Ocean acidification decreases plankton respiration : evidence from a mesocosm experiment

Anthropogenic carbon dioxide (CO2) emissions are reducing the pH in the world's oceans. The plankton community is a key component driving biogeochemical fluxes, and the effect of increased CO2 on plankton is critical for understanding the ramifications of ocean acidification on global carbon fluxes. We determined the plankton community composition and measured primary production, respiration rates and carbon export (defined here as carbon sinking out of a shallow, coastal area) during an ocean acidification experiment. Mesocosms (similar to 55 m(3)) were set up in the Baltic Sea with a gradient of CO2 levels initially ranging from ambient (similar to 240 mu atm), used as control, to high CO2 (up to similar to 1330 mu atm). The phytoplankton community was dominated by dinoflagellates, diatoms, cyanobacteria and chlorophytes, and the zooplankton community by protozoans, heterotrophic dinoflagellates and cladocerans. The plankton community composition was relatively homogenous between treatments. Community respiration rates were lower at high CO2 levels. The carbon-normalized respiration was approximately 40% lower in the high-CO2 environment compared with the controls during the latter phase of the experiment. We did not, however, detect any effect of increased CO2 on primary production. This could be due to measurement uncertainty, as the measured total particular carbon (TPC) and combined results presented in this special issue suggest that the reduced respiration rate translated into higher net carbon fixation. The percent carbon derived from microscopy counts (both phyto- and zooplankton), of the measured total particular carbon (TPC), decreased from similar to 26% at t0 to similar to 8% at t31, probably driven by a shift towards smaller plankton (<4 mu m) not enumerated by microscopy. Our results suggest that reduced respiration leads to increased net carbon fixation at high CO2. However, the increased primary production did not translate into increased carbon export, and consequently did not work as a negative feedback mechanism for increasing atmospheric CO2 concentration.Peer reviewe

Koulujen monet kielet ja uskonnot : Selvitys vähemmistöäidinkielten ja -uskontojen sekä suomi ja ruotsi toisena kielenä -opetuksen tilanteesta eri koulutusasteilla

Kansojen lisääntynyt liikkuvuus ja globalisaatio moninaistavat yhteiskuntaa ja lisäävät kielten ja uskontojen kirjoa kulttuurissamme. Väestönmuutoksen nopeudesta johtuen suomalainen koulu- ja oppilaitoskulttuuri sekä opettajankoulutus eivät ole vielä ehtineet täysin sopeutua uuteen tilanteeseen. Maahanmuuttajien integroitumisen avainkysymyksiä ovat kielen ja kulttuurin ymmärtäminen sekä sen rinnalla mahdollisuus oman kulttuurin, uskonnon ja äidinkielen ylläpitoon. Yleissivistävän koulutuksen näkökulmasta integroitumista selvimmin tukevia oppiaineita ovat suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus (S2, R2) sekä ns. oman äidinkielen opetus sekä katsomusaineet. Koulujen monet kielet ja uskonnot on Valtioneuvoston kanslian rahoittama ja Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa toteutettu tutkimushanke, jossa on tuotettu monipuolista tutkimustietoa vähemmistöäidinkielten ja -uskontojen sekä suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksen tilanteesta, resursseista ja tulevaisuuden tarpeista eri koulutusasteilla. Hankkeen tarkoituksena on auttaa päättäjiä ja koulutuksen suunnittelijoita resursoimaan oikein ja toimimaan konkreettisesti maahanmuuttajien paremman integraation hyväksi. Tutkimus kohdistui varhaiskasvatukseen, esiopetukseen, valmistavaan opetukseen, perusopetukseen, ammatilliseen koulutukseen, lukioon, opettajankoulutukseen ja täydennyskoulutukseen. Aineistonkeruu tapahtui pääasiassa verkkopohjaisilla kyselyillä, jotka suunnattiin opetuksen järjestäjille ja opettajankoulutusyksiköille. Täydennyskoulutuksen osalta aineisto kerättiin osin opettajajärjestöiltä ja osin yhteistyössä Opetushallituksen kanssa. Lisäksi hyödynnettiin Tilastokeskuksesta saatavia tilastoja ja muita viranomaislähteitä. Hankkeessa pyrittiin myös etsimään opetukseen ajankohtaisia, tutkimusperustaisia ja toimivia malleja, ja näistä kysyttiin esimerkkejä suoraan kouluilta. Kysymykset räätälöitiin koulutusalakohtaisesti ja esitestattiin kohderyhmissä. Hanke toteutettiin vuosina 2017–2018. Selvityksen alussa esitetään kootusti keskeiset tulokset eri koulutusaloilta, ja tämän jälkeen esitellään näihin tuloksiin perustuvat suositukset. Suosituksissa painotetaan muun muassa huomion kiinnittämistä vähemmistökielten ja -uskontojen opettajien kelpoisuuksiin kaikilla koulutusasteilla. Pätevöitymiseen tulee luoda monimuotoisia reittejä esimerkiksi täydennyskoulutusta kehittämällä tai tukemalla katsomusaineissa usean eri uskonnon opetuskelpoisuuden hankkimista. Ammatillisessa koulutuksessa tulee lisätä monikulttuurisuuteen ja -kielisyyteen liittyvää ohjausta

The many languages and religions in schools : – An investigation of the teaching of minority mother tongues and religions as well as Finnish and Swedish as a second language at dif- ferent educational levels

Kansojen lisääntynyt liikkuvuus ja globalisaatio moninaistavat yhteiskuntaa ja lisäävät kielten ja uskontojen kirjoa kulttuurissamme. Väestönmuutoksen nopeudesta johtuen suomalainen koulu- ja oppilaitoskulttuuri sekä opettajankoulutus eivät ole vielä ehtineet täysin sopeutua uuteen tilanteeseen. Maahanmuuttajien integroitumisen avainkysymyksiä ovat kielen ja kulttuurin ymmärtäminen sekä sen rinnalla mahdollisuus oman kulttuurin, uskonnon ja äidinkielen ylläpitoon. Yleissivistävän koulutuksen näkökulmasta integroitumista selvimmin tukevia oppiaineita ovat suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus (S2, R2) sekä ns. oman äidinkielen opetus sekä katsomusaineet. Koulujen monet kielet ja uskonnot on Valtioneuvoston kanslian rahoittama ja Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa toteutettu tutkimushanke, jossa on tuotettu monipuolista tutkimustietoa vähemmistöäidinkielten ja -uskontojen sekä suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksen tilanteesta, resursseista ja tulevaisuuden tarpeista eri koulutusasteilla. Hankkeen tarkoituksena on auttaa päättäjiä ja koulutuksen suunnittelijoita resursoimaan oikein ja toimimaan konkreettisesti maahanmuuttajien paremman integraation hyväksi. Tutkimus kohdistui varhaiskasvatukseen, esiopetukseen, valmistavaan opetukseen, perusopetukseen, ammatilliseen koulutukseen, lukioon, opettajankoulutukseen ja täydennyskoulutukseen. Aineistonkeruu tapahtui pääasiassa verkkopohjaisilla kyselyillä, jotka suunnattiin opetuksen järjestäjille ja opettajankoulutusyksiköille. Täydennyskoulutuksen osalta aineisto kerättiin osin opettajajärjestöiltä ja osin yhteistyössä Opetushallituksen kanssa. Lisäksi hyödynnettiin Tilastokeskuksesta saatavia tilastoja ja muita viranomaislähteitä. Hankkeessa pyrittiin myös etsimään opetukseen ajankohtaisia, tutkimusperustaisia ja toimivia malleja, ja näistä kysyttiin esimerkkejä suoraan kouluilta. Kysymykset räätälöitiin koulutusalakohtaisesti ja esitestattiin kohderyhmissä. Hanke toteutettiin vuosina 2017–2018. Selvityksen alussa esitetään kootusti keskeiset tulokset eri koulutusaloilta, ja tämän jälkeen esitellään näihin tuloksiin perustuvat suositukset. Suosituksissa painotetaan muun muassa huomion kiinnittämistä vähemmistökielten ja -uskontojen opettajien kelpoisuuksiin kaikilla koulutusasteilla. Pätevöitymiseen tulee luoda monimuotoisia reittejä esimerkiksi täydennyskoulutusta kehittämällä tai tukemalla katsomusaineissa usean eri uskonnon opetuskelpoisuuden hankkimista. Ammatillisessa koulutuksessa tulee lisätä monikulttuurisuuteen ja -kielisyyteen liittyvää ohjausta.Globalisation and increasing mobility diversify societies and expand the number of languages and religions in the Western countries. With the speed of present demographic change, Finnish schools and other educational institutions, including teacher education, have not been fully able to adapt to this new situation. Key issues in immigrant integration comprise the adoption of the local language and culture while also maintaining the language(s), religion and culture of the country of origin. From the point of view of general education, the school subjects that best support integration are Finnish or Swedish as a second language (S2, R2), the learner’s own mother tongue, and religion / ethics. The many languages and religions in schools is a research project funded by the Finnish Government and carried out in the Faculty of Educational Sciences at the University of Helsinki. The project has generated rich knowledge of the resources and future needs of the teaching of minority languages and religions, and of Finnish and Swedish as a second language, at different levels of education. The goal of the project has been to provide research-based knowledge for decision makers and education administrators to be able to better allocate resources and to take concrete actions toward the successful integration of recent immigrants to the Finnish society. The project covered early childhood education, pre-primary education, instruction preparing for basic education, basic education, vocational education, upper secondary education, and pre-service and in-service teacher education. Data was collected mainly by online surveys sent to education providers and to teacher education departments in the universities. Data regarding in-service education was collected through teacher organisations and the National Agency of Education. Additionally, data supplied by Statistics Finland and other authorities were used. The project also aimed to disclose well-functioning research-based models for teaching. Examples of these were inquired directly from schools. The survey questions were adjusted for the different educational fields and levels, and they were pre-tested with the respective target groups. The project was carried out in 2017–2018. Key results regarding the different educational fields or levels are summarised (in Finnish) at the beginning of this report, followed by recommendations based on these results. The recommendations emphasise, among other things, that attention should be paid to the qualifications of teachers of minority languages and religions at all levels of education. Furthermore, it is recommended that diverse pathways for acquiring qualifications should be created, for example, through in-service training or by supporting religion and ethics teachers to acquire qualifications for teaching several religions. In vocational training, guidance related to multiculturalism and multi- lingualism should be increased

KOSMOS Finland 2012 mesocosm study: primary production and respiration

Anthropogenic carbon dioxide (CO2) emissions are reducing the pH in the world's oceans. The plankton community is a key component driving biogeochemical fluxes, and the effect of increased CO2 on plankton is critical for understanding the ramifications of ocean acidification on global carbon fluxes. We determined the plankton community composition and measured primary production, respiration rates and carbon export (defined here as carbon sinking out of a shallow, coastal area) during an ocean acidification experiment. Mesocosms (~ 55 m3) were set up in the Baltic Sea with a gradient of CO2 levels initially ranging from ambient (~ 240 µatm), used as control, to high CO2 (up to ~ 1330 µatm). The phytoplankton community was dominated by dinoflagellates, diatoms, cyanobacteria and chlorophytes, and the zooplankton community by protozoans, heterotrophic dinoflagellates and cladocerans. The plankton community composition was relatively homogenous between treatments. Community respiration rates were lower at high CO2 levels. The carbon-normalized respiration was approximately 40 % lower in the high CO2 environment compared with the controls during the latter phase of the experiment. We did not, however, detect any effect of increased CO2 on primary production. This could be due to measurement uncertainty, as the measured total particular carbon (TPC) and combined results presented in this special issue suggest that the reduced respiration rate translated into higher net carbon fixation. The percent carbon derived from microscopy counts (both phyto- and zooplankton), of the measured total particular carbon (TPC) decreased from ~ 26 % at t0 to ~ 8 % at t31, probably driven by a shift towards smaller plankton (< 4 µm) not enumerated by microscopy. Our results suggest that reduced respiration lead to increased net carbon fixation at high CO2. However, the increased primary production did not translate into increased carbon export, and did consequently not work as a negative feedback mechanism for increasing atmospheric CO2 concentration