Suomessa tuotetun lihan ja kananmunien radioaktiivisuus

Suomessa lihansyönnistä saatava vuosittainen säteilyannos on hyvin pieni, keskimäärin 6,3 mikrosievertiä (μSv) per henkilö. Tämä on 0,2 % suomalaisen saamasta keskimääräisestä vuotuisesta 3,2 millisievertin (mSv = 1000 μSv) kokonaissäteilyannoksesta. Tšernobylin onnettomuudessa maatalousympäristöön päätyneet keinotekoiset radioaktiiviset aineet nostivat vain vähäisessä määrin tuotetun lihan radioaktiivisuutta. Suomessa tuotetun lihan ja kananmunien syöminen on turvallista, eikä niiden käyttöä tarvitse säteilyn vuoksi rajoittaa. Säteilyturvakeskus toteutti yhdessä Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran kanssa vuosina 2014–2017 ympäristön säteilyvalvonnan osa-ohjelman ”Suomessa tuotetun lihan ja kananmunien radioaktiivisuus”. Hankkeen tarkoituksena oli kerätä tietoa luonnon radioaktiivisten aineiden (210Pb, 210Po, 228Ra ja 226Ra) pitoisuuksista kotimaisessa lihassa ja kananmunissa. Lisäksi määritettiin keinotekoisten radioaktiivisten aineiden (137Cs, 90Sr) pitoisuudet ja selvitettiin 137Cs-pitoisuuksien alueellista vaihtelua sekä pitoisuuksien muutosta Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeisestä ajasta tähän päivään. Näytteet koostuivat naudan-, sian-, broilerin - ja lampaanlihasta sekä kananmunista ja niitä kerättiin teurastamoista ja kananmunapakkaamoista eri puolilta Suomea

Cores Symposium on Radiation in the Environment : Scientific Achievements and Challenges for the Society

Abstract The Finnish Consortium for Radiation Safety Research (Cores) organized a symposium “Radiation in the environment – scientific achievements and challenges for the society” in Helsinki on April 16–17, 2018. This report provides a compilation of the abstracts of the presentations, oral as well as posters, given in the symposium. The local organisers were University of Helsinki and STUK – Radiation and Nuclear Safety Authority. The objective of the symposium was to bring together scientists working in the broad field of environmental radioactivity, in particular among the Cores consortium, as well as stakeholders and end-users of the research. The symposium also honored the long and esteemed career of Prof. Jukka Lehto in radiochemistry upon his retirement from the position of professor of radiochemistry at the University of Helsinki. Altogether 109 participants registered in the symposium. The topics for the symposium covered analytical radiochemistry and various aspects of environmental radiation and radioecological research, ranging from radioactive fallout and deposition of nuclear waste to naturally occurring radioactive materials (NORM) and radon, modelling of transfer of radioactive substances in the environment as well as the effects of environmental radiation exposure on man and the biota. A summary of the presentations in the oral sessions is given in the introduction to the report.Tiivistelmä Kansallinen Säteilyturvallisuustutkimuksen yhteenliittymä (Cores) järjesti symposiumin ”Radiation in the environment – scientific achievements and challenges for the society” Helsingissä 16.–17. huhtikuuta 2018. Tähän raporttiin on koottuna symposiumin suullisten esitelmien ja postereiden englanninkieliset tiivistelmät. Järjestäjinä toimivat Helsingin yliopisto ja Säteilyturvakeskus. Symposiumin tavoitteena oli saattaa yhteen ympäristön radioaktiivisuuden parissa työskentelevät tutkijat, erityisesti Cores konsortion piirissä, sekä sidosryhmät ja tutkimustiedon loppukäyttäjät. Symposiumilla haluttiin myös kunnioittaa Helsingin yliopiston radiokemian professorin tehtävästä eläkkeelle siirtyvän prof. Jukka Lehdon pitkää ja ansiokasta uraa. Kaikkiaan symposiumiin ilmoittautui 109 osanottajaa. Symposiumin aihepiiri kattoi analyyttisen radiokemian lisäksi useita ympäristön radioaktiivisuuteen ja radioekologiseen tutkimukseen liittyviä teemoja aina radioaktiivisesta laskeumasta ja ydinjätteen loppusijoituksesta luonnon radioaktiivisiin materiaaleihin (NORM) ja radoniin, sekä radioaktiivisten aineiden kulkeutumisen mallintamiseen ja ympäristön säteilyaltistuksen vaikutuksiin ihmiseen ja eliökuntaan. Raportin johdannossa esitetään järjestäjien yhteenveto symposiumin tieteellisestä annista

Suomessa tuotetun lihan ja kananmunien radioaktiivisuus

Suomessa lihansyönnistä saatava vuosittainen säteilyannos on hyvin pieni, keskimäärin 6,3 mikrosievertiä (μSv) per henkilö. Tämä on 0,2 % suomalaisen saamasta keskimääräisestä vuotuisesta 3,2 millisievertin (mSv = 1000 μSv) kokonaissäteilyannoksesta. Tšernobylin onnettomuudessa maatalousympäristöön päätyneet keinotekoiset radioaktiiviset aineet nostivat vain vähäisessä määrin tuotetun lihan radioaktiivisuutta. Suomessa tuotetun lihan ja kananmunien syöminen on turvallista, eikä niiden käyttöä tarvitse säteilyn vuoksi rajoittaa. Säteilyturvakeskus toteutti yhdessä Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran kanssa vuosina 2014–2017 ympäristön säteilyvalvonnan osa-ohjelman ”Suomessa tuotetun lihan ja kananmunien radioaktiivisuus”. Hankkeen tarkoituksena oli kerätä tietoa luonnon radioaktiivisten aineiden (210Pb, 210Po, 228Ra ja 226Ra) pitoisuuksista kotimaisessa lihassa ja kananmunissa. Lisäksi määritettiin keinotekoisten radioaktiivisten aineiden (137Cs, 90Sr) pitoisuudet ja selvitettiin 137Cs-pitoisuuksien alueellista vaihtelua sekä pitoisuuksien muutosta Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeisestä ajasta tähän päivään. Näytteet koostuivat naudan-, sian-, broilerin - ja lampaanlihasta sekä kananmunista ja niitä kerättiin teurastamoista ja kananmunapakkaamoista eri puolilta Suomea