Neo-nationalisms in the 2010s : Religious aspects of the Nordic and Northern European extra-parliamentary far right

The conflict between Christianity and Islam is a core issue for all varieties of European neo-nationalist and nativist right-wing ideological organisation, from populist and far-right parties to extra-parliamentary groups and individuals. As a mundane political-social critique, this defensive and nationalistic form of anti-Islamism focuses on the downsides of mass immigration from Northern Africa and the Middle-East, stressing the incompatibility of gross gender inequality, sexual intolerance and religiously motivated Islamist terrorism as well as the theocratic sharia system of laws with the secular European model of society (Vuorinen 2014: 188–94). Antisemitism makes an appearance in the guise of the old Nazi concept which portrays ‘World Jewry’ as a community of international financial exploiters, allegedly inspired in their misdeeds by their religion. However, this notion is being countered by a stronger, prosemitic ideology, portraying the state of Israel as an ally in the struggle against Islam(ism). As ‘traditional’ European religions, Christianity and the different historical and local varieties of paganism serve as important points of positive identification.Peer reviewe

Ohran taudit kuriin

Ohran verkkolaikunkestävyys on parantanut. Sen sijaan rengaslaikun ja härmänkestävyydessä ei ole tapahtunut selkeitä muutoksia. Lajikkeiden taudinkestävyydessä on silti merkittäviä eroja.vo

The mystery of the M74 syndrome solved: Plentiful fatty sprat as prey for salmon leads to reproduction disorder

Press release 4.4.2012, Finnish Game and Fisheries Research InstituteThiamine (vitamin B1) deficiency results in mortalities of yolk-sac fry of salmon (M74). Deficiency of thiamine develops when the fat content of prey fish is high and the thiamine concentration too low in comparison to energy density and the content of unsaturated fatty acids. Abundance of young sprat as food for salmon increases the prevalence and severity of M74 and impairs the reproduction of Baltic salmon

A nobleman with bourgeois attitudes : N. H. Pinello challenging the political role of the Finnish noble estate

The article deals with a prominent and unusual Finnish nobleman, Nils Henrik Pinello (1802-79), of Italian family origin and active within the Finnish economic, political, cultural and entertainment circles around the middle decades of the 19th century. This extraordinary man of chequered career attempted most of the professions iconic to the 19thcentury economic and societal modernisation. An eventually hapless manor and saw mill owner, a Finnish bachelor of arts with a Swedish doctoral diploma on mining, who occasionally engaged also as civil servant, he successfully re-invented himself in mid-life – as a journalist, author and playwright, restaurant owner and theatre, music and history enthusiast, based in his native town Turku, the one-time capital of Finland. He also landed the membership of the first, 1848-49 planning committee for the Riddarhus (House of Nobility) building project, completed in Helsinki in 1858-62, and represented his family within the noble estate at the first three Four-Estate Diets, in 1863-64, 1867 and 1872. This article is an attempt at biographic research with a micro-historical twist. Juxtaposing Pinello with his political generation – the one that witnessed the gradual process of (re)establishing the Finnish four estate parliament, from 1840s to 1870s – I trace the political ideas of an exceptional nobleman who mainly identified with the flourishing small-town bourgeoisie of his period. I analyse, and contextualise, the occasions when Pinello commented on the projects, debates, politics, future prospects, lifestyles and appearances of the noble estate – by turns incisively, sarcastically, or making gentle fun of what he perceived as the outmoded or otherwise over-pompous aspirations of his fellow noblemen. The overall process that in the 19th century accompanied the retreat of the nobility from direct political power serves as the backdrop for his multiple roles in society, as well as an explanatory device for his ideological choices. Looking at an exceptional character, whose political excesses and flamboyant public style made him stand out among his peers, I bring to the focus not only the deviance of one person but also the prevailing normal patterns he may appear to transgress. Applying this so-called micro-macro link to the 19th-century Finnish nobility, I hope to cast a dual light on the process that eventually led to the abolishing of the four-estate system, nobility included, in favour of a unicameral parliament.Non peer reviewe

Väkivalta, sankaruus ja sotadiskurssin rajat

Arvioitu teos: Arto Jokinen (toim. Markku Soikkeli & Ville Kivimäki): Isänmaan miehet: maskuliinisuus, kansakunta ja väkivalta suomalaisessa sotakirjallisuudessa. Vasta- paino 2020. 296 s. ISBN 978-951-768-704-1

Aateluuden semiotiikka, teoria ja käsite, aatelismiehen ideaalityypit ja populaarit demokratiateemat 1800-luvun suomalaisessa kaunokirjallisuudessa

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.1800-luvun jälkipuolen yhteiskuntakehitys - modemisaatio, demokratisoituminen, kansakunnaksi rakentuminen - on näytelmä, jossa vanha eliitti, aateli on saanut esittää pääroistoa, kun taas uudella aatelittomalla, kansallisella, demokraattisella eliitillä on ollut edistyksellisen sankarin osa. Käsillä oleva työ on yritys purkaa tätä myyttiä. Lähtökohtana on oletus, että yhteiskuntaa muokkaavat voimat tulivat ensisijassa ideologian ulkopuolelta, ja kehityksen ideologiseksi moottoriksi ilmoittautunut ryhmä vain hyödynsi valmista tilannetta. Tutkimuksen kohteena on uuden ja vanhan eliitin ideologinen konflikti 1800-luvun jälkipuoliskolla. Massamitassa levitetty painettu sana (lehdistö, tieto- ja kaunokirjallisuus) synnytti tuolloin uuden yhteiskunnallisen vallan foorumin. Sen toimijoista pääosa oli uuden eliitin miehiä, joilla siten oli määrittelijän monopoli myös itseään koskevissa asioissa. Identiteettiään rakentaessaan uusi eliitti otti käyttöön negatiivisen identifikaation: se tuotti kilpailijastaan aatelista viholliskuvan, josta tuli myös demokratian itseymmärryksen vastakuva. Tutkimuksen metodikehyksen muodostavat diskurssiteoria -oletus siitä, etteivät verbaaliset kuittuurituotteet ainoastaan heijasta, vaan myös muokkaavat ja muuttavat yhteisön ajattelutapoja - sekä merkkejä ja merkityksiä tutkiva semioottinen lähestymistapa. Käytössä on lotmanilaisen kulttuurisemiotiikan hegemoniakilpailun strategioita kuvaileva terrnistö (teksti, nonteksti, antiteksti, negaatioteksti). Lähteenä on käytetty 1800-luvun suomalaista kaunokirjallisuutta, moniaineksista tekstityyppiä, josta on saatavissa esiin laajin merkityksiä kantavien inhimillisen elämän piirteiden kirjo. Aateluuden semiotiikka osoittautuu vallan semiotiikaksi. Se jäsentyy kuuden viitekehyksen ympärille. 'Soturin' arkaainen viitekehys viittaa suoraan, henkilökohtaiseen, "weberiläiseen" vahvemman valtaan. Järjestäytyneen yhteiskunnan hierarkioihin viittaava'virka/virkamies'taas on institutionalisoituneen vallan kuva. 'Kartano' viittaa esiteollisen ajan merkittävimmän omaisuustyypin kautta vanhentuneeseen taloudelliseen valtaan, 'suku' privaatissa välittyviin vallan lähteisiin, taloudelliseen, kulttuuriseen ja sosiaaliseen pääomaan. 'Sosiaalinen näyttämö'toimii diffuusin, vaikutusvaltaan perustuvan vallan tyypin foorumina, ja'aatelisen yksilön' viitekehykseen sisältyvät yksilötason vaikutusvaltaa rakentavat ominaisuudet. Aatelismiehen ideaalityypit (upseeri, virkamies, hovimies, maanviljelijä, moderni professionaali, yrittäjä, " luuseri", työmies) kuvittavat aatelismiehelle modemisaation paineessa tarjolla olevia konservatiivisia ja edistyksellisiä reagointimalleja. Populaarit demokratiateemat taas jäsentävät uuden eliitin oikeaoppista, poliittisesti korrektia asennoitumista valtaan ja yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen. 1800-luvun jälkipuolen uuden eliitin rakentama kuva edeltäjästään "luonnollisen" kehityksen aktiivisena jarruna on sekä vallanvaihtoa oikeuttavaa edistyksen retoriikkaa että tarkoitushakuista viholliskuvalla politikointia. Yksittäistapauksenakin se kertoo jotakin myös näistä ilmiöistä yleensä

Kuusankoski 1904–1918 : Suomen sisällissota paikallisena ilmiönä : Arvio teoksesta Seppo Aalto, Kapina tehtailla : Kuusankoski 1918

Kirja-arvostelu. Arvosteltu teos: Kapina tehtailla : Kuusankoski 1918 / Seppo Aalto. - Helsinki : Siltala, 2019. 359 s. ISBN 978-952-234-510-3.Non peer reviewe

Kansallisia rajoja etsimässä

Arvosteltu teos: Villi itä : Suomen heimosodat ja Itä-Euroopan murros 1918-1921 / Aapo Roselius & Oula Silvennoinen. Helsinki : Tammi, 2019