”Kun oma elämä on sivuseikka” – yli 70-vuotiaiden hyvinkääläisten muistisairasta puolisoaan hoivaavien arjessa jaksaminen

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa kyselytutkimuksen avulla hyvinkääläisten yli 70-vuotiaiden muistisairasta puolisoaan hoivaavien arjessa jaksamista olemassa olevien palveluiden ja tukien kanssa. Tutkimuksen avulla selvitettiin minkälaisia tukia hyvinkääläiset omaishoitajat saavat ja toisaalta millaista tukea he kaipaisivat lisää arkeaan helpottamaan. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Hyvinkään Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n kanssa. Opinnäytetyöhön on luotu tutkimusta tukeva teoreettinen viitekehys. Tähän viitekehykseen on sisällytetty syventymistä omaishoitaja käsitteen ja taustan avaamiseen. Teoriapohjaa on laajennettu esimerkiksi hyvinvoinnin ja arjen käsitteiden avaamisen kautta. Työn tavoitteena oli käsitteellistää iäkkäiden puolisoaan hoitavien hyvinvointiin ja jaksamiseen vaikuttavat asiat sekä pyrkiä tuomaan esiin hoivaajien omaa ääntä. Opinnäytetyön lähestymistapa oli kvantitatiivinen. Aineistonkeruutapana käytettiin kyselylomaketta. Kyselylomake lähettiin kaikille hyvinkääläisille virallisille omaishoitajille (n=123),joista 67 lomaketta palautui. Näistä tutkimuksessa tarkasteltavaksi valikoitiin kohderyhmä (n=44) tutkimuskysy-myksen tarkentuessa. Aineisto analysoitiin tuottamalla frekvenssitaulukoita ja paneutumalla erityi-sesti avoimien kysymysten sisältöihin sisällönanalyysia hyödyntäen. Teetetyn kyselytutkimuksen perusteella selvisi, että tutkimuksen kohderyhmään kuuluneet muistisairasta puolisoaan hoitavat kokevat keskimäärin voivansa kohtalaisesti. Kun vastauksia tarkasteltiin kokonaisuutena ja huomioitiin avointen kysymysten vastaukset, oli näistä luettavissa vastaajien ko-kema väsymys sekä työn kuormittavuuden kokemus. Omaishoitajana toimiminen koettiin hyvin sitovaksi, minkä vuoksi suurella osalla vastaajista ei ollut esimerkiksi mahdollisuutta osallistua omiin harrastuksiinsa tai muuhun sosiaaliseen kanssakäymiseen. Lisätukea ja apukeinoja vastaajat kaipasivat kotitöihin, hoidettavan lyhytaikaisen sijaishoidon järjestämiseen sekä keskusteluseuraa niin hoidettavalle kuin hoitajallekin.The purpose of this thesis is to study (by using a survey) the current services and support available, for persons aged 70-years-old (and over)who are residents of Hyvinkää and responsible for nurturing their spouse suffering from memory disorder. Particularly to find out how they cope with everyday life. With this study the support types which were used to ease the daily life of caregivers and also the support needs they had, were examined. The study was executed in cooperation with Hyvinkään Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry. A theoretical framework was created to support the research. The framework includes a deeper insight into the concept of caregiving and its background. The theoretical examination was also extended to the concepts of wellbeing and daily life. The purpose of this study was to conceptualize the issues affecting the wellbeing and coping of elderly people responsible for nurturing their spouses and to bring forward their own voices. The approach of the study was quantitative. The data collection was done by using a questionnaire. The questionnaire was sent to all official caregivers living in Hyvinkää (n=123). Of these 67 were returned. The target group (n=44) of the study was narrowed after focusing the research question. The data was analyzed by producing frequency tables of the data and studying especially the responses to the open questions by using content analysis. Based on the research study it was discovered that the people included to the target group of this study generally experienced their wellbeing being tolerable. When the data was examined as a whole, and the responses to the open questions were taken under consideration, the exhaustion and strain experienced became visual. Working as a caregiver was experienced as being binding and therefore many of the respondents had no opportunity to e.g. participate in their own activities or for other social interaction. Additional support and help the respondents needed for domestic work, arranging short-term respite care and conversational accompaniment for both the caretaker and their spouse

Tunteiden näyttäminen hoitotyössä

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää tunteiden näyttämisen merkitystä hoitotyössä ja sitä, miten se vaikuttaa hoitotyöhön. Työssä on määritelty tunteiden syntyprosessia, tunnereaktioita sekä tunteiden ilmaisua ja säätelyä. Työn tavoitteena oli saada vastauksia siihen, onko tunteiden näyttäminen hoitotyössä hyväksyttävää sekä miten tunteita pystytään säätelemään ja hallitsemaan. Opinnäytetyö on osa Turun Ammattikorkeakoulun EMOTIO- hankevalmistelua, jossa pyritään edistämään tunneälyä gerontologisessa hoitotyössä. Opinnäytetyö on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Työssä käytetyistä tutkimuksista suurin osa on kansainvälisiä, sillä Suomessa aihetta ei ole tutkittu yhtä paljon. Opinnäytetyöhön valikoitiin yhteensä 12 kappaletta tutkimuksia. Tutkimukset ovat eri maista sekä eri hoitotyön osa-alueilta, mikä lisää opinnäytetyön kattavuutta. Tutkimustuloksiin pyrittiin valitsemaan vain luotettavia lähteitä, mitkä eivät olisi sisällöltään liian vanhoja. Tunteet ovat biologisesti määräytynyt järjestelmä, joiden avulla pystytään tulkitsemaan toisia ihmisiä, sekä sopeutumaan ryhmiin. Lisäksi niiden avulla pystytään ohjaamaan toimintaa, muokkaamaan vireystilaa sekä havainnoimaan ja tulkitsemaan ympäristöä. Tunteita ihmisellä on paljon ja niiden joukosta voidaan poimia erilleen tunteita, jotka ovat ihmisille tyypillisempiä. Hoitotyössä tunteet ovat aina läsnä ja siksi työtä ei voida pitää tunteettomana elämänalueena. Työssä oleminen vaatii tunnetaitoja, joiden avulla selviytyminen työpaikalla on mahdollista. Tutkimuksissa on osoitettu, että hoitoalalla tunteiden sopeuttaminen tilanteeseen sopivaksi on erityisen tärkeää. Hoitajan on kyettävä pitämään tunteensa kurissa, jotta potilaan olisi mahdollista saada parasta hoitoa. Tunteiden piilottaminen saattaa kuitenkin olla hoitajalle haitallista. Siksi on tärkeää, että hoitoalalla työskenteleville olisi tarjolla emotionaalisia selviytymiskeinoja, sekä päivittäistä tukea. Tämän lisäksi tutkimuksissa on havaittu hoitotyössä olevan erilaisia työtunteita, jotka vaikuttavat niin positiivisesti kuin negatiivisesti hoitajan arkeen. Näiden tunteiden hallintaan ja säätelyyn tulisi hoitajia opastaa jo opiskeltaessa, että heillä olisi työelämään mentäessä valmiuksia kohdata omia tunteitansa.The purpose of this thesis was to research the meaning of displaying the emotions in nursing and how it influences nursing. The process of how emotions are created, affects, and emotional expressions and regulation have been defined in this thesis. The objective of this thesis was to understand whether the display of emotions is acceptable in nursing and how emotions can be regulated and controlled. The dissertation is part of Turku University of Applied Science’s EMOTIO- project that aspires to advance emotional intelligence in gerontological nursing. The thesis was executed as a narrative literature review. Most of the studies used in the project are international because the subject has not been researched as much in Finland. 12 studies were selected for the thesis. The studies are from different countries and different fields of nursing, which increases the coverage of the thesis. The aim was to use only reliable sources, which contents were not too old, in the research results. Emotions are a biologically determined system, which help to interpret other people, and to adjust to social groups. Furthermore, controlling actions, modifying alertness, and observing and analyzing environment is possible with the help of emotions. A person has a lot of emotions and it is possible to separate emotions that are more typical to humans from the collection. Emotions are always present in nursing which is why work cannot be considered an emotionless sector of life. Being at work requires emotional skills, which make coping in the workplace possible. Studies have indicated that it is particularly important in nursing to adjust emotions to fit the situation. A nurse must be able to keep their emotions under control, so that their patient may receive the best care. However, concealing their emotions may be detrimental to the nurse. Therefore, it is important that there would be more emotional coping methods available and daily support for people working in nursing. In addition to this, it is observed in the studies that care work includes different kinds of work emotions that have both positive and negative ways in the nurse’s work. Nurses should be instructed on how to control and regulate these emotions already during studying so that they are prepared to confront their emotions when they proceed to working life

Partnerskap mellan en teater, fria teatergrupper och företag : Case Svenska Teatern

Målsättningen med detta arbete var att generera ny kunskap om partnerskap med företag för mindre projekt inom en institutionsteater genom ett konkret utvecklingsprojekt. Arbetet är en fallstudie som fokuserar på den fortsatta finansieringen av Svenska Teaterns samarbete med fria teatergrupper. Samarbetet med fria grupper har påbörjats i utvecklingsprojektet Nicken NU, finansierat av Svenska kulturfonden under åren 2014-2017. Den centrala frågan är: kan ett samarbete som involverar ett företag fungera som fortsatt finansiering för verksamheten, och i så fall hur? Beställaren av detta arbete är Svenska Teatern, Finlands största svenskspråkiga teater, belägen i centrala Helsingfors. I examensarbetet används dokumentanalys, kvalitativa halvstrukturerade intervjuer, och benchmarking som metoder. Under utvecklingsarbetet tog representanter från Svenska Teaterns personal och en fri teatergrupp fram olika koncept för samarbete med företag. Sponsring fungerar inte direkt som finansieringsform för dyra projekt som når en mindre publik, så som Nicken NU, visar detta arbete. Däremot kan man skapa långvariga transformativa strategiska partnerskap där marknadsföringskommunikativa insatser är en del av samarbetet. Då partnerskapet utvecklas och fördjupas under en längre tid, kan man bygga upp den tillit som behövs för att förverkliga större insatser som har större inverkan för alla involverade parter. Partnerskap med företag är ingen snabb lösning på behovet att diversifiera finansieringen, men är en möjlig väg till att samarbeta mer för att svara på Undervisnings- och kulturministeriets strategiska styrning och teatrarnas egna behov av att diversifiera verksamheten och finansieringen.Työn tavoitteena on tuottaa uutta tietoa laitosteatterin pienempien projektien yrityskumppanuuksista käytännön kehitysprojektin avulla. Työ on tapaustutkimus, joka lähtee Svenska Teaternin ja vapaiden teatteriryhmien yhteistuotantojen jatkorahoittamistarpeesta. Yhteistyö vapaiden ryhmien kanssa on aloitettu Svenska kulturfondenin rahoittamassa Nicken NU –hankkeessa. Keskeiset tutkimuskysymykset ovat: voiko kumppanuus yrityksen kanssa toimia yhteistuotantojen jatkorahoituksena ja millä tavoin? Työn tilaajana on Helsingin keskustassa sijaitseva Svenska Teatern, Suomen suurin ruotsinkielinen teatteri. Opinnäytetyössä metodeina käytetään dokumenttianalyysiä, puolistrukturoituja teemahaastatteluja ja benchmarkkausta. Kehitystyön aikana Svenska Teaternin henkilökunta ja vapaan ryhmän edustajat tuottivat erilaisia yritysyhteistyökonsepteja. Sponsorointi ei suoraan toimi Nicken NU –hankkeen kaltaisten kalliiden mutta pienen yleisön tavoittavien projektien rahoituskeinona. Sen sijaan voidaan luoda pitkäaikaisia myös markkinointiviestinnällisiä panoksia sisältäviä transformatiivisia strategisia kumppanuuksia. Kun kumppanuutta syvennetään pitkällä aikavälillä, voidaan luoda kaikille osapuolille suurempaa vaikuttavuutta luovia toimintoja ja niihin vaadittavaa kumppanien välistä luottamusta. Yrityskumppanuudet eivät ole nopea ratkaisu rahoituksen monipuolistamiseen, mutta ovat mahdollinen tapa vastata Opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaan strategiseen ohjaukseen ja teattereiden omaan tarpeeseen monipuolistaa sekä toimintaa että rahoitusta.The goal of the thesis is to generate new knowledge about business partnerships for smaller projects in theatres through a practical development project. This is a case study focusing on the continued funding of co-productions between the Swedish National Theatre in Helsinki and independent theatre groups. The co-operation with independent groups has started in the Nicken NU project funded by The Swedish Cultural Foundation in Finland during 2014-2017. The central question is: Can business partnership function as continued funding of this co-production activity and how? This work has been commissioned by the largest Swedish-speaking theatre in Finland, The Swedish National Theatre in Helsinki, situated in central Helsinki. Methods used in this thesis are document analysis, qualitative half-structured interviews and benchmarking. During the development process the personnel at The Swedish National Theatre in Helsinki and members of an independent theatre group created concepts for co-operation with businesses. This thesis shows that sponsorship does not work as a direct form of funding for quite expensive projects with a smaller audience. However, long-term transformative strategic partnerships that also include marketing communication efforts can be built. The necessary trust that is required for efforts with more impact for all partners can be realized when the partnership is deepened over time. Business partnerships are no quick fix to diversify funding, but one possible way to answer the strategic steering from the Ministry of Education and Culture as well as theatres’ own needs to diversify their activities and funding

Producenten behövs i samfundskonsten : Case: ungdomsprojektet In

Detta examensarbete behandlar producentens roll inom samfundskonsten. Målsättningen är att synliggöra det mångprofessionella arbetet i planeringsprocessen av det konstnärliga och sociokulturella ungdomsprojektet In som tar avstamp i bildkonsten/samtidskonsten. Fokuset ligger på kulturproducentens roll i projektet. Syftet är att stöda den pågående verksamheten i projektet och att visa behovet av producenter i sociokulturella ungdomsprojekt och inom samfundskonst. Examensarbetet är en kvalitativ fallstudie och en självutvärdering. Visualiseringar har använts för att synliggöra det som beskrivs i texten. Materialet kan delas in i två kategorier: en som beskriver mitt falls kontext och en annan som beskriver fallet. Exempel är Ungdomsbarometern 2009 och Kulturpolitiska forskningsstiftelsen Cupores rapport Two surveys on availability of education and training for key competencies and skills required for European cultural project management. Dessutom använder jag material som skapats inom ramen för In: projektplanen, arbetsdagböcker och en utvärderingsdiskussion. Mitt examensarbete visar att producenten är viktig inom samfundskonsten. När man ser specifikt på In kan man lyfta fram några relevanta aspekter som har med producentens inverkan på projektet att göra: producenten som kommunikatör, producentens roll i det konkreta projektarbetet, projektet leds av ett team istället för en ensam konstnär eller pedagog osv. Viktigt för framtiden är utvecklandet av finansieringsformer som möjliggör anlitandet av en producent och kontinuerlig verksamhet.Tämä opinnäytetyö käsittelee tuottajan roolia yhteisötaiteessa. Tavoitteena on tehdä näkyväksi taiteellisessa ja sosiokulttuurisessa nuorisoprojekti In:ssä tapahtuva moniammatillinen työ. Projekti ponnistaa kuvataiteesta/nykytaiteesta. Työn fokuksessa on kulttuurituottajan rooli projektissa. Tarkoituksena on tukea projektin käynnissä olevaa toimintaa ja näyttää, että sosiokulttuurisissa nuorisoprojekteissa ja yhteisötaiteessa tarvitaan tuottajia. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen tapaustutkimus ja itsearviointi. Visualisointia on käytetty havainnollistamaan tekstin sisältöä. Työssä käytettävän materiaalin voi jakaa kahteen kategoriaan: ensimmäiseen kuuluu kuvaus projektin kontekstista ja toiseen kuvaus itse projektista. Esimerkkejä ovat Nuorisobarometri 2009 ja Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cuporen raportti Two surveys on availability of education and training for key competencies and skills required for European cultural project management. Lisäksi käytetään In-projektin yhteydessä luotua materiaalia, kuten projektisuunnitelmaa, työpäiväkirjoja ja arviointikeskustelua. Työ osoittaa, että tuottaja on tärkeä yhteisötaiteessa. Kun katsotaan erityisesti In-projektia, tuottajan tuoma lisäarvo näkyy muun muassa kommunikaatiossa, konkreettisessa projektityössä ja siinä, että projektia johtaa työryhmä yksittäisen taiteilijan tai pedagogin sijaan. Tärkeää tulevaisuuden kannalta on rahoitusmuotojen kehitys, joka mahdollistaa tuottajien käyttämisen ja jatkuvan toiminnan.This thesis discusses the role of the arts manager within community arts. The objective is to make the multiprofessional work within the planning process of the artistic and socio-cultural youth project In visible. The basis of the thesis is visual art and contemporary art. The focus is on the role of the arts manager within the project. The purpose is to support the present activity in the project and to show the need of arts managers in socio-cultural youth projects and within community arts. The thesis is a qualitative case study and a self-evaluation. Visualizations have been used to picture the content of the text. The material can be categorized into that describing the context of the project and that describing the actual project. Examples are Nuorisobarometri 2009, an annual survey among youth in Finland and Two surveys on availability of education and training for key competencies and skills required for European cultural project management, a report by the Foundation for Cultural Policy Research Cupore. I also use material, such as the project plan, working diaries and an evaluation discussion produced within In. My thesis shows that the arts manager is important within community arts. If you specifically look at In you can raise a few relevant points when it comes to the arts manager’s role within the project: the arts manager as a communicator, the arts manager’s role in the concrete project work, the project being lead by a team instead of by an artist or a pedagogue alone etc. Important for the future is development of forms of financing that make it possible to use arts managers and to have continuous activity

Sopimus lääketieteellisestä hoidosta : määräämisvalta ja tiedonanto hoitosuhteessa

Terveydenhuollon jakautuminen julkiseen ja yksityiseen sektoriin on Suomessa vakiintunut. Julkisen terveydenhuollon järjestää kunta, mutta myös yksityiset palveluntarjoajat voivat tarjota terveyden- ja sairaanhoidon palveluja. Tällaista vapailla markkinoilla toimivaa palvelua tarjoavat esimerkiksi lääkärikeskukset. Yksityisen lääkärikeskuksen ja sen asiakkaana olevan yksityishenkilön välille syntyy sopimussuhde. Sopimussuhde syntyy niin sanotusti kolmikantaisena, sillä sen osapuolina ovat lääkärikeskuksen ja asiakkaan lisäksi lääkärikeskuksen palveluksessa tai siellä itsenäisenä ammatinharjoittajana toimiva lääkäri. Asiakkaan vastaanottava lääkäri huolehtii sopimuksen päävelvoitteen, eli potilaan hoitamisen, täyttämisestä, kun lääkärikeskus puolestaan vastaa muun muassa ajanvarauksista ja laskutuksesta. Lääkärit ovat asiantuntijapalveluntarjoajia. Asiantuntijapalvelusopimukset ovat toimeksiantosopimuksia, joissa toimeksisaaja sitoutuu ajamaan toimeksiantajansa etuja. Koska lääkärikeskuksen sopimuskumppanina on yksityishenkilö, tulee sopimussuhdetta tarkastellessa ottaa muun lainsäädännön ohella huomioon kuluttajansuojasäännökset. Tutkielmassa tarkastellaan lääkärikeskuksen ja potilaan välisen sopimussuhteen syntymistä tarjous-vastaus –mallin kautta sekä vakioehtosopimuksena. Toimeksiantosopimuksille on tyypillistä, että toimeksisaaja saa vapaasti valita keinot toimeksiannon täyttämiseksi. Potilaalle on kuitenkin lainsäädännössä turvattu laajat oikeudet, joista ei ilman hyväksyttävää perustetta voi poiketa. Keskeisin tällaisista potilaan oikeuksista on itsemääräämisoikeus, joka luo pohjan koko lääkärin ja potilaan väliselle hoitosuhteelle, ja rajoittaa olennaisesti lääkärin itsenäisiä toimintamahdollisuuksia. Potilasta tulee hoitaa yhteisymmärryksessä hänen kanssaan, mikä tarkoittaa, että potilaan suostumus on hoitotoimenpiteiden luvallisuuden edellytys. Potilaalla on myös oikeus kokonaan kieltäytyä hänelle suunnitellusta hoidosta tai tutkimuksista, jolloin lääkärin on mahdollisuuksien mukaan hoidettava häntä muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä ja potilaan itsensä hyväksymällä tavalla. Itsemääräämisoikeudesta voidaan poiketa eräillä laissa erikseen säädetyillä perusteilla. Itsemääräämisoikeutta tulisi kuitenkin aina pyrkiä kunnioittamaan, joten lakia on sen rajoitusperusteiden osalta tulkittava suppeasti. Eräs tapa käyttää itsemääräämisoikeutta on hoitotahdon laatiminen. Hoitotahdolla potilas voi määrätä hoidostaan etukäteisesti sellaisten tilanteiden varalta, kun hän ei pysty enää ilmaisemaan omaa tahtoaan esimerkiksi sairauden tai onnettomuuden takia. Potilaan tiedonsaantioikeus on eräs olennainen itsemääräämisoikeuden turvaava oikeus. Potilaan oikeus saada itseään ja hoitoaan koskevaa tietoa perustaa lääkärille tiedonantovelvollisuuden. Tiedonantovelvollisuudet ovat tyypillisiä myös muille asiantuntijapalveluntarjoajille, joskin lääkärin velvollisuus perustuu laissa säädettyyn potilaan oikeuteen. Potilaan tiedonsaantioikeutta voidaan tarkastella niin sanotun informed consent –doktriinin kautta, jossa potilas antaa hoitoonsa tietoon perustuvan suostumuksen. Jos potilas ei saa tarpeellista tietoa, ei suostumus ole pätevä, eikä hoito näin ollen ole luvallista. Potilaan tiedonsaantioikeuteen voidaan puuttua joillakin erikseen säädetyillä perusteilla. Tällaisia ovat potilaan puutteellinen tahdonmuodostuskyky, hengen tai terveyden vakava vaarantuminen sekä muu erittäin tärkeä yksityinen tai yleinen etu. Koska potilaan tiedonsaantioikeus mitä suuremmissa määrin turvaa potilaan itsemääräämisoikeutta, on myös näitä rajoitusperusteita tulkittava suppeasti. Lääkärin velvollisuudet potilasta kohtaan perustuvat enimmäkseen lakiin, mutta myös sopimusoikeudelliset periaatteet ja eettiset normit ja ohjeet ohjaavat lääkärin toimintaa. Lääkärin tulee huolehtia paitsi omien velvollisuuksiensa täyttämisestä, myös siitä, että potilaan oikeudet toteutuvat hoitosuhteessa riittävällä tavalla

Sukupuolisensitiivinen hanketyö - Näkökulmia ja työkaluja nuorten parissa työskentelyyn

Kun hankkeissa puhutaan sukupuolten tasa-arvon edistämisestä, on tavallista kuulla lausahdus “kaik ki ovat tervetulleita mukaan”. Usein tämä sanotaan pyyteettömästi ja tarkoitus onkin hyvä. Toinen kysy mys on, kokevatko eritaustaiset nuoret kutsun kos kevan heitä itseään. Tämä opas on tarkoitettu käytännönläheiseksi työ kaluksi sukupuolten tasa-arvon edistämiseen hank keille, jotka ovat saaneet rahoitusta Euroopan so siaalirahastosta ja työskentelevät nuorten parissa. Siihen on koottu näkökulmia ja konkreettisia vink kejä tukemaan tasa-arvoisempaa hanketyötä sekä linkkejä muiden tuottamiin materiaaleihin. Oppaan tavoitteena on tukea sukupuolisensitiivisen toimin takulttuurin kehittämistä hankkeissa. Julkaisu on toteutettu osana Osuma – Osallistamalla osaamista -hanketta, joka vuosina 2018–2020 lisää ja vahvistaa oppilaitosten sekä nuorten kanssa toimivien julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden monialaista yhteistyöosaamista ja yhteistyötä

Covid-19-pandemian vaikutus sairaanhoitajien työhyvinvointiin

Vuonna 2019 Kiinasta alkoi levitä epidemia, jonka aiheuttajana toimi uusi koronavirus. Epidemia levisi nopeasti pandemiaksi, joka vaikutti suuresti hoitoalan työntekijöiden työhyvinvontiin. Työhyvinvoinnin moniulotteisen käsitteen vuoksi aiheen tutkiminen monesta eri näkökulmasta on erityisen tärkeää. Tämän kirjallisuus katsauksen tarkoituksena on selvittää COVID-19-pandemian vaikutusta sairaanhoitajien työhyvinvointiin. Tavoitteena on tuottaa tietoa hoitotyön esihenkilöille työhyvinvointia edistävistä ja estävistä tekijöistä, jotta niihin osataan varautua ja puuttua epidemian tai pandemian ilmaantuessa. Tutkimuskysymyksenä oli: Miten COVID-19 pandemia on vaikuttanut sairaanhoitajien työhyvinvointiin? Kirjallisuushaku toteutettiin toukokuussa 2023. Tietokantoina käytettiin CINAHL-, Pubmed-, Medic- ja Psycinfo-tietokantoja. Hakusanat olivat “covid-19”, “nurse”, “job satisfaction” sekä “well-being at work”. Hakusanoja yhdistettiin Boolen operaattoreiden avulla ja haussa käytettiin sanakatkaisuja. Lisäksi CINAHL-tietokannassa tehtiin asiasanahaku, jossa tietokannasta etsittiin tutkimuskysymykseen sopivia asiasanoja. Kirjallisuuskatsauksen sisäänottokriteereinä olivat eurooppalaisessa terveydenhuollon yksikössä toteutettu tutkimus, sairaanhoitajia koskeva tutkimus tai sairaanhoitajien vastaukset olivat selvästi erotettavissa tuloksista, artikkeli vastasi asetettuun tutkimuskysymykseen ja julkaisu on tieteellinen alkuperäistutkimus. Kirjallisuushaun tulos ennen tietokantarajauksia oli 677 artikkelia. Kokotekstin perusteella kirjallisuuskatsaukseen valittiin 42 artikkelia, joiden laadunarviointi tehtiin JBI:n laadunarviointikriteereitä noudattaen. Kirjallisuuskatsauksen aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Sairaanhoitajien työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät jaettiin kahteen yhdistävään luokkaan: työhyvinvointia tukevat sekä heikentävät tekijät. Työhyvinvointia tukivat työstressin ja uupumuksen ennaltaehkäisy sekä työn voimavaratekijät. Työhyvinvointia ehkäisivät psyykkinen kuormittuneisuus työssä, työyhteisön sosiaalinen toimimattomuus ja työn sisällölliset kuormitustekijät. Johtopäätöksinä todettiin, että pandemian ilmaantuessa organisaatioiden tulisi herkästi kiinnittää huomiota sairaanhoitajien mielenterveyteen. Sairaanhoitajat kokivat työyhteisön tuen merkityksen suureksi mielenhyvinvoinnin ylläpitämisessä. Pandemia toi esiin myös positiivisia ominaisuuksia hoitotyöstä niin yksilö kuin organisaatiotasolla, joita voidaan hyödyntää myös pandemian jälkeisessä ajassa. Lisäksi pandemia lisäsi sairaanhoitajien ammatin arvostusta yhteiskunnassa

Tee julkaisu, jolla on tarkoitus

Yksi hankkeen keskeinen tehtävä on levittää tietoa tuloksista siten, että tulokset ovat muiden hyödynnettävissä ja jalostettavissa. Hankkeiden on useintarkoitus puhutella erilaisiakohderyhmiä, kuten ammattilaisia, päättäjiä ja sidosryhmiä. Heidän näkökulmansa hankkeen sisältöihin voivat poiketa toisistaan paljonkin. Siten sama julkaisu toimii harvoin kaikille. Tässä artikkelissa esittelemme ideoita monipuolisen hankejulkaisemisen tueksi

Osuma-peli – Innostusta yhteiskehittelyyn!

Osuma-pelipaketti sisältää välineet innostavan, toiminnallisen pelitilaisuuden järjestämiseen. Halutessaan Osuma-pelilaudan, ohjeet ja esimerkkijumien kokonaisuudet voi ottaa käyttöön vaikka sellaisenaan. Parhaiten ne kuitenkin toimivat, jos niiden sisältöjä mukautetaan erikseen jokaiseen tilanteeseen ja ryhmään sopivaksi. Myös täysin uusia Päivän pelejä upouusine jumeineen voi tuottaa! Osuma-hankkeessa peliä on käytetty eniten nuorten parissa työskentelevien ammattilaisten ryhmissä. Se soveltuu kuitenkin hyvin myös nuorille itselleen ja kenelle vain pelillisyydestä innostuvalle. Osuma-pelin tavoitteena on aktivoida ja sitouttaa osallistujia kepeän kilpailullisella otteella käsittelemään valittua Päivän pelin teemaa. Keskiössä on yhteisen ymmärryksen rakentaminen, yhteiskehittely ja oppiminen. Peliä voidaan käyttää välineenä esimerkiksi seuraaviin: - ryhmäytyminen: toisiin tutustuminen, ilmapiirin rentoutuminen, yhteistyön helpottaminen - viestintä: ymmärryksen tai tiedon lisääminen, uuden oppiminen - kehittäminen: kokemusten jakaminen, uusien ideoiden tuottaminen. Osuma-hanke tarjoaa pelilaudan, ohjeet ja esimerkkipelit kaikkien käyttöön. Pelimateriaalit sisältävät: - Osuma-pelin ohjevihon - kolme erilaista pelilautaa - tulostettavia jumipelitehtäväkiekkoja - viisi erilaista esimerkkipeliä - ohjeet ja materiaalit oman pelikokonaisuuden rakentamiseen

Vi kan! Spännande steg och nya färdigheter för ungas delaktighet

De koordinerande projekten Osuma – Delaktiga Finland (2018-2020) och tidigare Creative and Inclusive Finland (2015-2017) har bidragit till implementeringen av Europeiskasocialfondens åtgärdshelhet Kunnande genom att engagera. Initiativets mål har varit att förebygga exkludering och samtidigt främja ungas engagemang och välmående i vardagen. Ökat samarbete mellan professionella på konst- och kulturfältet, inom idrotten och ungdomsarbetet har varit viktigt för att hitta nya sätt att stöda unga i byggandet av en god framtid