Virna - a database on organic food production

Virna is an article reference database on organic food production. It contains material about such matters as organic and ecological crop production and horticulture, soil, fertilization, plant protection, animal production, processing of organic products, marketing and the environmental impacts of agriculture. The literature references have been taken from periodicals and congress publications as well as compilations

Repressed PKC delta activation in glycodelin-expressing cells mediates resistance to phorbol ester and TGF beta

Glycodelin is a glycoprotein mainly expressed in well-differentiated epithelial cells in reproductive tissues. In normal secretory endometrium, the expression of glycodelin is abundant and regulated by progesterone. In hormone-related cancers glycodelin expression is associated with well-differentiated tumors. We have previously found that glycodelin drives epithelial differentiation of HEC-1B endometrial adenocarcinoma cells, resulting in reduced tumor growth in a preclinical mouse model. Here we show that glycodelin-transfected HEC-1B cells have repressed protein kinase C delta (PKC delta) activation, likely due to downregulation of PDKI, and are resistant to phenotypic change and enhanced migration induced by phorbo112-myristate 13-acetate (PMA). In control cells, which do not express glycodelin, the effects of PMA were abolished by using PKC6 and PDKI inhibitors, and knockdown of PKC delta, MEK1 and 2, or ERK1 and 2 by siRNAs. Similarly, transforming growth factor beta (TGF beta)-induced phenotypic change was only seen in control cells, not in glycodelin-producing cells, and it was mediated by PKC delta. Taken together, these results strongly suggest that PKC delta, via MAPI( pathway, is involved in the glycodelin-driven cell differentiation rendering the cells resistant to stimulation by PMA and TGF beta. (C) 2016 Elsevier Inc. All rights reserved.Peer reviewe

Pientilojen visuaalisuuden rajat ja haasteet & ahvenanmaalaisen omenatarhan uusi visuaalisuus

Opinnäytteessä tutkitaan pientuottajien visuaalisuuden haasteita, tutkimalla voiko sympaattiset pientuottajien tuotteita brändätä liikaa, jolloin tuote ei näytä enää houkuttelevalta pientilatuotteelta. Produktio-osassa tehdään Ahvenanmaan Kökarin saarella sijaitsevan Peders Aplagård -omenatilalle uusi visuaalinen identiteetti, keskittyen lähinnä etiketteihin jo olemassa olevia pakkausrakenteita muuttamatta. Produktio-osa ei ole varsinainen asiakastyö. Tavallisesta asiakaslähtöisestä suunnitteluprosessista poiketen produktio-osa on tehty itsenäisesti ilman asiakaan, Peders Aplagårdin, kommentointia ja mielipiteitä. Omenatarhalta saadut haastattelun kautta saadut tiedot toimivat aiheen rajaajina ja briefinä. Osittain spekulatiivinen lähtökohta mahdollisti vapaammat kädet luovien ratkaisujen tekemisessä. Produktiossa käytetään hyödyksi myös suunnittelijoiden (Anssi Kähärä) ja pientuottajien myyjien (Anton & Anton-ruokakauppa) haastatteluja. Lisäksi tutkitaan pientuottajien visuaalisuuden nykypäivää suomalaisten sekä ulkomaalaisten tuotteiden kautta. sovelletaan kuluttajatutkimuksesta saatuja tietoja ja tuloksia. Aineiston analyysin perusteella päädytään tekemään omenatarhalle merellinen, kökarilaisuutta kunnioittava ja korostava visuaalinen identiteetti, joka mahdollisesti nostaisi Peders Aplagårdin brändiarvoa sekä saisi nostettua tuotteiden myyntiä. Lopulta päädytään siihen tulokseen, että ei ole järkevää rakentaa suunnitteluprosessia sen varaan, tehdäänkö tuotteesta pientuottajan tuotteen vai massatuotteen näköiseksi. Lisäksi tuotteen ylibrändäämisen raja on häilyvä ja riippuu paljon kuluttajan omasta näkökulmasta, minkä tuotteen mieltää pientilatuotteeksi taikka massatuotteeksi

Full fart åt närproducerad mat i S:t Michel

Seminariet i S:t Michel i Finland samlade över hundra deltagare. Flera av föredragshållarna hade egna erfarenheter av en långsiktig utveckling av branschen. Ekologiskt ökar ytterligare värdet av närproducerad mat

Ärsyttävyyden kieli-ideologisuus : purismi ja standardi-ideologia ärsyttävien sanojen ja sanontojen taustalla

Tutkielma käsittelee ärsyttäviä sanoja ja sanontoja kieli-ideologioiden näkökulmasta. Aihe on rajattu kahden kieli-ideologian, standardi-ideologian ja purismin, tarkasteluun. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten standardi-ideologia ja purismi näkyvät ärsyttävistä sanoista ja sanonnoista puhuttaessa ja millaisia sosiaalisia merkityksiä standardi-ideologisiin ja puristisiin kommentteihin liittyy? Tutkielman lähtökohtana on konstruktiivinen kielikäsitys ja ymmärrys variaatiosta sosiaalisena toimintana. Tutkielman teoria ankkuroituu kieli-ideologiseen tutkimukseen. Kieli-ideologian lisäksi keskeisiä käsitteitä ovat kielen indeksisyys ja semioottiset prosessit. Tutkielman aineisto on osa vuonna 2013 kerättyä asennekyselyä. Kyselyyn vastattiin verkossa ja se tavoitti 1517 vastaajaa. Kyselyssä vastaajilta kysyttiin: ärsyttävätkö sanat tai sanonnat heitä, millaiset sanat ja sanonnat heitä ärsyttävät ja miksi? Tutkielmassa keskitytään analysoimaan kysymyksen perusteluosuutta, joka koostuu 374 kommentista. Aineiston lukutapa perustuu kriittisen diskurssianalyysin metodiin. Tutkielman lähtöoletuksena on, että sanoihin ja sanontoihin ärsyyntymisen taustalla on kieli-ideologinen konflikti. Ärsyttävä sana tai sanonta on jollain tavalla vastaajan jakaman kieli-ideologian vastainen. Analyysin perusteella voidaan todeta, että standardi-ideologiassa tällaiset sanat ja sanonnat ovat vastaajien mielestä kieliopin, suomen kielen tai kielitajun vastaisia. Ne voivat olla myös merkitykseltään vääriä tai ne ovat uusia, kieleen tulleita, sanoja. Standardi-ideologinen käsitys kielestä on ehdoton ja vahvan normatiivinen. Standardi-ideologian vastaisiin sanoihin ja sanontoihin liitetään puhujan yksinkertaisuutta, moraalittomuutta tai sosiaalista pyrkyryyttä ilmentäviä indeksisiä merkityksiä. Tutkielmassa purismi ymmärretään laajasti epämiellyttävinä koettujen kielimuotojen vastustamisena. Epämiellyttäviä kielimuotoja voivat olla kielen ulkoiset kielet eli vieraat kielet ja kielen sisäiset kielimuodot. Analyysin mukaan ulkoisen purismin mukaiset kommentit vastustavat englannista lainattuja sanoja. Ärsyttäviksi koetaan niin muodoltaan (sitaatti- ja erikoislainat) kuin merkitykseltään (käännöslainat) vierasperäiset sanat ja sanonnat. Vierasperäiset sanat indeksoivat laiskuutta ja pätemistä. Kielen sisäisistä kielimuodoista vastustetaan politiikan ja talouden kieltä, nuorison kieltä, hellimispuhetta sekä slangia ja murteita. Kielen sisäinen purismi rakentuu monenlaisen ideologisuuden varaan. Ideologisuutta selittävät muun muassa semioottiset prosessit, joiden avulla sosiaalinen merkitys on jäsentynyt. Tutkielmassa purismin laaja määritelmä osoittautuu liian väljäksi käsitteeksi analyysin tekemiselle. Tutkielmasta käy ilmi, että kieli-ideologiat rakentavat ja ylläpitävät monenlaisia sosiaalisia merkityksiä. Standardi-ideologia ja purismi ovat usein niin luonnollistuneita, että niiden sisältämät käsitykset näyttävät itsestään selvyyksiltä. Molemmat ideologiat usein myös limittäytyvät ja ovat läsnä yhtäaikaisesti. Semioottisten prosessien tutkimisen kannalta aineisto osoittautuu paikoitellen hieman ohueksi, ja moni standardi-ideologiaan ja purismiin liittyvä sosiaalinen merkityssuhde jää odottamaan syventäviä jatkotutkimuksia

Alien Registration- Koistinen, Hilda (Paris, Oxford County)

https://digitalmaine.com/alien_docs/21048/thumbnail.jp

Finding a path : sustainable public art practices in small communities of Finnish Lapland

The present study observes a path of public art practices, conducted in Enontekiö Lapland Finland. A group of international master students planned and facilitated community art workshops where local inhabitants were invited to participate. The two-year project called Enontekiö Art Path started from local’s initiative to bring art practices in small rural communities. It was a collaboration project between Enontekiö municipality and University of Lapland’s Faculty of Art and Design. The aim of the project was to participate locals and make public artworks, emphasizing the villages trough environment-based art workshops. The research focuses on searching dimensions of place and how locals identify themselves in the place. The aim of the research was to find principles of culturally and environmentally sustainable public art, conducted in multi-ethnic North-Lapland. The workshops were researched following art-based action research strategy and focusing on action and process. The results of the study present options towards sustainable public art practices. The process suggested nature is the unifying element in the multi-ethnic Enontekiö. Nature-based materials and subjects of the workshops provide environmentally friendly art, to which locals identify regardless of their ethnicities. The results propose working in the environment can also increase environmental consciousness and create open forum for intercultural dialogue. In the broad3 view, the results aim to demonstrate the possibilities of artistic actions in culturally conflicted and rapidly changing environment of Finnish Lapland

Knowledge sharing in the context of mentoring

The research examines individual level horizontal knowledge sharing across MNC subsidiaries taking place in the context of mentoring. The aim is to look beyond traditional career related outcomes associated with mentoring and explore how it affects ability, motivation and opportunity to share knowledge. The theoretical review is guided by the knowledge governance approach and factors affecting knowledge sharing are discussed with the help of the AMO- framework. The research is a qualitative case study of a MNC’s international business unit. Data was collected by conducting structured theme interviews. The empirical part of the research is based on the integrative framework derived from existing scientific literature on the research topic. The data was first analyzed to form a comprehensive picture about the current state of knowledge sharing in the business unit. Then, knowledge sharing in the context of mentoring was taken under closer examination. In the end, factors affecting an individual’s motivation, opportunity and ability to share knowledge within and outside the mentoring relationship were compared with each other for conclusions to be drawn. The findings suggest that knowledge sharing at the local level is mostly affected by a siloing effect arising from internal competition and an entrepreneurial organizational culture, whereas cross-border sharing is still in its infancy and is characterized by lack of structures. Mentoring can be considered as a commitment-based knowledge governance mechanism, which improves individuals’ motivation, opportunity and ability to share knowledge by transcending barriers otherwise present in the business unit. Nevertheless, perceived organizational commitment, prior mentoring experience and a wide work related experience gap were shown to have a negative effect on knowledge sharing, even in the context of mentoring.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

A Wittgensteinian Antitheodicy

Contrary to the majority of contemporary analytic philosophers of religion, James Sterba argues in his book Is a Good God Logically Possible? (2019) that Alvin Plantinga with his famous free will defense has not succeeded in solving the logical problem of evil. However, Sterba is not alone in disputing this generally accepted view in analytic philosophy of religion. D. Z. Phillips (1934–2006) has argued that the logical problem of evil has not been solved and he further holds that it has not even got off the ground. The aim of this article is to explore Phillips’ criticism of the free-will defense and mainstream theodicies. His critique is relevant for Sterba’s atheistic stance because Phillips’ arguments are partly applicable to forms of philosophical atheism that share the same assumptions with philosophical theism. In the first part of the article, I will briefly describe the starting points of the best-known solutions to the problem of evil in analytic philosophy of religion and refer to some aspects of Sterba’s arguments. After that I will explore Phillips’ ethical and conceptual criticism against frameworks used in the discussion of theodicy. Finally, I will pay attention to Phillips’ Wittgensteinian view of the task and the aim of philosophy in order to clarify some problematic aspects of his thought