Tohtorikoulutuksen ja työelämän yhteistyö hakee uusia muotoja

acceptedVersio

Kaatopaikkakaasun muodostuminen ja hyödyntäminen pienellä ja etäisellä kaatopaikalla : esimerkkitapaus Kuusiselän kaatopaikka

Jätteen hajotessa kaatopaikoilla muodostuu metaania sisältävää kaatopaikkakaasua.Muodostuvan metaanin määrä riippuu jätteen orgaanisen materiaalin määrästä. Metaani on voimakas kasvihuonekaasu, mutta myös hyödynnettävissä energianlähteenä. Monet kaatopaikat on rakennettu kauas asutuksesta ja muusta teollisuudesta, jolloin kaatopaikkakaasulla tuotettavalle energialle on vähän hyödyntämiskohteita. Tutkimuksessa verrattiin metaanin muodostumista pienellä ja sijainniltaan etäisellä esimerkkikaatopaikalla biohajoavan ja palavan jätteen eri osuuksilla. Metaanin muodostumista mallinnettiin IPCC:n FOD-mallilla ja monivaiheisella LandGEM 3.02- mallilla. Lisäksi verrattiin eri hyödyntämisvaihtoehtojen soveltuvuutta kyseiselle kaatopaikalle. Monivaiheinen LandGEM 3.02-malli ennusti FOD-mallia suurempaa metaanintuotantoa kaikissa skenaarioissa. Vuosien 2017 – 2033 keskimääräinen kaasusta saatava polttoaineteho oli 0,7 – 1,46 MW nykyisellä jätteen koostumuksella, 0,37 – 0,76 MW puolella nykyisestä biohajoavan jätteen määrästä, 0,38 – 1,01 MW mikäli polttokelpoisen jätteen kaatopaikkasijoitus lakkaisi ja 0,04 – 0,05 MW mikäli kaiken biohajoavan jätteen kaatopaikkasijoitus lakkaisi. Kaatopaikkakaasulla tuotettava energia riittää kaatopaikka-alueen oman sähkötarpeen kattamiseen, mikäli kaatopaikalle sijoitetaan tulevaisuudessa biohajoavaa jätettä. Jos biohajoavan jätteen kaatopaikkasijoitus lakkaa kokonaan, ei kaasua muodostu pitkällä aikavälillä hyödynnettävissä olevia määriä. Muodostuvan kaasun määrä on samaa suuruusluokkaa tapauksessa, jossa polttokelpoisen jätteen kaatopaikkasijoitus lakkaa ja jossa biohajoavan jätteen kaatopaikkasijoitus vähenee puoleen nykyisestä. Hitaasti hajoavan polttokelpoisen jätteen poistaminen lyhentää metaanipäästöjen muodostumisaikaa kaatopaikan sulkemisen jälkeen. Esimerkkikaatopaikalla kannattaa laskelmien mukaan tuottaa kaatopaikkakaasusta sähköä, sillä ylimääräinen sähkö voidaan myydä verkkoon. Lämpöä kaasusta voitaisiin tuottaa yli oman tarpeen. Mikäli lämmölle ei löydy hyödyntämiskohdetta, ei sen tuottaminen ole kannattavaa. Sähköntuotannon hukkalämmöllä voidaan kuitenkin esimerkiksi lämmittää käsittelyyn menevää kaatopaikan jätevettä

Early career academics and internationalization

This chapter focuses on internationalization trends of early career academics based on the Academic Profession in the Knowledge-based Society (APIKS) global survey, involving 34,674 academics across 16 countries. The 16 countries are further categorized into: advanced, emerging European, and emerging non-European. Among the participating academics, 15,871 (45%) were early career academics. Based on these participants, this chapter examines the extent of internationalization in the training background of early career academics, as well as in their current activities of teaching, research, and external engagement. In terms of background and training, we found that across all countries, a greater number of senior than early career academics obtained their doctoral degree from a different country to the one they are working in. Specifically in teaching, we examine the international perspective, content, and student body. In research, we explore collaboration with international colleagues, characterization of primary research, publications, co-authorship, and research funding. In external engagement, we delve into the contribution to external international society. Overall, this chapter highlights various trends of internationalization within and across the three categories of countries, and underlines illuminating key factors that support as well as challenge the extent of internationalization of early career academics

Jatkuvan oppimisen uudet nopeavaikutteiset toimet : Seuranta- ja vaikuttavuustutkimus

Jatkuvan oppimisen nopeavaikutteisten toimenpiteiden rahoitusinstrumentin kautta nopeavaikutteisiin toimenpiteisiin myönnettiin vuosien 2020 -2021 aikana avustusta noin 170:lle jatkuvan oppimisen hankkeelle yhteensä reilut 50 miljoonaa euroa. Tutkimuksen johtopäätösten perusteella jatkuvan oppimisen nopeavaikutteisilla toimilla on luotu uudentyyppisiä yhteistyön ja koulutuksen toimintamalleja sekä edistetty osallistujien oppimisvalmiuksia ja työllistymistä. Toimilla on myös vaikutettu osaajien saatavuuteen työvoimapula-aloilla sekä edistetty aliedustettujen ryhmien osallistumista työllistymistä edistäviin toimiin. Rahoituksen toimeenpano on ollut joustavaa ja se on ollut reaktiivista suhteessa työelämässä ja työmarkkinoilla tapahtuneisiin muutoksiin. Jatkuvan oppimisen nopeavaikutteisia toimia tarvitaan myös jatkossa, mutta niiden toteutuksessa tulee jatkossa kiinnittää huomiota erityisesti koulutuksen sisältöihin, hankkeiden ohjaukseen sekä toimenpanon tietoperuwstaan ja vaikutusten arviointiin Tutkimuksessa toimenpiteiden työllisyys- ja muiden vaikutusten arviointi osoittautui haasteelliseksi. Ongelmat liittyivät erityisesti tilastollisen aineiston saannin hankaluuksiin, joiden taustalla olivat ennen kaikkea kohderyhmien tavoittamisen vaikeudet, osallistujatietojen puutteellisuus sekä henkilötiedon saantiin liittyvien lupamenettelyjen raskaus ja hitaus.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.(tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä