Nimistöntutkimuksen metodit Virittäjän kirjoituksissa

Peer reviewe

”Vitsari on ihan selvästi vitsausten kylä”:kansanetymologisia tulkintoja Kokkolan paikannimistä

Tiivistelmä. Kandidaatintutkielmassani tarkastelen, minkälaisia kansanetymologioita ihmiset tekevät Kokkolan opaakeista paikannimistä. Opaakkien nimien merkitys on monesti nykyihmiselle hämärtynyt. Tutkin myös sitä, mihin nämä paikannimien selitykset perustuvat. Informantit ovat voineet selittää paikannimiä esimerkiksi sana-assosiaatioiden, ruotsin kielen tai henkilönnimien kautta. Lopuksi tarkastelen, vastaavatko kansanetymologiat paikannimien tutkittuja etymologioita. Aineiston hankin sähköisen kyselylomakkeen avulla. Ensisijaisena tutkimuskohteenani on ei-lingvistit, mutta informanttieni joukossa on myös muutama kielitieteellisen koulutuksen saanut vastaaja. Keskeisenä tutkimusmenetelmänä käytän laadullista sisällönanalyysia. Varsinaiseen analyysiin olen ottanut mukaan kahdeksan paikannimeä. Tuloksista käy ilmi, että läpinäkymättömiä paikannimiä on usein vaikea selittää. Eniten paikannimiä selitettiin kuitenkin ruotsin kielen ja sana-assosiaation kautta. Usean paikannimen kohdalla moni informantti on veikannut, että suomenkielinen paikannimi olisi suora muunnos paikan ruotsinkielisestä nimestä. Kokkolan kaksikielisyydellä on siis kenties paljon vaikutusta siihen, miten paikannimien alkuperiä selitetään. Paikalliset ovat tietoisia ruotsin kielen vaikutuksista ja osaavat yhdistellä paikannimiä moniin ruotsinkielisiin sanoihin, vaikka paikannimi ei olisikaan alun perin ruotsista tullut. Lähes kaikkien paikannimien kohdalla on esitetty kuitenkin kansanetymologioita, jotka edes jollain tavalla vastaavat paikannimien tutkittuja etymologioita

Suomalaista nimistöntutkimusta maailmankielillä

Kirja-arvioLeskinen, Heikki & Kiviniemi, Eero (toim.): Finnish onomastics. Namenkunde in Finnland.KielenaineksetAkka (kieli: suomi, sivulla: 315)Alatalo (kieli: suomi, sivulla: 315)Antti (kieli: suomi, sivulla: 315)Haapa (kieli: suomi, sivulla: 315)Heikki (kieli: suomi, sivulla: 315)Honka (kieli: suomi, sivulla: 315)Iso (kieli: suomi, sivulla: 315)Iso Koivusaari (kieli: suomi, sivulla: 315)Järvenpää (kieli: suomi, sivulla: 315)Kaivo (kieli: suomi, sivulla: 316)Karhu (kieli: suomi, sivulla: 315)Kettu (kieli: suomi, sivulla: 315)Kivi- (kieli: suomi, sivulla: 315)Koivu (kieli: suomi, sivulla: 315)Koivusaarenkari (kieli: suomi, sivulla: 315)Koivusaari (kieli: suomi, sivulla: 315)Kontio (kieli: suomi, sivulla: 315)Koti- (kieli: suomi, sivulla: 315)Kuikka (kieli: suomi, sivulla: 315)Kurki (kieli: suomi, sivulla: 315)Kvivlax (kieli: suomi, sivulla: 316)lahti (laksi, laaksi) (kieli: suomi, sivulla: 315, 316)lampi, lamppi (kieli: suomi, sivulla: 315)Liiteri (kieli: suomi, sivulla: 316)Matti (kieli: suomi, sivulla: 315)Mylly- (kieli: suomi, sivulla: 315)mäki (kieli: suomi, sivulla: 315)Mäki- (kieli: suomi, sivulla: 315)Mänty (kieli: suomi, sivulla: 315)Mäyrä (kieli: suomi, sivulla: 315)niemi (kieli: suomi, sivulla: 315)niitt|u, -y (kieli: suomi, sivulla: 315)pelto (kieli: suomi, sivulla: 315)Peräniitty (kieli: suomi, sivulla: 315)petäjä (kieli: suomi, sivulla: 315)Pieni (kieli: suomi, sivulla: 315)Pikku (kieli: suomi, sivulla: 315)Ranta- (kieli: suomi, sivulla: 315)Repo (kieli: suomi, sivulla: 315)Riihi- (kieli: suomi, sivulla: 315)saari (kieli: suomi, sivulla: 315)Sika (kieli: suomi, sivulla: 315)Sillankorva (kieli: suomi, sivulla: 315)suo (kieli: suomi, sivulla: 315)Suuri (kieli: suomi, sivulla: 315)Veräjä (kieli: suomi, sivulla: 316)Vähä (kieli: suomi, sivulla: 315)Ämmä, -(n)koski, -nsaari (kieli: suomi, sivulla: 315

Kadunnimien osaaminen

[Carina Johansson: I gatuplanet: Namnbrukarperspektiv på gatunamn i Stockhol

”Nimi on aina osa eläintä”:lampaiden nimenanto- ja nimenvalintaperusteet

Tiivistelmä. Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen sitä, mitkä tekijät vaikuttavat lampaiden nimeämiseen Suomessa. Tutkimukseni vastaa kysymyksiin siitä, mitä nimenvalintaperusteita käytetään lampaiden nimenannossa, kuinka lampaan käyttötarkoitus vaikuttaa sen nimeämiseen sekä miksi lammas saa nimen tai se jätetään nimeämättä. Lisäksi vertailen lampaiden nimeämistä muiden eläinten, pääasiassa lehmien, nimeämiseen. Tutkimukseni teoreettinen viitekehys on sosio- ja kansanonomastinen. Yksi tutkimukseni tärkeimpiä termejä on Niedzielskin ja Prestonin metakieli, joka esitellään heidän teoksessaan Folk linguistics (2000). Metakieli jaetaan kahteen eri tasoon, ja analyysini käsittelee molempia metakielen tasoja. Metodina olen käyttänyt kvalitatiivista sisällönanalyysiä. Analyysini perustuu pitkälti aineistoni luokitteluun eri näkökulmista. Olen käyttänyt lukuja ja taulukoita havainnollistamaan aineistosta tekemiäni havaintoja. Olen kerännyt aineistoni sähköisellä kyselylomakkeella lokakuussa 2021. Kyselyyn vastasi 239 suomalaista lampaanomistajaa tai muuta henkilöä, jotka toimivat lampaiden parissa. Kyselyssä oli yhteensä 17 kysymystä, joiden avulla kartoitin vastaajien taustatietojen lisäksi muun muassa lampaiden nimenvalintaan, nimenantoprosessiin sekä nimen käyttökonteksteihin liittyviä seikkoja. Viimeinen kysymys oli tietosuojailmoitus. Tutkimustuloksistani käy ilmi, että lammaslauman koolla ja lampaan käyttötarkoituksella on suuri vaikutus nimenvalintaperusteisiin. Suuremmissa lammaslaumoissa ylivoimaisesti eniten käytetty nimenvalintaperuste on nimetä lammas sen jommankumman vanhemman tai muun sukulaisen mukaan. Sääntönä vaikuttaisi olevan, että uuhikaritsat nimetään emän mukaan ja pässikaritsat isän mukaan. Pienemmissä laumoissa yleisin nimenvalintaperuste on lampaan ulkoiset ominaisuudet tai rotu ja toiseksi yleisin peruste lampaan luonne tai käytös. Suuremmissa lammaslaumoissa lampaiden nimeäminen mukailee eniten lehmien nimeämistä, kun taas pienemmissä laumoissa koirien nimeämistä. Lampaan status lemmikkinä tai tuotantoeläimenä vaikuttaa lampaan nimenvalintaan huomattavasti. Tuotantoeläimenä lampaan nimenvalintaan vaikuttaa käytännöllisyys. Nimen tarkoitus on helpottaa lampaan tunnistamista lammastilan arjessa ja auttaa hahmottamaan lampaan sukulinjoja polveutumisnimien avulla. Lemmikkilampaalla nimien polveutuminen lampaan vanhemmilta on harvinaisempaa, ja usein nimi valikoituu nimeäjän mieltymysten tai lampaan ominaisuuksien mukaan. Hypoteesini mukaisesti suurin osa vastaajista nimeää kaikki lampaansa, mutta suurempien laumakokojen kohdalla etenkin teuraslampaiden nimeämättä jättäminen on yleistä. Monet vastaajat pitävät lampaiden nimeämistä hauskana harrastuksena ja luovuuden harjoitteena. Lampaan nimi kertoo vähintään yhtä paljon nimenantajasta itsestään kuin nimettävästä kohteesta. Nimenvalintaperusteita tutkimalla saadaan tietoa myös nimenantajien maailmankuvasta, elinympäristöstä, persoonallisuudesta ja kiinnostuksen kohteista

The bond between siblings. Features combining the first names of siblings

Käsittelen tutkielmassani sisarusten ensimmäisten etunimien eli ensinimien yhteensopivuutta. Tutkimukseni tavoite on selvittää, missä määrin vuosina 2010–2021 annetut sisarusten ensinimet ovat yhteensopivia. Lisäksi tarkastelen, millaiset fonologiset, morfologiset, semanttiset sekä tyyliin ja kielivalintaan liittyvät piirteet sisarusten ensinimiä yhdistävät. Tutkimusaineisto on kerätty internetissä jaossa olleella kyselylomakkeella. Aineisto koostuu 249 sisarussarjan nimestä. Yli puolet (61 %) aineiston sisarussarjoista on sellaisia, joissa on kaksi sisarusta. Analysoin sisaruksille annettuja nimiä nimitypologisin ja sosio-onomastisin keinoin. Analyysini mukaan 76 prosentilla sisarussarjojen ensinimistä on useampi kuin yksi yhteinen piirre, 20 prosentilla on yksi yhteinen piirre ja 4 prosentilla ei ole yhtään yhteistä piirrettä. Yhteiset piirteet sijoittuvat kielen eri osa-alueille. Fonologisista piirteistä yleisin on sointuisuus, morfologisista piirteistä kaksitavuisuus, semanttisista piirteistä harvinaisuus ja kielivalintaan liittyvistä piirteistä kielisyys. Aineistossani yleisin sisarusten nimiä yhdistävä piirre on kaksitavuisuus (59 %). Tulos vahvistaa käsitystä siitä, että ensinimet ovat tyypillisesti kaksitavuisia. Osa nimenantajista kertoi myös valinneensa sisaruksille tietoisesti tavurakenteeltaan samanlaiset nimet. Toiseksi yleisin yhteinen piirre on kielivalinta (55 %). Kielivalinta ilmenee jakona suomalaisiin ja kansainvälisiin nimiin. Tulokseen vaikuttaa vastaajien käsitykset nimistä, eli se, millaisia nimiä he ovat pitäneet suomalaisina tai kansainvälisinä. Esikoisen saama perinteinen suomalainen nimi vaikuttaa siihen, ettei kuopusta voi nimetä kansainvälisellä nimellä tai toisin päin. Kielivalintaan on kytköksissä perheen kieli- ja kulttuuritausta sekä käytännön asiat, kuten nimien helppo äänne- ja kirjoitusasu niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Kolmanneksi yleisin yhteensovittamiskeino on sama tyyli (31 %). Sisarusten nimien tyylillinen yhteneväisyys ilmenee alkuperältään ja suosionvaihtelultaan samankaltaisina niminä. Tutkimukseni osoittaa, että sisarusten ensinimien yhteensopivuus on nimenantajille tärkeää. Sisarusten nimien ei kuitenkaan haluta olevan äännerakenteeltaan liian samankaltaisia, koska ne voivat helposti sekoittua keskenään. Tällaisten nimien nähdään myös vaikuttavan negatiivisella tavalla lasten yksilöllisyyden kokemukseen. Toisaalta maltillisemman äänteellisen samankaltaisuuden, kuten pelkän alkusoinnun tai satunnaisten samojen äänteiden, nähdään luovan sisarusten välille siteen, mikä ilmenee esimerkiksi yhteenkuuluvuuden ja tasa-arvon tunteena perheen sisällä