Continuum – Rethinking BAT emissions of the pulp and paper industry in the European Union

This report is the Finnish contribution to the second exchange of information defined in the Council Directive 96/61/EC and to the preparation of the second Reference Document of the European Commission on Best Available Techniques in the Pulp and Paper Industry (BREF). The report is the work of Pöyry Forest Industry Consulting Oy on behalf of the Finnish Forest Industries Federation and Finnish Environment Institute. In this report, a series of suggestions for improvements to the BREF are given. The suggestions are shored up with reasoning and examples behind them. Among key messages in this document we find: - Uphold and emphasise the key principles of the BAT BREF, and increase the readability of the BREF. - The need for ensuring smooth running and minimising accidental releases should be emphasised in the BREF. One way to ensure smoother running is to use simpler processes. - Cross-media effects should be further emphasised in the BREF. Lack of cross-media information and integrated views in decision making can result in wrong measures taken. -  The chapters dealing with new techniques could be improved by reshaping them into a readable, clear and concise analysis of the current technology trends and selected techniques, not forgetting key principles of the BREF. -  Based on information on both Finnish and international mills, it seems that not all the BAT ranges are on same level of stringency. In addition, BAT techniques do not necessarily go hand in hand with BAT emissions levels. It is recommended that this report is read together with the first pulp and paper BREF

Hydrogen economy : Opportunities and limitations

Hydrogen economy aims to reduce CO2 emissions in sectors and processes where utilising other solutions is particularly challenging. Such processes can be found in industries, aviation, maritime transport, and heavy-duty road transport. The EU is currently preparing legislative changes to enable an increased implementation of hydrogen-based solutions. At the same time, countries in and outside Europe have been develoing their national hydrogen strategies. Thousands of projects are being established for the production and end-use of clean hydrogen in Europe alone. Hydrogen economy provides an opportunity for Finland, as Finnish power generation has a relatively low carbon intensity and there is a stable national transmission grid for electricity available. Furthermore, Finland has vast potential for additional wind power, which could be utilised to produce hydrogen and electrofuels to meet domestic demand as well as for exports. On the other hand, the future supply and demand still remain highly uncertain in the international market. Strong competition is anticipated between different technologies and alternative locations for production. Finland must ensure preconditions for industrial investments in the hydrogen economy, and create clear targets and an action plan for the hydrogen transition in different sectors. The development of the hydrogen economy can be supported, e.g., by easing the licensing of additional wind power construction, increasing hydrogen expertise, and supporting R&D activities in technologies, services, and collaboration. Electricity and hydrogen transmission infrastructures should be developed as a whole in preparation for the future needs while managing the related risks and costs. Alternative technologies and solutions must be considered along with the hydrogen-based solutions. In addition, conditions for fair competition must be ensured both domestically and internationally.This publication is part of the implementation of the Government Plan for Analysis, Assessment and Research. (tietokayttoon.fi) The content is the responsibility of the producers of the information and does not necessarily represent the view of the Government

Vetytalous – mahdollisuudet ja rajoitteet

Vetytaloudella tavoitellaan hiilidioksidipäästöjen vähentämistä aloilla, joilla muiden keinojen käyttö on erityisen haasteellista. Tällaisia kohteita löytyy mm. teollisuudesta, lento- ja meriliikenteestä sekä raskaasta tieliikenteestä. EU valmistelee yhteisiä vetyratkaisujen yleistymistä mahdollistavia lainsäädäntömuutoksia. Samaan aikaan eri maat Euroopassa ja sen ulkopuolella ovat laatineet kansallisia vetystrategioitaan. Vedyn tuotantoon ja loppukäyttöön suunnattuja projekteja on pelkästään Euroopassa kehitteillä tuhansittain. Suomelle vetytalous näyttäytyy mahdollisuutena, koska Suomessa on melko vähähiilinen sähköntuotantokapasiteetti ja vahva sähkön kantaverkko. Tämän lisäksi Suomessa on valtava tuulivoiman lisärakennuspotentiaali, jota voitaisiin hyödyntää vedyn ja sähköpolttoaineiden tuotantoon sekä kotimaan kysyntää että vientiä varten. Toisaalta kansainvälisen markkinan tulevaisuuden tarjontaan ja kysyntään liittyy suuria epävarmuuksia. Odotettavissa on tiukka kansainvälinen kilpailu eri teknologioiden ja tuotantopaikkavaihtoehtojen välillä. Suomessa on varmistettava edellytykset teollisuuden vetytalouteen suuntautuville investoinneille ja luotava selkeät tavoitteet ja toimenpidesuunnitelma vetyratkaisujen käyttöönotolle eri sektoreilla. Vetytalouden kehittymistä voidaan edistää mm. tuulivoiman lisärakentamisen luvitusta helpottamalla, vetyosaamista lisäämällä ja TKI-toimintaa tukemalla niin teknologioiden, palvelujen kuin yhteistyön osalta. Sähkönsiirto- ja vedynsiirtoinfrastruktuureja tulisi kehittää kokonaisuutena tulevaisuuden tarpeisiin varautuen, mutta halliten kustannuksia ja riskejä. Vetyratkaisujen edistämistoimissa tulee ottaa huomioon vaihtoehtoiset teknologiat ja ratkaisut. Samoin on huolehdittava tasapuolisten kilpailuedellytysten toteutumisesta niin kotimaassa kuin kansainvälisesti.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä