Näkökulma MUSEOPEDAGOGIIKAN ARKEEN – Tapaustutkimus Kiasman Tunnetila-taidepajasta

Kandidaatintyössäni hahmotan kuvataidekasvatuksen ja taidekasvatuksen roolia taidemuseokentällä. Lähestyn aihetta oman ohjaustyöni herättämien kysymysten näkökulmasta: toimin talvella 2015 pajaohjaajana Kiasman Tunnetila-taidepajassa. Taidepaja on osa Kiasman ja varhaiskasvatusviraston Nykytaidetta naperoille -projektia, jonka tarkoituksena on tuoda nykytaidekasvatus lähemmäksi päiväkotien arkea. Työni herätti kysymyksiä taidemuseoiden tekemän taidekasvatuksen roolista ja merkityksestä. Oman ohjaukseni kautta pohdin, minkälaista tietoa arjen taidekasvatustyö voi keskusteluun tuoda? Aineistoni koostuu työpäiväkirjastani, jota kirjoitin tammi–helmikuussa oman Tunnetila-taidepajaohjaukseni pohjalta. Kirjoitin työpäiväkirjaa 29 taidepajan pohjalta dokumentoiden välittömät havaintoni. Kirjoittaminen toimi siis niin aineistonkeruumenetelmänäni kuin aineiston analyysikeinona. Tarkoitukseni oli osoittaa, miten subjektiivinen arkikokemus heijastaa taiteen- ja kulttuurintutkimuksen alojen keskusteluja ja voi tuoda niihin uudenlaista tietoa. Tutkimusasetelmani teoreettinen tausta perustuu Irit Rogoffin kriittisyyden näkökulmaan. Aineistoni pohjalta keskeisiksi ohjaustyötä määrittäviksi tekijöiksi nousivat pedagogisen osaamisen kehittyminen, työtä määrittävät kontekstit sekä onnistumisen tunne. Pedagoginen osaaminen sisälsi omaa reflektiotani, mutta myös huomioita koulutuksen ja työyhteisön tuoman tuen tärkeydestä. Työtä määrittävät kontekstit paikantuivat taidemuseoiden asemaan ja tehtävään yhteiskunnassa, sekä keskusteluun kasvatuksellisesta käänteestä. Sekä pedagoginen osaaminen, että työtä määrittävät kontekstit olivat taustalla onnistumisen tunteessa. Sen näkymisen työssäni paikansin taidekasvatuksen ihanteisiin sekä niiden luomiin odotuksiin. Tätä kautta taidekasvatus näyttäytyy mahdollisuutena kokemukseen, jossa yhdistyvät niin nykytaiteen keinoin syntynyt kontakti, vuorovaikutus, ja läsnäolo kuin kasvatukselliset sisällötkin. Työni perusteella voidaan nähdä, miten oleellista on tunnustaa se työmäärä, aika ja asiantuntemus, joita kuva- ja taidekasvatuksen ihanteiden toteutuminen vaatii pohjakseen. Työssäni olen pyrkinyt havainnollistamaan tätä asetelmaa tuomalla oman työni kautta läpinäkyväksi ohjaustyön prosessia Tunnetila-taidepajassa. Jatkossa olen kiinnostunut edelleen tutkimaan kielen ja kirjoittamisen kautta taidekasvattajien tai museopedagogien arjen kokemusta, jolloin näkymättömät käytännöt on mahdollista saada osaksi keskustelua

Mitä narkolepsiakohusta seurasi? : Terveydenhoitajien käsityksiä vanhempien asenteista lastensa rokottamiseen

Tämä opinnäytetyö on tehty Metropolia Ammattikorkeakoulun toteuttamassa Lasten rokotustoiminnan arvioinnin ja kehittämisen hankkeessa, jonka tarkoituksena on ylläpitää ja kohottaa lasten rokotuskattavuutta sekä vahvistaa rokottajien rokotusosaamista. Hanke toteutetaan yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Rokotusten ja immuunisuojan osaston kanssa. Tämän opinnäytetyön tarkoitus on selvittää narkolepsiakohun mahdollisia vaikutuksia pikkulasten vanhempien asenteisiin rokottamista kohtaan analysoimalla terveydenhoitajien haastatteluita. Tavoitteenamme on tuottaa uutta tietoa, jota terveydenhoitajat voivat hyödyntää lasten rokotusosaamisessa ja vanhempien ohjauksessa. Tulosten pohjalta terveydenhoitajat voivat mahdollisesti varautua jo ennalta vanhempien erilaisiin rokotusasenteisiin ja suunnata ohjausta rokotuskattavuutta parantavalla tavalla. Työssä analysoimme haastattelumateriaalia, joka on kerätty ja litteroitu hankkeessa keväällä 2012 valmistuneen Tanja Kosken ja Ann-Mari Merikallion opinnäytetyön yhteydessä. Analysoimme haastattelumateriaalia induktiivisella sisällönanalyysimenetelmällä tutkimuskysymyksiemme pohjalta. Tuloksissa ilmeni, että Pandemrix-rokotteen ja narkolepsiatapausten välisestä yhteydestä noussut mediakohu vaikutti vanhempien asenteisiin lastensa rokottamista kohtaan. Yleinen rokotusmyönteisyys on pysynyt hyvänä, mutta vanhempien tiedonhalu rokotteita kohtaan sekä kriittisyys omien lastensa rokottamista kohtaan on lisääntynyt. Merkittävimmiksi vanhempien rokotusasenteisiin vaikuttaviksi tekijöiksi nousivat rokotteen turvallisuus, rokotteesta saatu informaatio sekä vanhempien oma tausta ja aiemmat kokemukset rokottamisesta. Johtopäätöksenä voidaankin pitää sitä, että vanhemmat ovat aiempaa aktiivisempia tiedonhaussa ja pohtivat enemmän rokotteiden riskejä suhteessa rokotteiden tarpeellisuuteen ja hyötyihin. Lisäksi vanhemmat kokevat vastuun lapsen rokottamispäätöksenteosta siirtyneen enemmän itselleen. Terveydenhoitajien tulisikin vastaanotollaan antaa vanhemmille riittävästi tietoa rokotteista ja ohjata, mistä vanhemmat voivat myös itse hakea lisää luotettavaa tietoa.This study was made as part of a project of Helsinki Metropolia University of Applied Sciences, Finland, together with the National Institute of Health and Welfare. The purpose of the project was to maintain and raise the coverage of children’s vaccination and to chart health care workers’ knowledge of vaccinating. The purpose of our study was to find out if the media uproar of Pandemrix-vaccine and increased narcolepsy cases had an effect on parents’ attitudes towards vaccinating their children. The aim was to create new information on parents’ attitudes for public health nurses. With this new information, public health nurses may prepare themselves towards different attitudes of vaccines and direct their patient guidance so that the coverage of vaccinating would rise. Our method was to analyse interview material. Public health nurses were interviewed in autumn 2011 by students and instructors of an earlier study. One study was already made of this material by Tanja Koski and Ann-Mari Merikallio in spring 2012. We analysed the material with an inductive analysing method based on our questions of the study. The results showed that the media uproar had an influence on parents’ attitudes towards vaccinating their children. The common attitude towards vaccines was still positive. However, parents were more critical towards vaccines, and they wanted more information on them. The main factors that had effects on parents’ attitudes were vaccine safety, information on vaccines and parents’ background and earlier experiences of vaccines. The results lead to the conclusion that parents wanted more information on vaccines and they were more active to find it. Parents considered more of the risks and the benefits of vaccines while making a vaccination decision. They also felt that the decision-making of vaccinating their children was more on their responsibility than ever before. This is why we think it is important that public health nurses inform parents enough of the vaccines and guide them to find more information from reliable sources of information

Toimittajan tie tiedottajaksi : Toimittajasta tiedottajaksi - havaintoja ammatinvaihdosta

Opinnäytetyössä tutkitaan tiedottajan ammattia toimittajan näkökulmasta. Työssä tarkastellaan, miksi entiset toimittajat ovat siirtyneet tiedottajiksi. Opinnäytetyössä on haastateltu kolmea entistä toimittajaa, jotka nykyään työskentelevät tiedottajan ammatissa. Työssä selvitetään, miksi ja miten entiset toimittajat ovat päätyneet tiedottajan ammattiin. Lisäksi työssä tarkastellaan, mitä samaa ja mitä eroavaisuuksia on tiedottajan ja toimittajan ammatissa. Haastateltavia on haastateltu kymmenen kysymyksen verran sähköpostitse. Vastauksia tulkitaan toimittajana työskentelevän kirjoittajan näkökulmasta. Opinnäytetyössä selviää, että toimittajan ja tiedottajan ammatissa arvostetaan pitkälti samoja piirteitä: mediasuhteita, sosiaalisuutta ja hyvää verkko-osaamista. Opinnäytetyö voi kiinnostaa toimittajia, jotka suunnittelevat alan vaihtoa esimerkiksi median murrokseen liittyvistä syistä.This Bachelor’s thesis explores the job description of a publicist from a journalist’s point of view. The main research question is, why former journalists have started working as a publicists. The thesis includes three interviews from former journalists who currently work as publicists. The main focus is on why and how former journalists ended up as publicists. The thesis also examines the differences and similarities between their professions. The interviews included ten questions and the answers are interpreted from the point of view of the author, who works as a journalist. The main discovery is that in both positions the same qualities are appreciated: good connections to the media, good social skills and excellent network knowledge. The thesis may be interesting to journalists who are planning a change of career or journalists and publicists who are interested in the media revolution

Kriittisyys koronarokotteiden taustalla: Systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Koronapandemia on Sars-VoC-2 viruksen aiheuttaman Covid-19 taudin maailmanlaajuiseksi levinnyt epidemia. Covid-19 tautiin on sairastunut ja kuollut miljoonia ihmisiä ympäri maailman. Taudin parannuskeinoja ei täysin vielä tunneta. Tautiin on kehitetty rokotteita, joiden toivotaan auttavan pandemian päättymisessä. Yksilön suhtautuminen koronarokotuksiin ei kuitenkaan ole yksiselitteistä. Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on kuvata rokotekriittisyyden taustalla olevia tekijöitä. Tutkimuskysymyksenä on: Millaisia tekijöitä havaitaan koronarokote kriittisyyden taustalla? Tutkielman tarkoituksena on ymmärtää rokotekriittisyyden juurisyitä ja tavoitteena tuottaa systemaattisesti koottua tietoa, jota voidaan hyödyntää rokotekriittisyyden vähentämisessä. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen haut toteutettiin CINAHL ja Medline tietokannoissa. Hakusanoina olivat: covid-19 vaccine, fear, objector, misinformation, coronavirus ja hesitancy. Tietokantahaku rajattiin englannin- tai suomenkielisiin vertaisarvioituihin tutkimusartikkeleihin, jotka olivat julkaistu vuosien 2020 – 2021 välillä. Sisäänottokriteereinä oli, että tutkimukset käsittelivät koronarokotuksia, niiden tuli vastata ennalta asetettuun tutkimuskysymykseen ja tutkimuksista täytyi olla tiivistelmä sekä koko teksti saatavilla. Aineisto koostui yhteensä 17 kansainvälisestä vertaisarvioiduista tutkimusartikkelista. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tulosten mukaan rokotekriittisyyden taustalla olevia tekijöitä voidaan luokitella neljään luokkaan. Näitä tekijöitä ovat rokotteiden kehittämis- ja tutkimustyöhön liittyvään epäluottamus, terveysviranomaisiin kohdistuvat epäilyt, valtakunnallisen viestinnän ja sosiaalisen median aiheuttamat vaikutukset ja yksilöön liittyvät tekijät sekä niiden vaikutukset päätöksentekoon. Yksilön päätös kieltäytyä koronarokotteesta voi perustua moniin eri syihin. Asenne ja suhtautuminen rokotteisiin voi kasvaa yksilöstä itsestään, tai yksilöä ympäröivästä yhteiskunnasta. Se on monimutkainen kokonaisuus, joka sisältää monenlaisia vaikutteita. Korona rokotekriittisyyden taustalla olevia tekijöitä tulisikin ajatella syvemmin, kuin taisteluna tiedettä vastaan. Kriittisyyttä korona rokotteita kohtaan voidaan kuvailla ennen kaikkea luottamuskriisinä, jossa tieteen todisteet eivät riitä yksilölle. Koronarokotetta kyseenalaistavia tulisi kuunnella ja pyrkiä ymmärtämään, mistä huoli ja kritiikki kumpuavat. Yhteiskunnallisella tasolla tulisi myös pyrkiä ymmärtämään kriisiviestinnän merkityksen vaikutuksia yksilön päätöksen tekoon

1,2 miljardin uutinen : Miten Äänekosken tehtaasta raportoidaan?

Huhtikuussa 2014 metsätalouskonserni Metsä Group ilmoitti aikeistaan rakennuttaa Äänekoskelle Suomen historian kalleimman sellutehtaan. Itse se nimittää tehdasta biotuotetehtaaksi. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten tiedotusvälineet määrittelivät tehtaan, kenen näkökulmasta aiheesta kirjoitettiin sekä miten ilmastotutkimuksen näkökulma oli mukana uutisoinnissa. Teoriaosuudessa käydään läpi metsäbiotalouden merkitystä Suomelle, sekä metsien hakkuiden vaikutusta ilmastonmuutokseen. Lisäksi perehdytään tutkimuksen kannalta olennaisiin käsitteisiin: kriittisyys, riippumattomuus ja kehystäminen. Tutkimuksen aineistona on kolmen vuoden ajalta Äänekosken tehdasta koskevat jutut Kauppalehdestä, Keskisuomalaisesta ja Maaseudun Tulevaisuudesta. Aineistoa on analysoitu määrällisin ja laadullisin menetelmin luokittelemalla ja erittelemällä. Tuloksista käy ilmi, että kaikissa tarkastelluissa lehdissä vahvimpana on Metsä Groupin näkökulma. Ilmastotutkimuksen näkökulma sen sijaan puuttuu lähes kokonaan. Toisena tuloksena on, että yksikään lehti ei ole tarkastelujakson aikana onnistunut päättämään, tulisiko sen puhua Metsä Groupin tehtaasta sellutehtaana vai biotuotetehtaana. Merkittävä huomio kriittisen journalismin näkökulmasta on myös, että lehdet eivät ole osanneet antaa tyhjentävää selitystä biotuotetehtaan määritelmästä, tai ne ovat jopa ristiriidassa omien kirjoitustensa kanssa. Johtopäätöksenä todetaan, että Äänekosken tehtaan uutisointia voi pitää varoittavana esimerkkinä, kun sitä peilataan biotalous- ja ilmastonmuutosjournalismin tilaan yleensä. Toimitusten tulisi pystyä parempaan journalismiin ilmastonmuutokseen liittyvissä aiheissa, myös silloin, kun taustalla on vahvoja vaikuttajia elinkeinoelämässä tai politiikassa.In April 2014 Metsä Group, a Finnish forest industry group, announced they are planning to build a bioproduct mill to Äänekoski. It would be the forest industry's largest investment ever in Finland. This Bachelor’s thesis examines how the media defined the mill, from whose perspective they wrote and how the perspective of climate research was involved. The theory section examines the significance of forestry bioeconomics to Finland and the impact of forest logging on climate change. In addition, the concepts relevant to the research are studied: criticality, independence and framing. The material for the study is a collection of articles from a three-year-period from the newspapers Kauppalehti, Keskisuomalainen and Maaseudun Tulevaisuus. The material has been analyzed by quantitative and qualitative methods by classifying and itemizising the arcticles. The results show that in all of the newspapers reviewed, Metsä Group's point of view is the most dominant one. The climate research perspective, on the other hand, is almost completely missing. The second result is that under the three-year period, not one of the newspapers has been able to decide whether to call the Metsä Group plant a pulp mill or a bioproduct mill. An important point, from the perspective of critical journalism, is that the newspapers have not been able to give an exhaustive explanation of the definition of the bioproduct mill, and they even contradict their own writings when it comes to that. In conclusion, it is stated that the reporting of the Äänekoski mill can be considered a warning example when it comes to the state of bioeconomics and climate change journalism in general. The newsrooms should be able to do better journalism on issues related to climate change, even when there are strong dignitaries and business leaders involved

Päätoimittajat paneelissa

Kriittisyys, tieteellisyys ja uteliaisuus ovat arvoja, joihin Aikuiskasvatuksen nykyinen ja tuleva päätoimittaja nojaavat

Lääkehoidon osaamisen kehittyminen Sairaanhoitajan lääkkeenmäärääminen -koulutuksessa

Artikkelissa kuvataan sairaanhoitajan lääkkeenmäärääminen koulutuksessa vuonna 2016 olleiden opiskelijoiden (n=20) lääkehoidon osaamisen kehittymistä opintojen aikana. Opiskelijat kirjoittivat opintojen lopussa esseen otsikolla ”Oman osaamisen kehittyminen”. Aineiston analyysissa käytettiin induktiivista sisällönanalyysia ja abdutiivista päättelyä. Lääkehoidon osaaminen kehittyi opiskelun aikana tiedon lisääntymisen ja ymmärtämisen kautta soveltamiseen, analysointiin ja tiedon synteesiin

Kriittisyyteen kasvattaminen mediakasvatuksen tavoitteena

Tutkielmassa perehdytään kriittisyyden käsitteen saamiin merkityksiin kasvatustavoitteena, etenkin koulujen mediakasvatuksen tavoitteena. Tutkielmassa yhdistellään ja vertaillaan ajatuksia monenlaisesta, etenkin kasvatusfilosofisesta ja mediakasvatusta koskevasta tutkimuskirjallisuudesta. Erääksi mediakasvatuksen tärkeimmäksi tavoitteeksi mainitaan usein kriittisyyteen kasvattaminen, mutta kuten tutkielma osoittaa, kriittisyydellä voidaan ymmärtää monia eri asioita. Kun kriittisyys yhdistetään kasvatusta koskevassa puheessa erityisesti mediakasvatukseen, tullaan samalla määritelleeksi sekä kriittisyyttä että mediakasvatusta. Kriittisyys näyttäytyy tutkielmassa hyvin vaativana ja osin myös ongelmallisena kasvatustavoitteena. Tutkielmassa pohditaan kriittisyyden yhteyksiä autonomian, rationaalisuuden, demokratian, individualismin ja eettisyyden ihanteisiin. Kriittisyyteen kasvattamiseen liittyy paradokseja, jotka tuovat havainnollisesti esiin kasvatuksen etiikan ikuisuuskysymykset. Keskeinen kysymys kuuluu, pitäisikö kasvatuksen sopeuttaa kasvatettavat vallitsevaan yhteiskunnalliseen järjestykseen vai pikemminkin kannustaa muuttamaan yhteiskuntaa. Koulukasvatuksen yhteydessä oman lisänsä kysymyksenasetteluihin tuo koulun luonne yhteiskunnallisena instituutiona. Mediakasvatuksessa kriittisyyden käsite saa erilaisia merkityksiä sen mukaan, millaisia käsityksiä tiedosta, oppimisesta ja viestinnästä kasvattajalla on. Tutkielmassa mediakasvatus ja kriittisyys tuodaan esiin erilaisista ja jopa vastakkaisista näkökulmista. Tarkoituksena on kuvata mediakasvatuksen kentän monipuolisuutta ja useita mahdollisia tapoja kasvattaa mediakulttuurin keskelle syntyneistä ihmisistä järkiperäisiä, itsenäisesti ajattelevia ja vastuuntuntoisia kansalaisia, jotka ottavat toiset huomioon ja kykenevät tarvittaessa myös vastustamaan vallitsevia ajatusmalleja. Postmoderni ajattelu on asettanut kyseenalaiseksi monet keskeiset kasvatustavoitteet ja niiden taustalla vaikuttavan valistuksen ihanteen. Tutkimuksessa päädytään kuitenkin siihen, että kaikkia moderneja ajattelutapoja ei voida hylätä, jos kriittisyyden kaltaisia koulun kasvatustavoitteita halutaan edelleen perustella.Siirretty Doriast

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ EKG-REKISTERÖINNISSÄ

TIIVISTELMÄ Opinnäytetyössämme käsittelemme laadukkaan elektrokardiografian rekisteröintiä. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla hoitajien toimintaa EKG-rekisteröintitilanteissa terveyskeskuksen päivystyksessä, yhteispäivystyksessä sekä sairaalan laboratoriossa. Opinnäytetyömme tavoitteena oli selvittää, miten hoitajat toteuttavat EKGrekisteröinnin eri osa-alueet. Tavoitteena oli selvittää myös, miten hoitajat arvioivat EKG-tulosteen laatua. Tutkimuksen toteutimme havainnoimalla eri työyksiköissä EKGrekisteröintiä. Havainnoinnissa käytimme strukturoitua havainnointilomaketta sekä kenttäpäiväkirjaa. Havainnointiin osallistui yhteensä 6 henkilöä, jotka olivat sekä sairaanhoitajia, että laboratoriohoitajia sekä yksi lähihoitajaopiskelija. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että koulutuspohjalla on merkitystä siihen, miten rekisteröijä rekisteröi EKG:n. Laboratoriohoitajilla oli enemmän tietoa EKGrekisteröinnistä kuin sairaanhoitajilla. Lähihoitajaopiskelijan EKG-rekisteröintitaito oli samankaltainen kuin sairaanhoitajien. Rekisteröijät tietävät EKG-rekisteröinnin pääpiirteet ja niiden toteuttamisen. Rekisteröijien toiminta käytännössä osoittaa kuitenkin, että perehdytystä tai lisäkoulutusta olisi hyvä olla saatavilla. Tutkimustuloksista nousee esille sekä heikkouksia että vahvuuksia osaamisessa ja erilaisten asioiden huomioonottamisessa sekä tekemisessä. Taitoa rekisteröijillä on selvästi, mutta tutkittavan henkilön tilan kriittisyys tai rekisteröijän epätietoisuus EKGrekisteröintiin kuuluvista asioista vähentää EKG-tulosteen laadukkuutta.ABSTRACT In our thesis we deal with high-quality electrocardiogram registration in a real nursing situations. The purpose of this study is to describe how the nurses behave in ECG monitoring situations at the health centre emergency department, the hospital emergency department and in the laboratory. Our study objective was to determine how nurses carry out the different parts of the ECG registration. The aim was also to explore how nurses assess the quality of the ECG printout. We carried out the study by observing the ECG registration in different work units. We carried out the observation by using a structured observation form and the a field diary. The observation was attended by six people who were registered nurses, laboratory technicians and one student of practical nursing. The research results showed that education background matters when the registrant registered the ECG. The laboratory techinicians had more knowledge about the ECG than the registered nurses. The student of practical nursing had the similar skills of ECG registration as the registered nurses. The registrants can use the ECG equipment and they know the main points of ECG registration. It would be good to have induction training or additional training available. The results of the study show that the registrants have strenghts and weaknesses in their skills of ECG registration and how they take into account various things and how they work. The registrants have a clear knowledge of registration in practice but the ECG printout quality may suffer when the patient's condition is acute or when the registrant is unaware of the matters concerning ECG registration