44 research outputs found
Tietokulttuurin ulottuvuudet sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvissa organisaatioissa:vuorovaikutteisen tiedolla johtamisen haaste
This article examines the dimensions of information culture (Choo 2013) in Finnish social and health care. Secondly, we ask how information culture should be developed in the context of reforms. Information culture is defined as interactive, open and valuebased activity in organizations, and it can be defined by four dimensions: rulefollowing, relationshipbased, risktaking and resultoriented. The dimensions are studied based on 223 survey responses from the managers and supervisors in two health care districts. The results show that there is activity in all dimensions, resultoriented gets the slightly highest scores. Resultoriented and relationshipbased information cultures are highly valued, but borders and problems in information reliability effect on information usage. Conclusively, supporting information creating and sharing activities and leadership practices are considered important in developing relationshipbased and creative information culture in social and health care organizations
Sosiaalinen pääoma ja vuorovaikutus kunnissa virtuaalisen johtamisen kontekstissa
Etätyöhön ja virtuaaliseen johtamiseen siirtyminen COVID-19-pandemian aikana oli radikaali muutos monilla työpaikoilla. Kunnissa etätyöhön siirryttiin mahdollisuuksien mukaan ja monipaikkaisuus on jäänyt pysyväksi osaksi paikallista hallintoa ja palveluja.
Lähestymme artikkelissamme virtuaalista johtamista sosiaalisen pääoman näkökulmasta. Olemme kiinnostuneita, miten sosiaalisen pääoman ulottuvuudet ja mekanismit toteutuvat kuntien ylemmän ja keskijohdon johtamistyössä siirryttäessä etä- ja hybridityöhön vuosina 2020-2021. Käsittelemme sitä, miten kuntien johto näkee johtamisen ja vuorovaikutuksen toteutuvan virtuaalisen johtamisen kontekstissa, miten sosiaalisen pääoman ulottuvuudet ja mekanismit ilmenevät virtuaalisissa verkosto- ja vuorovaikutussuhteissa, ja millainen virtuaalinen vuorovaikutus vahvistaa sosiaalista pääomaa.
Tutkimusmenetelmänä on laadullinen case-tutkimus. Haastattelimme kevään 2021 aikana 22 johtajaa kahden kunnan ylimmästä ja keskijohdosta. Tuloksissa etäpalaverit kattoivat valtaosan päivästä. Useimmiten tarkoituksena oli informointi ja yhteisten linjausten tekeminen, mikä rajoitti keskustelua. Yhteisöpuheessa painottuivat yhteisöllisyys, ratkaisukeskeisyys ja inhimillisyys, kun taas minäpuheessa korostuivat etenkin ongelmakeskeisyys, hierarkkisuus ja perinteinen johtamiskäsitys. Keskeiseksi löydökseksi nousee virtuaalisen johtamisen rakenteiden ja töiden seurannan järjestäminen, joka lisää osallisuutta ja keskustelua vahvistaen sosiaalista pääomaa
Redefining Local Self-Government: Finnish Municipalities Seeking Their Essence
acceptedVersionPeer reviewe
Henkilöstö kuntauudistuksissa : psykologinen johtamisorientaatio muutoksen ja henkilöstövoimavarojen johtamisen edellytyksenä
Hanna Vakkalan väitöskirjan "Henkilöstö kuntauudistuksissa : psykologinen johtamisorientaatio muutoksen ja henkilöstövoimavarojen johtamisen edellytyksenä" pidettiin 25.5.2012 Lapin yliopistossa