35 years of Bilingual Deaf Education – and then?

In this article, an overview of the last 35 years of bilingual education for the deaf in Sweden is presented. A short presentation is given of the terms ‘first language/mother tongue’ and ‘second/foreign language’, used in this specific context, to debate some of the main assumptions underlying first and second language teaching to deaf children. We discuss the main results from the bilingual approach, demonstrating the high level of achievements when considered in an international perspective. These results are compared to data from the first period of deaf education in Sweden, after the foundation of the Manilla school in 1809. The common basis for these examples of successful deaf education can be summarized as a positive attitude to sign language and its users. Then, we analyze some differences between natural sign languages versus simultaneous use of signs and speech, wherein the deaf addressee usually receives inconsistent linguistic information, thus making this practice less appropriate for the language learner. A discussion follows up language teaching to deaf children, including teaching a third language to them, such as English, for example. It is noted that the group of sign language users is currently undergoing a great change, especially because of the growing number of children with cochlear implants: their need for bilingualism, including sign language, is emphasized

35 anos de Educação Bilíngue de surdos – e então?

Neste artigo, apresenta-se um panorama dos últimos 35 anos de educação bilíngue para surdos, na Suécia. Faz-se uma breve apresentação dos conceitos de “primeira língua/língua materna” e “segunda língua/língua estrangeira”, utilizados neste contexto específico, para debater alguns dos principais pressupostos subjacentes ao ensino de primeira e segunda língua para crianças surdas. Discutimos os principais resultados da abordagem bilíngue, demonstrando o alto nível de conquistas, quando consideradas em uma perspectiva internacional. Esses resultados são comparados com dados do primeiro período de educação de surdos na Suécia, após a fundação da escola de Manilla em1809. Abase comum para estes exemplos de sucesso na educação de surdos pode ser resumida como uma atitude positiva em relação à língua de sinais e seus usuários. Em seguida, discutem-se algumas diferenças entre as línguas de sinais naturais versus a utilização simultânea de sinais e fala, quando o interlocutor surdo normalmente recebe informações linguísticas inconsistentes, fazendo com que esta prática seja menos adequada para o aprendiz da língua. Segue-se uma discussão de ensino de língua para crianças surdas, incluindo o ensino de uma terceira língua, como o Inglês, por exemplo. Observa-se que o grupo de usuários de língua de sinais está sofrendo uma grande mudança na atualidade, especialmente devido ao crescente número de crianças com implantes cloceares: enfatiza-se a necessidade do bilinguismo para este grupo, incluindo a língua de sinais

The Best Listening Environment in School According to Hard-of-hearing Pupils

The aim of this study was to illuminate the listening strategies which are revealed when pupils described their choice of the “best listening environment” in school. The study comprises 165 hard-of-hearing pupils from five compulsory schools in Sweden. The results are mainly based on the pupils’ drawings and their attached written explanations. The pupils’ explanations are analysed in the form of four different needs associated with being a listener: a “cleaned-up” sound environment, visual support, conversation rules and comfortable surroundings. The explanations can be seen as reflective knowledge and experiences of listening strategies. Not every pupil in this study has a verbalised awareness of listening strategies in all categories but, as a community, they describe a lot of experiences and knowledge to be shared. How to take the role of listener and continuously develop new strategies might be a matter of self-image

O Enfoque Bilíngue na Educação de Surdos: implicações para o ensino e aprendizagem da língua escrita

En este artículo se revisan algunos antecedentes sobre el enfoque bilingüe en la educación de sordos, se describe específicamente cómo ha sido implementado en Suecia, y se hace referencia a la incorporación de este enfoque en la educación de sordos en Chile. Posteriormente, se analiza la forma en que la Lengua de Señas puede ser usada para enseñar la lengua escrita en contextos educativos bilingües, a través del análisis de ejemplos tomados de clases para niños de primer ciclo básico en una escuela de sordos. Finalmente, se enfatizan las implicancias del modelo bilingüe para el proceso de enseñanza-aprendizaje de la lengua escrita en la educación de sordos y se discuten algunas consideraciones para seguir avanzando en este ámbito en el contexto educacional chileno. === === ABSTRACT === === This article reviews the background of the bilingual approach in deaf education, it describes more specifically how it has been implemented in Sweden, and it refers to the incorporation of this approach in deaf education in Chile. Further on, it analyzes the way in which Sign Language can be used to teach written language in bilingual education contexts, using examples from primary education classes for children at a school for the deaf. Finally the article emphasizes the implications of the bilingual model for the process of teaching and learning written language in deaf education, and it discusses some considerations for moving forward in this area in the Chilean education context. === === RESUMO === === Revisam-se alguns antecedentes sobre o enfoque bilíngue na educação de surdos, descreve-se, mais especificamente, como foi sua implementação na Suécia e faz-se referência à incorporação de este enfoque à educação de surdos no Chile. A seguir, analisa-se a forma em que a Língua de Sinais pode ser usada para ensinar a língua escrita em contextos educativos bilíngues, por meio de análises de exemplos retirados de aulas para crianças de primeiro ano do Ensino Fundamental em uma escola para surdos. Finalmente, enfatizam-se as implicações do modelo bilíngue para o processo ensino-aprendizagem da língua escrita na educação de surdos e discutem-se algumas considerações para continuar com os avanços nesse âmbito, no contexto educacional chileno

Språkanvändning och flerspråkighet hos tidigare språkbadselever: En narrativ undersökning

Kielikylpy on opetusohjelma, jonka tavoitteena on auttaa opiskelijaa saavuttamaan toiminnallinen monikielisyys. Kielikylpy noudattaa valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden tavoitteita. Tutkimukseni tavoitteena on kartoittaa entisten kielikylpyoppilaiden kielenkäyttöä koulussa, töissä ja vapaa-ajalla. Tutkin mitä kieliä entiset kielikylpyoppilaat käyttävät niin työ- ja opiskeluelämässä kuin vapaa-ajalla. Tarkastelen tutkielmassani myös sitä, miten kielikylpy on vaikuttanut entisten kielikylpyoppilaiden elämään ja tämänhetkiseen kielenkäyttöön. Lisäksi selvitän, millainen yhteys kielikylvyllä on entisten kielikylpyoppilaiden monikielisyyteen, ja kokevatko he olevansa yksi-, kaksi-, vai monikielisiä. Tutkimukseni on luonteeltaan laadullinen ja hyödynnän siinä hermeneutiikkaa lähestymistapana. Tutkimusmenetelmä on narratiivinen, ja mielenkiinto kohdistuu kertomuksiin. Narratiivisessa tutkimuksessa kertomukset toimivat tiedon tuottajina ja välittäjinä. Aineistoni koostuu yhteensä 11 entisen kielikylpyoppilaan kertomuksesta, jotka kirjoitettiin keväällä 2020. Kaikki tutkimukseen osallistuvat olivat aloittaneet kielikylvyn varhaiskasvatuksessa ja jatkaneet siinä perusopetuksen loppuun asti. Kertomukset kirjoitettiin omalla äidinkielellä suomeksi. Kertomuksissa pyydettiin kuvaamaan henkilökohtaisia kokemuksia omasta kielenkäytöstä ja monikielisyydestä. Kertomukset sisältävät yksilöllisiä ja ainutlaatuisia kokemuksia ja ajatuksia kirjoittajien omasta kielenkäytöstä ja kielikylvyn vaikutuksesta heidän elämäänsä. Tulokset osoittavat, että entiset kielikylpy oppilaat ovat opiskelleet useita kieliä peruskoulun jälkeen. Tämän lisäksi kaikki entiset kielikylpyoppilaat käyttävät useampaa kieltä arjessa. Suurin osa tutkimukseen osallistuneista oli sitä mieltä, että kielikylvyllä ja sen tuomalla kielitaidolla on ollut positiivinen vaikutus niin opiskelupaikan valinnassa kuin työnhaussa. Kertomukset osoittivat myös, että suurin osa entisistä kielikylpyoppilaista kokee olevansa monikielisiä. Vaikka kyseessä on otoksellaan pieni tutkimus, näyttää siltä, että kielikylpy tukee monikielisyyttä ja antaa eväät monipuoliseen kielenkäyttöön

Va då pinta-ala? Diskussioner mellan språkbadselever i samband med matematisk problemlösning

Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella kielikylpyoppilaiden keskusteluja ja kielenkäyttöä heidän ratkaistessaan matemaattisia ongelmanratkaisutehtäviä pienryhmissä. Tutkielman aineisto koostuu nauhoitetuista keskusteluista, joita viidesluokkalaiset kielikylpyoppilaat kävivät pienryhmissä. Aineiston kerättiin kolmessa kielikylpyluokassa, joista kaksi oli suomen kielen kielikylpyluokkia ja yksi ruotsin kielen kielikylpyluokka. Kaiken kaikkiaan nauhoitettua aineistoa kertyi 14 oppilasryhmän keskustelun verran. Näistä kuusi on valittu tarkempaan analyysiin. Analyysissani vertaan muun muassa oppilaiden keskustelua ja matemaattisten ongelmanratkaisutehtävien kielellistä rakennetta. Tästä syystä tarkastelen myös oppilasryhmien ratkaisemien ongelmanratkaisutehtävien kieltä. Tämän teen analysoimalla kuinka suuri osuus tehtävänannosta koostuu ilmauksista, jotka sisältävät matemaattista kieltä, kuten käsitteitä ja matemaattisia symboleita, tai arkikieltä, joka sisältää matemaattisen merkityksen. Analyysissani tarkastelen lisäksi muun muassa sitä, miten oppilaiden ensikielen käyttö näkyy matemaattisten ongelmanratkaisutehtävien työstämisessä pienryhmässä. Analyysini tulokset antavat viitteitä siitä, että mikäli tehtävänanto koostuu suurelta osin matemaattisesta kielestä, käsittelevät tehtäviä ratkaisevien oppilaiden keskustelut niin matemaattisia käsitteitä kuin matemaattisia ratkaisujakin. Oppilaat etsivät yhdessä määritelmiä käsitteille sekä ensikielellään että kielikylpykielellään. Täten matemaattisten käsitteiden merkitys vahvistuu. Analyysini tulokset osoittavat myös, että matemaattisia ongelmatehtäviä ratkaistessa osa kielikylpyoppilaista käyttää ensikieltään matemaattisen ajattelun strukturoinnin välineenä. Pienryhmissä ratkaistavat matemaattiset ongelmanratkaisutehtävät soveltuvat hyvin kommunikatiivisen matematiikan opetuksen välineiksi. Keskustellessaan tehtävänannosta, sen sisältämistä käsitteistä sekä tehtävän ratkaisusta kielikylpyoppilaat saavat paitsi jäsentää omaa matemaattista ajatteluaan, myös vastaanottaa toisten oppilaiden esittämiä matemaattisia ajatuksia. Täten oppilaiden matemaattinen ajattelu ja ajattelun täsmällinen ilmaisu kehittyy.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Lärares syn på språkmedveten undervisning

Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella opettajien käsityksiä ja kokemuksia kielitietoisesta opetuksesta. Tutkimukseen osallistuneita opettajia pyydettiin ottamaan kantaa aiempaan tutkimusnäyttöön ja kirjallisuuteen perustuviin (DivEd 2019) kielitietoisen opetuksen käytänteisiin sähköisen lomakekyselyn kautta. Tutkimuksen teoreettisena pohjana toimivat Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 ja alan tutkimuskirjallisuus. Opettajien vastausten perusteella pystyttiin kartoittamaan, kuinka tuttuja kielitietoisen opetuksen käytänteet heille olivat, kuinka usein he kokivat toteuttavansa niitä omassa opetuksessaan ja kuinka tärkeiksi he kokivat ne. Lomakekyselyn avulla selvitettiin myös opettajien näkemyksiä siitä, millainen tieto ja koulutus auttaisivat heitä parhaiten, kun he kohtaavat oppilaita, joilla on esimerkiksi maahanmuuttajatausta. Kielitietoisista käytänteistä useat olivat opettajille entuudestaan tuttuja, ja osa heistä myös koki toteuttavansa niitä omassa opetuksessaan. Suurin osa näistä käytänteistä koettiin myös tärkeiksi, vaikka niitä ei omassa opetuksessa toteutettaisi tai vaikka opettaja koki, ettei hänellä ollut paljon tietoa kyseisestä käytänteestä. Opettajien mukaan erilaiset jatkokoulutukset ja kurssit, käytännön esimerkit ja eriyttävä oppimateriaali auttaisi heitä kohtaamaan oppilaiden tarpeita. Tutkimus osoittaa, että kielitietoisuus on olennainen osa opettajan pedagogista ajattelutapaa. Tämä ajattelutapa ei vaikuttaisi syntyvän yhden koulutuspäivän jälkeen, vaan se vaatii pidemmän ajan ja kertausta esimerkiksi useamman koulutuksen muodossa. Keskeisimmät tulokset viittaavat siihen, että kielitietoisuutta tulisi käsitellä ja kehittää jo opettajien peruskoulutuksessa, mutta myös erilaisessa täydennyskoulutuksessa, jotta kielitietoisuutta voidaan lisätä ja kehittää opettajien keskuudessa. Vaikuttaa myös siltä, että kielikylpyopettajien koulutus tukee kielitietoista ajattelutapaa. Kielitietoisuus on ajankohtainen ja monia koskeva ilmiö. Opetusryhmät ovat yhä heterogeenisempiä ja yhä useammalla oppilaalla on moninainen kielellinen ja kulttuurillinen tausta, mikä luo uudenlaisia haasteita opetukselle. Kielitietoisen opetuksen käytänteet voivat auttaa opettajia tukemaan oppilaitaan sekä osittain vastaamaan niihin haasteisiin, joita monikieliset ja -kulttuuriset opetusryhmät tuovat mukanaan