Linguistische Analyse eines literarischen Textes: Zum Subjekt in der Erzählung Pimeys von Aino Kallas

Using a story by the Finnish author Aino Kallas (1878- 1956) as an example, this article addresses the ąuestion whether and to what extent the methodology of linguistic analysis can contribute to the interpretation of literary texts. A closer look at personal- deictic expressions and grammatical subjects in this story shows that such a linguistic analysis of certain stylistic phenomena in a given literary text may support and elucidate the literary interpretation of that text.Using a story by the Finnish author Aino Kallas (1878- 1956) as an example, this article addresses the ąuestion whether and to what extent the methodology of linguistic analysis can contribute to the interpretation of literary texts. A closer look at personal- deictic expressions and grammatical subjects in this story shows that such a linguistic analysis of certain stylistic phenomena in a given literary text may support and elucidate the literary interpretation of that text

Dynamic modeling of Thyristor Controlled Series Capacitor in PSCAD and RTDS environments

Fast development of power electronics have enabled wide utilization of Flexible AC Transmission System (FACTS) devices for increasing electricity transmission capacity and stability of power systems. Among others, Thyristor Controlled Series Capacitor (TCSC) has been found to have great potential as a device capable of damping small signal oscillations in the power system. In addition, also noticeable voltage support and transient stability enhancement of the power system can be achieved using TCSC. In addition to the great possibilities of FACTS technology increase of these nonlinear and complex devices emphasizes the importance of extensive power system analysis to verify the overall stability of the power system. Consequently, in this paper research concerning operation of TCSC as a part of power system is presented. Main targets of the research are to develop new modeling techniques for TCSC and to study the effect of control system structure and surrounding network on operational characteristics of TCSC.reviewe

”Tää työelämä välillä pakottaa tekeen valintoja” : työn ja perheen yhteensovittaminen 1-2 -vuotiaiden lasten vanhempien puheessa kehysanalyyttisestä näkökulmasta

Tutkielmassa tarkasteltiin 1-2 -vuotiaiden lasten vanhempien tapoja jäsentää puheessaan työn ja perheen yhteensovittamista. Tarkoitus oli tehdä näkyväksi jäsennysten rakentumisen kulttuurisia resursseja ja siten selvittää, minkälaisessa yhteiskunnallisessa kehyksessä vanhemmat tekevät työelämään osallistumiseen ja lastenkasvatukseen liittyviä ratkaisuja. Tutkielman aineisto koostuu haastatteluaineistosta, joka on kerätty osana Suomen Akatemian rahoittamaa, Tampereen yliopiston, Jyväskylän yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistä CHILDCARE-tutkimushanketta, jossa tutkitaan tasa-arvon kysymyksiä varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja lastenhoidon tukien järjestelmässä. Haastatteluaineisto analysoitiin kehysanalyyttisestä näkökulmasta. Aineiston analyysin kautta nousi esiin viisi erilaista jäsentämisen tapaa kuvaavaa kehystä, jotka nimettiin toimeentulon, luonnollisen sukupuolen, ihannetyöntekijän, työn merkityksellisyyden ja lapsen paras -kehyksiksi. Toimeentulokehyksessä puhe työn ja perheen yhteensovittamisesta jäsentyy toimeentulon kautta. Toimeentulokehyksessä työ on perhe-elämään liittyvä pakko, joko rahallinen tai yhteiskunnallinen. Luonnollisen sukupuolen kehyksen puitteissa työn ja perheen yhdistäminen määrittyy sukupuolen ja siihen liittyvien kulttuuristen määrittelyjen kautta. Luonnollinen sukupuoli ohjaa vanhempien työnjakoa niin perheen sisällä kuin suhteessa palkkatyöhön ja lastenhoitoon. Ihannetyöntekijän kehys ilmentää työelämän perhe-elämälle asettamia ehtoja, jotka peilaavat kulttuurisesti jaettua käsitystä hyvän ja tunnollisen työntekijän ihanteesta. Työn merkityksellisyys -kehyksessä vanhemmat suuntautuvat puheessaan työn positiivisiin puoliin ja työhön mielekkäänä osana elämää. Työ on osa hyvää arkea ja vanhemman voimavara myös perhearjessa. Lapsen paras -kehyksen puitteissa työn ja perheen yhteensovittaminen jäsentyy pikkulapsivaiheen erityisyyden kautta ja sen kautta, mitä itse ja kulttuurisesti ymmärretään lapsen parhaana. Haastateltavat vanhemmat jäsensivät puhettaan työn ja perheen yhdistämisestä useamman kuin yhden kehyksen valossa. He myös vaihtoivat kehyksiä joustavasti ja toimivat vastoin kehysten kulttuurisesti rakentuneita normeja. Tutkielmassa selvitettiin lisäksi, minkälaisia kehysten välisiä suhteita voidaan tunnistaa vanhempien työn ja perheen yhteensovittamista koskevassa puheessa. Kehysten välisiä suhteita tarkasteltiin ihannetyöntekijän kehyksen kautta. Ihannetyöntekijän kehyksen suhde muihin kehyksiin oli joko vahvistava, vastakkainen tai dominoiva. Ihannetyöntekijän kehys oli esimerkki vahvasta kehyksestä. Tutkielman tuloksena syntyneet kehykset tarjoavat monitasoisia tulkintoja työn ja perheen yhdistämisen edellytyksistä ja tavoitteista. Kehysten moninaisuus ja niiden väliset suhteet osoittavat, että työn ja perheen yhteensovittaminen ei ole vain perheen sisäinen tehtävänä. Näyttäisi myös siltä, että perhepoliittiset toimet sisältävät sellaisia ulottuvuuksia, jotka toteutuvat paikallisesti ja yksilöllisesti eri tavoilla

"Ja lehmät lentää" : lastenohjelmien välittämä visuaalinen misinformaatio ja sen käyttämät visuaaliset tehokeinot

Tämän kandinaatintutkielman tarkoituksena on tuoda näkyväksi, minkälaista misinformaatiota lastenohjelmat välittävät visuaalisesti ja minkälaisia visuaalisia kerronnan tehokeinoja niissä käytetään. Aiempaa tutkimusta aiheesta ei löydy, sillä vaikka ilmiö ei ole sinänsä uusi, sitä ei ole tutkittu. Aiemmat tutkimukset ovat liittyneet pitkälti jonkin lastenohjelman hahmon ominaisuuksiin tai kuinka jotakin tunnetta ohjelmassa käsitellään. Tätä aihetta on kuitenkin tarpeen tutkia, koska sitä ei ole tuotu ennen näkyväksi eikä perusteltu. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena ja sen tehtävänä on vastata kahteen eri tutkimuskysymykseen, joista ensimmäinen tarkistelee sitä, minkälaista misinformaatiota lastenohjelmat välittävät visuaalisesti. Toisen kysymyksen avulla käsitellään, minkälaisia visuaalisia kerronnan tehokeinoja lastenohjelmissa käytetään. Tutkimukseen valikoitunut aineisto on Yle lasten Areenan kolmesta eri ohjelmasta ja jokaisesta ohjelmasta on valikoitunut sattumanvaraisesti yksi jakso. Aineisto tullaan analysoimaan aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmää käyttäen. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että lastenohjelmien sisältämä misinformaatio ei ole luotu lapsen kasvun ja kehityksen haitaksi, vaan antamaan turvallinen mediakokemus ja ruokkimaan lapsen mielikuvitusta, jota voi hyödyntää myös leikeissä. Vaikka lastenohjelmat opettavat uusia taitoja, ei tule kuitenkaan unohtaa niin sanottuja oikeita sosiaalisia tilanteita ja suhteita. Lastenohjelmissa korostetaan eri tunnetiloja ja toimintoja, jotta ne herättävät lapsissa ajatuksia ja tukevat sosioemotionaalisten taitojen kehittymistä. Tutkimustuloksista voidaan huomata, että lastenohjelmista välittyvä visuaalinen misinformaatio ja visuaaliset kerronnan tehokeinot linkittyvät toisiinsa. Hyviä jatkotutkimuksen aiheita voisi ollakin jonkin tunnetilan käsittely lastenohjelmissa, jonkin lastenohjelman vaikutus lapsen sosioemotionaaliseen kehitykseen tai lastenohjelman ja mielikuvituksen kehittymisen väliseen suhteeseen

Islanding of a Microgrid Operating at Constant Frequency With Two Grid-forming Inverters

publishedVersionPeer reviewe

Tulevaisuuden kaupunkiympäristön energiaratkaisut : Tulosraportti

Korkeakouluille, niin yliopistoille kuin ammattikorkeakouluille, on asetettu koulutustehtävän ja tutkimuksen lisäsi tehtäväksi toimia vuorovaikutuksessa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kanssa. Niiden perusrahoitus tai tutkimusprojektit antavat kuitenkin hyvin rajallisesti mahdollisuuksia osallistua oman ammattialan käytännön kehittämiseen erilaisissa yhteistyöverkostoissa. Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus STEK ry:n monivuotinen hankeyhteistyörahoitus on monipuolinen resurssi korkeakoulujen toiminnan tukemiseen ja kehittämiseen. Tampereen ammattikorkeakoulun ja Tampereen yliopiston saama rahoitus vuosille 2018 - 2022 mahdollisti joustavan ja monipuolisen kehitystoiminnan hyvin ajankohtaisen teeman, sähköistyvä energiajärjestelmä, aihealueella. Hankeyhteistyön keskeisenä tavoitteena oli vahvistaa ammattikorkeakoulun ja yliopiston yhteistyötä liittyen aihealueen koulutukseen, tutkimushankkeiden kehittämiseen sekä osallistumiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun ja erilaisiin asiantuntijaryhmiin. Hankeyhteistyörahoitus mahdollisti merkittävästi resursseja sellaiseen kehitystoimintaan, johon korkeakoulujen perusrahoitusta vähän ohjataan ja jolla kuitenkin olisi merkitystä sekä opettajien ja tutkijoiden ammattitaidon ylläpitämiseen sekä verkostojen luomiseen elinkeinoelämän kanssa. Sen avulla osallistuttiin asiantuntija- ja kehitysryhmiin, laadittiin lausuntoja ja kannanottoja alan lainsäädäntöön, tehtiin tieteellisiä julkaisuja, kirjoitettiin lehtiartikkeleita, annettiin haastattelua tai asiantuntijalausuntoa lehdistölle, tehtiin useita opinnäytetöitä sekä osallistuttiin seminaariesityksiin ja paneelikeskusteluihin. Lisäksi pilotoitiin 2.asteen koulutuksen kanssa yhteistyötä projektikurssien ja teemaluentojen avulla. Yhteistyössä tehtiin useita yhteisiä TKI-hankehakuja, joiden taustatyöhön ja toisaalta tulosten jalkauttamiseen käytettiin saatua kehitysresurssia. Hankekauden aikana tulleet yllättävät toimintaympäristön muutokset, ennen kaikkea pandemia ja energiakriisi, vaativat pikaisia muutoksia suunniteltuihin toimenpiteisiin ja toimintamuotoihin. Vuoden 2022 aikana energiakriisi nosti ennennäkemättömällä tavalla sähköenergian ja sen merkityksen esiin yhteiskunnallisessa keskustelussa. Hankeyhteistyö antoi hyvät mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa aktiivisesti sekä jakaa laajasti aiheeseen liittyviä tutkimus- ja selvitystuloksia, joita erillisissä hankkeissa oli saatu tuloksina