Är att en citatmarkör?

Artikel i konferensrapport.I artikeln presenteras en studie av hur konnektiven att används i citatkontext i svenska ungdomssamtal. Materialet utgörs av svenska samtal inspelade i Helsingfors, på finskdominerade orter i Finland (s.k. svenska språköar) och i Göteborg. En genomgående frågeställning är den regionala variationen, där skillnaden ter sig klarast mellan de finlandssvenska och de göteborgssvenska samtalen. I de göteborgssvenska samtalen verkar att ha bevarat sin funktion som subjunktion och förekommer i första hand framför indirekta citat, medan att i de finlandssvenska samtalen i högsta grad även förknippas med direkta citat

INSTITUTIONAALINEN MONIÄÄNISYYS KUULUSTELUKERTOMUKSESSA

Artikkelissa tarkastellaan institutionaalista moniäänisyyttä poliisin kuulustelukertomuksissa, ja fokuksessa ovat erilaiset äänet, niiden tuottamisessa käytetyt kielelliset keinot, äänten keskinäiset suhteet ja äänten funktiot teksteissä. Kuulustelun kirjaavan poliisin valinnat vaikuttavat merkittävästi eri äänten esillepääsyyn sekä äänten välisiin suhteisiin kuulusteluker tomuksessa. Kansalaisen ääni tuotetaan kuulustelukertomuksissa aktiivin yksikön tai monikon 1. persoonan, erilaisten partikkeleiden, kieltomuotojen, deiktisten pronominien sekä puhutun kielen mukaisten sananvalintojen avulla. Äänen representaatiotapa välittää kansalaisen diskurssista kansalaisen itsensä kaltaisena esitettyä ja monia tehtäviä toteuttavaa kuvaa. Poliisi- ja oikeusinstituutioiden äänet esitetään kuulustelukertomuksissa yleisimmin verbien passiivimuotojen avulla. Myös viittaukset lakiteksteihin, työkäytänteisiin ja kuulustelun kirjausohjeisiin representoivat kuulustelukertomuksessa poliisi- ja oikeusinstituution ääniä. Äänten representaatiotapa välittää institutionaalisesta diskurssista viralliseksi määriteltyä ja velvoitteita toteuttavaa kuvaa. Kuulustelukertomus on yhdistelmä erilaisia ääniä, jotka joskus limittyvät.Avainsanat: intertekstuaalisuus, kuulustelukertomukset, moniäänisyysKeywords: multivoiced, police interviews, police records

Sitaattien tehtävät ja tekeminen kaunokirjallis-journalistisissa lehtijutuissa.

Sitaatit ovat lehtijuttujen kerronnan keskeinen mutta vähän tutkittu elementti. Tässä artikkelissa etsitään vastausta siihen, mitä tehtäviä sitaateilla on. Artikkelini viitekehys on journalismintutkimuksessa, mutta analyysissa on myös narratologinen ja kielitieteellis-pragmaattinen ulottuvuutensa. Kuudesta kaunokirjallis-journalistisesta lehtijutusta koostuvalle aineistolle tehdyn narratiivisen tekstianalyysin tuloksena kaunokirjallis- journalististen lehtijuttujen sitaatit 1) luovat jutun rakenteeseen rytmiä tekstin tasolla, 2) ovat yksi juonta eteenpäin vievä kerronnan elementti, 3) kertovat tapahtumien fyysisestä ja/tai sosiaalisesta ympäristöstä, 4) luovat uskottavuutta sille, että johtoilmauksen identifioima henkilö on sanonut sanatarkasti referoidulla tavalla, 5) välittävät ensikäden tietoa referoitavan henkilön kokemuksista ja hänen ainutlaatuisesta tavastaan käyttää kieltä ja 6) luonnehtivat puhujaa, mikä tapahtuu paitsi sen kautta, mitä sanotaan, ennen kaikkea sillä, miten sanotaan. Tehtävät eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan jokaisessa sitaatissa on potentiaali näiden kaikkien tehtävien ilmentämiseen. Artikkelin alatutkimuskysymyksenä kartoitetaan ammattikirjallisuuden ja teemahaastattelujen avulla muokkausprosessista vallitsevia käsityksiä siitä, miten puhetta tulisi kirjallisiksi sitaateiksi muokata. Yleinen tapa näyttää olevan, että puhutun kielen piirteitä karsitaan, tekstin sidoksisuutta täsmennetään ja eri tilanteissa saatuja lausuntoja yhdistetään – kunhan sitaattien autenttinen konteksti ja kronologia säilyy suhteessa juttuun (mahdollisesti) kirjoitettuun lokaatioon. Lopuksi suhteutetaan sitaattien tehtäviä ja tekemistä – erityisesti niihin liittyviä eettisiä kysymyksiä – ajankohtaiseen keskusteluun journalismin taloudellisesta ja sisällöllisestä murroksesta.Peer reviewe

Sairaanhoitajien työtaistelut ja työmarkkinajulkisuuden muutokset 1954–2007

Tässä analyysissa tutkitaan suomalaista työmarkkinajulkisuutta tarkastelemalla, miten Helsingin Sanomat kirjoittaa sairaanhoitajien työtaisteluista. Aineistona on noin 800 vuosina 1954–2007 julkaistua artikkelia. Niin työmarkkinajulkisuutta kuin suomalaisen journalismin pitkän aikavälin muutoksia on tutkittu melko vähän. Reilussa puolessa vuosisadassa on tapahtunut melko suuria muutoksia, mutta teksteissä on myös paljon pysyviä piirteitä. Uutiset kertovat palkkaneuvotteluista ja työtaistelujen seurauksista. Uutiset perustuvat suurelta osin uhkakuvien maalailuun, ja ne ovat tulevaisuuspuhetta, kertomuksia siitä mitä voisi tapahtua, jos työtaistelu alkaa tai jos se laajenee. Vuosien 1968 ja 1983 välillä tapahtuu merkittäviä muutoksia: sairaanhoitajat saavat äänen julkisuudessa ja samalla työmarkkinajulkisuus naisvaltaistuu. Myös kirjoittavan toimittajan rooli vahvistuu. Vuonna 2007 uutisten dramaturgiset piirteet vahvistuvat: tapahtuu yksilöitymistä, hoitajien ja kansalaisten ääni vahvistuu, moniäänisyys lisääntyy ja metaforat yleistyvät

Moniääninen johtaminen moniammatillisessa työryhmässä

Tutkielman aiheena on moniääninen johtaminen moniammatillisessa työryhmässä. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintajärjestelmä on rakentumassa uudelleen organisaatioiden ja osaamisvaatimusten osalta, ja samalla myös johtamisen odotetaan uudistuvan. Muutoshaasteet vaikuttavat toimintoihin ja työryhmien käytäntöihin, ja vaativat erilaista johtamista kuin aikaisemmin. Toimintojen tehostaminen vaatii eri ammattiryhmien ja verkostojen yhteistyötä laajempien asiakokonaisuuksien hallitsemiseksi. Moniammatillisen yhteistyön lisääminen nähdään yhdeksi keinoksi vastata terveydenhuollon lisääntyvän yhteistyön ja kustannustehokkuuden haasteisiin. Johtajuudelta vaaditaan verkostomaisempaa ja vuorovaikutteisempaa johtamistapaa monimuotoisessa toimintaympäristössä. Moniääninen johtaminen rakentuu organisaation jäsenten yhteisvaikutuksesta, mahdollistaen moniäänisyyden vuorovaikutuksessa ja kaikkien äänten kuuluville saamisen. Moniääninen johtaminen luo yhden näkökulman johtamisen uudistamiseen. Tutkimus toteutettiin Pirkanmaan Sairaanhoitopiirissä, Tampereen Yliopistollisessa Sairaalassa, toimialueella kolme. Tutkimuskohteena oli moniammatillisen työryhmän johtajana toimivia henkilöitä (N=7). Tutkimusmenetelmänä oli laadullinen teemahaastattelu, joka toteutettiin yksilöhaastatteluna. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää johtajanäkökulmasta millaisia haasteita moniääninen johtaminen kohtaa moniammatillisessa työryhmässä tässä toimintaympäristössä. Tutkimuksen tuloksena moniäänisen johtamisen haasteeksi erikoissairaanhoidon moniammatillisessa työryhmässä nousi esiin organisaatiorakenteet, vuorovaikutus sekä työryhmän jäsenten roolin ja vastuun määrittely. Eriarvoisuus ja ristiriidat estävät luottavaisen ilmapiirin syntymistä ja vaikeuttavat vastavuoroista vuorovaikutusta ja yhteistyötä tässä toimintaympäristössä

Moniäänisyys vaikeasti lukevien nuorten haastatteluissa

Within educational institutions, authorities of different kinds regulate a diversity of social norms forreading and writing. In this article, we analyse how young people orient to these norms while deployinga versatile set of linguistic resources. We examine multivocal linguistic resources in interviewdiscourse by utilising tools from appraisal theory. The data consists of interviews conducted with youngpeople who have faced diverse difficulties during school years. In the analysis, we outline a continuumof reported speech and interdiscursivity by delineating the categories of named other voice, unspecificfigure, indefinite other voice, and terminology. By constructing other voices in their speech, intervieweesecho accounts of themselves or disalign with them, thus claiming epistemic authority over themselves.Terminology, in turn, brings along specialised discourses that prompt the interviewees to view themselvesthrough diagnostic categories. We argue that the interviewees use multivocality in ways thatcomplexify their agency. First, external voices exercise definitional power over the interviewees. On theother hand, the interviewees utilise voices in resourcing their agency over their own life.Koulupolkuun liittyy monenlaisia normeja, joita valvovat ja säätelevät erilaiset auktoriteetit. Nuoret suuntautuvat näihin normeihin ja auktoriteetteihin haastattelupuheessaan kielellisin keinoin. Tässä artikkelissa tarkastelemme näitä kielellisiä keinoja moniäänisyyden näkökulmasta. Aineisto koostuu vaikeasti lukevien nuorten haastatteluista. Analysoimme haastattelutilanteissa tuotettua moniäänisyyttä suhtautumisen teorian työkaluin. Käsittelemme jatkumoa referoinnista interdiskursiivisuuteen nimetyn äänen, epäspesifin henkilöhahmon, epämääräisen toisen äänen ja termistön kautta. Puheeseensa konstruoimien äänten avulla nuoret voivat kaiuttaa itsestään esitettyjä näkemyksiä, asettua niiden kanssa erimielisiksi ja ottaa tiedollista auktoriteettia itseään koskevissa asioissa. Termit puolestaan tuovat mukanaan nuorten puheeseen erikoisalan diskursseja, joiden kautta nuoret hahmottavat itseään suhteessa diagnostisiin kategorioihin ja jäsentävät niiden avulla omaa koulupolkuaan. Käy ilmi, että moniäänisyyden suhde nuoren toimijuuteen rakentuu kompleksiseksi: yhtäältä toiset äänet käyttävät määrittelyvaltaa nuoriin, toisaalta nuoret käyttävät eri ääniä omaa toimijuuttaan mahdollistavina resursseina

Haluatko elää satavuotiaaksi? Tee näin! : Lukijoiden ohjailu ja sen perustelu Iltalehden terveysartikkeleissa

Tutkielmani käsittelee lukijoiden ohjailua ja sen perustelua Iltalehden terveysaiheisissa artikkeleissa. Tavoitteeni on selvittää, millaisia ääniä Iltalehden terveysartikkeleissa puhuu ja miten lukijaan kohdistuva ohjailu perustellaan eli miten kirjoittaja käyttää lähteitään. Aineisto koostuu 22:sta Iltalehden verkkoversion terveysosiosta poimitusta artikkelista. Aineistoon on poimittu kaikki kuuden viikon ajanjaksolla julkaistut artikkelit, joiden otsikossa puhutellaan lukijaa. Aineistosta on jätetty pois kaupallisena yhteistyönä toteutetut ja maksumuurin takana olevat artikkelit. Teoreettisena taustana hyödynnän systeemis-funktionaalista kielitiedettä ja retoriikkaa. Tutkimusmenetelmänä käytän diskurssianalyysia, jota hyödynnän aineistolähtöisesti. Tutkimuksessa selviää, että artikkeleissa esiintyvän lukijan ohjailun määrä ja tapa vaihtelevat ensisijaisesti artikkelin aiheen ja käytettävien lähteiden mukaan. Paljon ohjailua esiintyy artikkeleissa, joiden aiheet liittyvät elintapoihin ja sairauksien ehkäisyyn. Vähän tai ei ollenkaan ohjailua esiintyy artikkeleissa, joiden aihe on valikoitunut sen uutisarvon ja ajankohtaisuuden perusteella. Kaikkiin aineiston artikkeleihin on merkitty näkyviin lähteitä. Eniten käytettyjä lähteitä ovat dokumenttilähteet, joita on käytetty lähes kaikissa artikkeleissa. Dokumenttilähteistä erityisesti tietokantoja hyödyntävät artikkelit vetävät puoleensa paljon lukijan ohjailua. Noin puolessa artikkeleista hyödynnetään henkilölähdettä tai -lähteitä, joiden kohdalla lukijan ohjailun määrä vaihtelee haastateltavan henkilön asiantuntemuksen tyypin mukaan. Tilannelähteitä käytetään vain vähän, eikä aineistosta saatavan tiedon perusteella ole mahdollista tehdä johtopäätöksiä niiden vaikutuksesta lukijan ohjailuun

Eksistentiaalinen rationaalisuus ja moniäänisyyden hallinta yritysten verkkosivujen visio-, missio- ja strategiateksteissä

Peer reviewe