyritystä ja linjasaneerauksen kannalta tahdistavimpia aliurakoitsijoita. Haastatteluiden perusteella nykyurakointimallia analysoidaan viidestä näkökulmasta: toimintaympäristön, urakoitsijoiden keskinäisten roolien, pelisääntöjen, yhteistoiminnallisuuden ja muutostarpeen kannalta. Nykytila-analyysin lisäksi tutkimuksessa selvitetään kohdeyrityksen tuotantolinjaston ja allianssimallin yhdistävän Tuotantoallianssipilotoinnin kokemuksia. Analyysien perusteella tutkimuksessa arvioidaan allianssin sovellettavuutta urakoitsijaväliseen toimintaan sekä yksittäisen projektin kannalta että tuotantolinjaston näkökulmasta

Advantages and challenges of collaborative delivery methods in construction management

Rakennushankkeissa osapuolten velvollisuudet ja vastuut määräytyvät sen mukaan, mitä toteutusmuotoa hankkeessa on päätetty käyttää. Rakennuttaja, eli usein hankkeen tilaaja määrittää käytettävän toteutusmuodon ja lisäksi johtaa ja valvoo hanketta joko itse tai ulkoistetun palvelun avulla. Perinteiset sopimusmallit pitävät sisällään voimakasta vastakkainasettelua, eikä osapuolten ole niiden puitteissa taloudellisesti kannattavaa ajatella muiden, kuin itsensä etua. Tästä aiheutuu hankkeisiin konflikteja ja epäsopua, joka puolestaan syö hankkeiden tehokkuutta. Yhteistoiminnallisten toteutusmuotojen perusajatuksena on, että hankkeen etu tulisi olla kaikkien osapuolten etu ja hankkeen kokonaisvaltainen onnistuminen kaikkien osapuolten keskeinen päämäärä. Yhteistoiminnallisten toteutusmuotojen ollessa melko tuore ilmiö Suomessa, on toteutusmuotoja kehittynyt useita erilaisia. Tässä tutkimuksessa perehdyttiin kotimaisilla markkinoilla käytettyihin yhteistoiminnallisiin toteutusmuotoihin ja niissä syntyneisiin kokemuksiin. Käytettyjen mallien ja niihin pohjautuvien kokemusten avulla luotiin kuvaus uudenlaisesta toteutusmuodosta, joka pyrkii huomioimaan erityisesti haastattelututkimuksessa esiin nousseen palautteen sekä kehitysideat koskien kutakin tutkimuksessa käsiteltävää toteutusmuotoa. Käsiteltäviksi toteutusmuodoiksi valittiin Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n, Citycon Oyj:n ja Senaatti-kiinteistöjen käyttämät toteutusmuodot. Näiden toteutusmuotojen lisäksi tutkimuksessa perehdyttiin projektiallianssiin, jonka tarkoituksena oli edustaa vahvasti yhteistoiminnallisuuteen perustuvaa toteutustapaa. Haastattelututkimuksessa haastateltiin henkilöitä, joilla oli kokemusta jostain tutkimuksessa käsiteltävästä toteutustavasta. Haastateltaviksi valittiin kustakin toteutustavasta tilaajan edustaja, rakennuttajakonsultti sekä urakoitsijan edustaja. Poikkeuksena tähän oli projektiallianssi, jossa haastattelu toteutettiin yhdelle, mallin hyvin tuntevalle asiantuntijalle. Haastatteluiden perusteella huomattiin, että yhteistoiminnalliseen toimintaan pääsemiseksi, tulee toteutusmuodon ennen kaikkea ohjata osapuolten tavoitteet samansuuntaisiksi. Lisäksi keskeisessä roolissa ovat osapuolten onnistunut sitouttaminen ja osallistaminen hankkeeseen, avoimen ja rehellisen tiedonkulun mahdollistaminen, hyvän ryhmän ohjauksen toteutuminen, onnistunut tavoitteiden asetanta sekä onnistuneet avainhenkilövalinnat. Hankkeen johtaja, eli usein tilaajan palkkaama rakennuttajakonsultti, on yhteistoiminnallisissa hankkeissa hankkeen johtamisen avainhenkilö, sillä hän vastaa hankkeen ihmisten ja asioiden johtamisesta ja on täten suuressa roolissa hankkeen yhteishengen luomisessa. Tutkimuksessa luotua periaatekuvausta voidaan hyödyntää rakennushankkeiden toteutuksessa kotimaisissa rakennushankkeissa

Development of principles for managing and organising project alliances in construction markets in Finland

Rakennusalan projekteissa hankeosapuolten vastuut ja velvollisuudet määräytyvät toteutusmuodon mukaan, ja roolit määräytyvät sopimusrajojen mukaan. Perinteisesti rakennuttaja omalla tai ostetulla palvelulla johtaa hanketta ja valvoo suunnittelua ja toteutusta. Projektiallianssissa ei ole perinteisiä rooleja eikä organisaatioiden välisiä sopimusrajoja. Projektiallianssi on yhteistoiminnallinen toteutusmuoto, joka perustuu yhteiseen vastuun- ja riskienjakoon. Tehtävät jaetaan hankkeen parhaaksi -periaatteen mukaan. Projektiallianssin periaatteet ja piirteet luovat uuden näkökulman hankkeen johtamiseen ja toimintatapoihin. Australiasta lähtöisin oleva projektiallianssi hakee vasta suomalaiseen rakennusmarkkinaan sopivia muotoja. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kehittää ja ehdottaa allianssihankkeen johtamisen ja organisoinnin periaatteet, jotka soveltuvat Suomen rakennusalan kontekstiin. Työssä tehtiin kirjallisuustutkimus rakennusprojektien johtamisesta, projektinhallinnan osa-alueista, rakennuttamis- ja projektinjohtotehtävistä sekä vastuunjaoista eri toteutusmuodoissa. Lisäksi kartoitettiin projektiallianssin piirteet ja periaatteet sekä Lean-tuotantofilosofian mukaiset toimintatavat, menetelmät ja työkalut. Teemahaastattelun avulla analysoitiin projektinjohtamista ja organisointia allianssihankkeissa. Kohteeksi valittiin neljän allianssihankkeen tilaajien ja palveluntuottajien edustajia. Heiltä kysyttiin kokemuksia ja näkemyksiä allianssihankkeen projektinjohtamisen organisoinnista, prosesseista, erityispiirteistä ja toimintatavoista. Kirjallisuustutkimuksen ja haastattelututkimuksen tulosten pohjalta laadittiin allianssihankkeen projektinjohtamisen periaatekuvaus, joka kehitettiin käytännön tasolle toimintatutkimuksen tapaan. Periaatekuvauksessa esitetään yleisellä tasolla suuren (noin 100 miljoonan euron) allianssihankkeen johtaminen ja organisointi. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että allianssihanke vaatii enemmän johtajuutta kuin perinteinen hanke. Johtajuutta tarvitaan osapuolten välisen yhteistyön, luottamuksen ja allianssihengen rakentamisessa ja ylläpitämisessä, allianssiorganisaation korkean suorituskyvyn aikaansaamisessa, projektiorganisaation ajatusmaailman muuttamisessa sekä jatkuvassa parantamisessa, oppimisessa ja innovoinnissa. Lisäksi vaaditaan projektinhallinnan ja rakennuttamisen osaamista. Huono johtajuus ja puutteellinen projektinjohtaminen vaarantavat allianssihankeen onnistumisen. Allianssihankkeen johtamisen avainhenkilö on allianssin projektinjohtaja, joka vastaa hankkeen johtamisesta ja on vuorovaikutuksessa hankkeen osapuoliin. Allianssikumppanin hankinnan lähtökohtana tulee tiedostaa, että onnistunut hanke edellyttää hyvää ja monipuolista osaamista, johtajuutta ja toimivaa yhteistyötä allianssikumppaneiden kesken. Allianssihankkeen johtamisen ja organisoinnin periaatekuvausta voidaan käyttää yksittäisen allianssihankkeen hankinnan, johtamisen ja organisoinnin suunnittelun apuna sekä allianssimallin kehittämisen tukena Suomen rakennusalan kontekstissa

Project Alliance as a Delivery Method for a Renovation Project of an Apartment Building

During the 21st century the complexity and the number of participants in construction projects has grown rapidly leading to more uncertainty in the projects. Lump sum con-tracting and inflexible project delivery methods have lead to fragmentation of the goals between the client and the contractor, causing disputes and problems in quality. As a delivery method, a project alliance aims to reduce claims and enhance the quality and productivity of the building process. In a project alliance the owner and one or more service providers (designer(s), constructors(s)) form an alliance, among which all the risks and profits are shared. The alliance participants are collectively responsible for the delivery of the project, and the outcome of each participant is conditional on the outcome of the whole project. This master’s thesis focuses on the features of the delivery methods commonly used in Finland and compares them with those of project alliance based mainly on literature. Part of the study is conducted as a case study of a renovation project of an apartment building, and aims both researching the suitability of project alliancing in the given project and pointing out its possibilities and problems. The case study has been con-ducted while working as a part of the project team and is based on the researcher’s observations, project documentation and interviews of the key personnel of the project. In the given project the project alliance as a delivery method has produced a design that meet the requirements set to it by the owner and the feasibility and design solu-tions have been collaboratively developed and ensured. Mutual trust is a vital prereq-uisite for an alliance project and is something that must be worked at throughout the project. In Finland the project alliance is yet to be further developed but even during the first half of the construction phase it has proved to be a delivery method with feasi-bility and potential and it may help to achieve good results in challenging projects.Rakennushankkeiden kompleksisuus ja osapuolten määrä on 2000-luvun aikana kas-vanut huomattavasti lisäten epävarmuutta hankkeissa. Kiinteistä kustannusperusteista ja jäykistä toteutusmuodoista on seurannut tilaajan ja toteuttajan tavoitteiden eriyty-mistä, erimielisyyksiä ja laatuongelmia. Allianssimallilla pyritään välttämään riitoja ja tehostamaan rakentamisen laatua ja tuottavuutta. Projektiallianssissa tilaaja, pääto-teuttaja(t) ja suunnittelija(t) muodostavat allianssin, jonka kesken kaikki hankkeen riskit sekä voitot jaetaan. Allianssiosapuolet vastaavat yhteisesti koko hankkeesta ja kaikkien osapuolten tulos on sidottu koko hankkeen tulokseen. Tässä työssä tutkitaan tavanomaisesti Suomessa käytettyjen toteutusmuotojen ominai-suuksia ja selvitetään tätä vasten allianssimallin ominaisuuksia pääosin kirjallisuus-tutkimuksena. Osa työstä perustuu kohdetutkimukseen asuinrakennusryhmän perus-korjaushankkeessa ja tämän tavoitteena on tutkia allianssimallin soveltuvuutta kes-kisuureen asuinrakennuksen peruskorjaushankkeeseen sekä malliin liittyviä mahdolli-suuksia ja ongelmia. Kohdetutkimus on tehty tutkijan osallistuessa projektiryhmän työskentelyyn ja perustuu tutkijan omiin havaintoihin, asiakirjoihin ja dokumentaati-oon sekä hankkeen avainhenkilöiden haastatteluihin. Allianssimallilla on tutkimuksen kohteena olevassa hankkeessa saavutettu tilaajan vaatimukset täyttävä suunnitteluratkaisu, jonka toteutettavuus ja ratkaisut on yhtei-sesti kehitetty ja varmistettu. Edellytys allianssihankkeelle on osapuolten välinen luot-tamus, jonka eteen tulee hankkeen aikana tehdä töitä. Toteutusmuoto on suomalaises-sa rakentamisessa vielä kehitysvaiheessa, mutta jo rakennustöiden aikana on havaittu sen olevan kehitys- ja käyttökelpoinen toteutusmuoto, jolla voidaan saavuttaa hyviä tuloksia haastavissa hankkeissa

Quality Circle implementation in Alliance model Construction Project

Tutkimuksen ongelmana on määrittää missä määrin allianssimallilla toteutettavassa rakennushankkeessa laatupiiriajattelua sovelletaan tuotannonohjaukseen? Tutkimus toteutettiin allianssimallilla toteutettavan Yliopistonkatu 4 -peruskorjaushankkeen yhteydessä. Tutkimus suoritettiin poimimalla hankkeesta neljä erityyppistä case-kohdetta, joita havainnoimalla ja haastatteluja tekemällä kerättiin tutkimusongelman selvittämiseksi tarvittavaa tietoa. Case-kohteina olivat Vierendeel-kannattajat, kohteen julkisivulasit, uudisosan eli niin kutsutun torialueen massiiviset betonirakenteet sekä toimistokerroksiin luotu tahtiaikataulu. Case-kohteista käsittelyyn laatupiirin kannalta otettiin osassa suunnitteluprosessi ja osassa tuotantoprosessi. Varsinainen tutkimusosio toteutettiin tutkimalla kirjallisuuden avulla allianssin määritelmää ja syventymällä enemmän laatupiiriajattelun teoriaan. Itse empiirinen osa tutkimuksesta jaettiin kahteen osaan, havainnointiin ja haastatteluihin. Havainnointiosuus toteutettiin projektiorganisaation sisällä tapahtuvaa laatupiiritoiminnan käytänteitä havainnoimalla sekä haastatteluosuus tekemällä haastatteluja eri case-kohteiden tutkittavan osuuden prosessissa mukana olleille henkilöille. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Havainnointi ja haastattelut muodostivat tutkimuksessa kaiken datan, jota verrattiin kirjallisuudesta saatavaan tietoon laatupiiriajattelun toimintatavasta. Laatupiiritoiminnan tutkimuksen tuloksena löytyy selviä yhtäläisyyksiä jo olemassa olevasta kirjalisuudesta saatavaan tietoon laatupiirin toimintatavasta. Tätä tutkimuksen antamaa tietoa hyödyntämällä voidaan löytää kehityskohteita rakennusalalla toimivien sidosryhmien keskuudessa ja saattaa kaikille tietoisuuteen toimintatapamalli, jonka avulla projektin henkilöt saadaan osallistettua toimimaan saman tavoitteen eteen entistä helpommin. Tutkimusongelmaan saatiin vastaus tutkimuksen tuloksena ja voidaan todeta, että laatupiiriajattelun toimintatapaa viedä ja ohjata asioita projektissa tapahtuu rakennusalalla ja allianssi-mallinen projektitoteutus on oiva alusta kyseisen toimintatapamallin käyttämiseen sekä kehittämiseen

Relational project delivery arrangements

Tämän diplomityön tavoitteina olivat relaatioprojektimuotojen integrated project delivery (IPD), projektiallianssi (PA) ja project partnering (PP) tarkka sisällöllinen määrittäminen sekä näiden toiminnallinen arviointi, joiden perusteella annettiin tuloksiin nojautuvia toimenpide-ehdotuksia. Työssä suoritettiin laaja kirjallisuustarkastelu. Tätä tukemaan tehtiin haastatteluita rakennusalalla ja relaatioprojektimallien kanssa huomattavan ansioituneilta henkilöiltä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kansainvälisesti käytössä olevat relaatioprojektimallit, relaatiosopimusmallit, sekä niitä tukevat Lean Construction -työkalut, -menetelmät, ja organisaatiot, sekä kuvata niiden teoria ja toiminta käytännössä huomioimalla myös rakennuttajan ja omistajan näkökulmat. Tutkimuksessa selvisi, että eri projektimuodoilla olevan niiden samankaltaisista päämääristä huolimatta erilaisia ominaisuuksia ja lähtökohtia projektin toimittamiseen. Näitä eroja ovat ohjanneet niin maantieteelliset kuin kulttuurilliset erot. Työssä on määritetty kaikille projektimuodoille yhteisiä avaintekijöitä, joiden painotuksen astetta kunkin projektitoimituksen osalta on arvioitu. Haastatteluissa ilmeni hyvin yksimielisesti, että nämä projektimuodot tulevat olemaan olennainen osa rakentamisen lähitulevaisuutta. Relaatioprojektimuotojen esitettiin vastaavan lukuisiin perinteisen rakentamisen ongelmiin ja seuraamuksiin, sekä niiden kerrottiin parantavan huomattavasti projektiosapuolien yhteistoiminnallisuutta ja täten parantavan yleisesti koko rakentamisprosessin laatua. Selkeää yksimielisyyttä ei ollut siitä, mikä muodoista olisi eniten rakennusalaan vaikuttava projektimuoto ja nämä nähtiin rakennuttajan kannalta ennakkotapauksien puuttumisen vuoksi riskialttiiksi tai liian edistyksellisiksi tavoiksi toimia. Rakennusalan yrityksen tulee profiloitua näiden projektitoimitusmuotojen osaajana ja ennakoida tulevaa lisäystä rakennusalalla käytettäviin projektitoimituksiin, sillä relaatioprojektimuotojen palveluntuottajien valintakriteereinä ei käytetä pelkästään perinteistä kiinteää hintaa. On suositeltavaa, että yrityksessä suoritetaan lisätutkimusta mahdollisuuksista ja tavoista, miten relaatioprojektitoimitukseen tulee yrityksenä osallistuta, sekä tapoja joilla yritys voi tarjota rakennuttajalle relaatioprojektitoimituksen vaatimaa yhteistoiminnallisuutta. Yrityksen tulee harkita liiketoimintayksikköjen väliseen toimintaan, varsinkin perinteisten urakoiden osalta projektikohtaisia partnerointimalleja. Rakennusalan yrityksen tulee myös oman toiminnan kannattavuuden lisäämiseksi tutkia toimintaan sopivaa, niin sanottua hybridimallia, joka yhdistelee soveltuvilta osin tässä työssä tutkittavia relaatioprojektimuotoja ja perinteisen rakentamisen ominaisuuksia siten, että se huomioi rakennuttajan tarpeen ja riskinsietokyvyn. Kilpailukykyisellä rakennusalan yrityksellä on lähitulevaisuudessa oltava potentiaali ja halukkuus osallistua yhteistoiminnalliseen projektitoimitukseen – relaatioprojektiin