REACH–tiedolla tehokkaaseen riskinhallintaan (RETRIS)

Tässä hankkeessa etsittiin keinoja parantaa erityisesti seosten laajennettuja käyttöturvallisuustiedotteita. Koska työpaikoilla on huomioitava REACH:n lisäksi myös työturvallisuuslainsäädännön velvoitteet työympäristöriskien hallinnasta, hankkeen keskeisenä ajatuksena oli löytää keinoja, miten näiden rinnakkaisten lainsäädäntökokonaisuuksien velvoitteet voitaisiin saavuttaa yhtenäisessä prosessissa, mahdollisimman käytännönläheisesti ja samalla kustannustehokkaasti

Työturvallisuuden hallinta 12 tunnin vuorojärjestelmässä : Vireyden, turvallisuuskäyttäytymisen ja työympäristöaltisteiden väliset yhteydet pitkissä työvuoroissa

Tiivistetyn työajan ratkaisut ovat yleistyneet erityisesti teollisuudessa. Yksi esimerkki on 12 tunnin kaksivuorojärjestelmä, jonka etuja suhteessa perinteiseen kahdeksan tunnin kolmivuorojärjestelmään ovat vuoronvaihtojen vähentyminen, ns. tuplavuorojen ja lyhyiden vuorovälien poistuminen sekä pitkä yhtenäinen vapaa työvuorojakson jälkeen. Tässä hankkeessa tutkittiin 12 tunnin kaksivuorojärjestelmän yhteyksiä työturvallisuuteen ja sen hallintaan yhdessä pakkausteollisuuden (Ball Beverage Packaging Mäntsälä Oy) ja yhdessä kaivosteollisuuden (Terrafame Oy) yrityksessä. Tutkimuksellisena tavoitteena oli selvittää turvallisuuskäyttäytymistä 12 tunnin työvuorojen aikana sekä sen yhteyksiä vireyteen, stressiin ja palautumiseen. Toisena tavoitteena oli selvittää 12 tunnin työvuoroihin liittyvää väsymysriskiä työmatkaliikenteessä. Lisäksi selvitettiin 12 tunnin kaksivuorojärjestelmän yhteyksiä työturvallisuuteen sekä altistumiseen kemiallisille ja fysikaalisille tekijöille. Altisteille asetettujen raja-arvojen soveltuvuutta pitkiin työvuoroihin tarkasteltiin erillisessä kirjallisuuskatsauksessa

REACH–asetuksen vaikutus työturvallisuuteen : 1. väliarviointi

REACH-vaikuttavuustutkimusten sarja tarkastelee REACH-asetuksen vaikutuksia kemikaaliturvallisuuden kehittymiseen suomalaisilla työpaikoilla kyselyn, haastattelujen sekä rekisterien avulla. Hankkeessa tarkasteltiin kemian- ja metalliteollisuutta, moottoriajoneuvojen huoltoa ja korjausta sekä siivousalaa. Rekistereistä ei vielä pystytty näkemään muutosta. Tietoisuus erityistä terveysvaaraa aiheuttavista kemikaaleista on kuitenkin lisääntynyt ja halukkuutta niiden korvaamiseen on olemassa. Kemikaaliturvallisuuden hallinta on parantunut kaikilla toimialoilla. Esimerkiksi riskinarviointien määrä oli tarkastelujakson aikana lähes kaksinkertaistunut. Käyttöturvallisuustiedotteiden saatavuus oli parantunut, mutta niitä pidettiin edelleen vaikeaselkoisina. Yritysten toiveena olikin jatkossa saada selkeämpiä ohjeita kemikaalien turvalliseen käsittelyyn. Koska käyttöturvallisuustiedotteet ovat tärkeässä roolissa REACH-asetuksen mukaisessa tiedonvälityksessä, on vaikuttavuuden kannalta tärkeää, että niiden laatua ja soveltamista valvotaan

Nanomaterials as part of society : Towards a safe future of nanotechnology

Nanomaterials as part of society : Towards a safe future of nanotechnologyThe review contains information on the use of nanomaterials and safety issues, regulation and research related to nanomaterials in Finland. Nanomaterials have at least one dimension between 1–100 nanometers. At the nanoscale, materials can exhibit unique chemical, physical, electronic and mechanical properties. Nanotechnology is used to improve the properties of materials. Manufactured nanomaterials are used in nearly all industrial sectors. As a result of human activity, nanoparticles are also generated unintentionally through various processes and combustion. The impact that nanomaterials have on health or the environment is not yet fully understood. The assessment of health and environmental risks is based on information on the hazardous properties and exposure levels of nanomaterials. Exposure to manufactured nanomaterials may occur during the production process or the use of these products. However, as a rule, the risk of exposure to manufactured nanomaterials in consumer products is minimal. The regulation of nanomaterials builds on EU and national legislation concerning chemicals, food and medicines. The EU also has sector-specific legislation on the safe use of nanomaterials. The European Commission is directing more and more funding to the research on the safety of nanomaterials. In Finland, universities and government research institutes conduct valuable safety and material-related research on nanomaterials

Nanomateriaalit osana yhteiskuntaa : Kohti turvallista nanoteknologian tulevaisuutta

Katsaus sisältää tietoa nanomateriaalien käytöstä, turvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä, sääntelystä, sekä tutkimuksesta Suomessa. Nanomateriaaleissa vähintään yksi niiden ulottuvuus on välillä 1–100 nanometriä. Aineella voi nanokoossa olla kemiallisia, fysikaalisia, sähköisiä ja mekaanisia erityisominaisuuksia. Nanoteknologiaa käytetään tuotteiden ominaisuuksien parantamiseen. Teollisesti tuotettuja nanomateriaaleja käytetään lähes kaikilla teollisuuden aloilla. Ihmistoiminnan seurauksena syntyy myös tahattomasti poltto- ja prosessiperäisiä nanohiukkasia. Nanomateriaalien terveydelle tai ympäristölle aiheuttamia vaikutuksia ei vielä täysin tunneta. Terveys- ja ympäristöriskien arviointi perustuu tietoihin nanomateriaalien vaaraominaisuuksista ja altistumistasoista. Teollisesti tuotetuille nanomateriaaleille on mahdollista altistua valmistuksessa ja käytössä. Altistuminen kuluttajatuotteista on pääsääntöisesti vähäistä. Nanomateriaalien sääntelyssä sovelletaan EU- ja kansallisia säädöksiä, jotka koskevat kemikaaleja, elintarvikkeita tai lääkkeitä. Lisäksi EU:ssa on sektorikohtaisia säädöksiä nanomateriaalien turvalliselle käytölle. Euroopan komissio rahoittaa yhä enemmän nanomateriaalien turvallisuuteen liittyvää tutkimista. Suomen yliopistoissa ja valtion tutkimuslaitoksissa tehdään ansiokasta nanomateriaaleja koskevaa materiaali- ja turvallisuustutkimusta

149. Diesel Engine Exhaust

Diesel engine exhaust is a complex mixture of gaseous and particulate compounds produced during the combustion of diesel fuels. The gas phase includes carbon dioxide, nitrogen oxides (NOX), carbon monoxide and small amounts of sulphur dioxide and various organic compounds. Diesel exhaust particles (DEP) contain elemental carbon (EC), organic compounds, sulphates, nitrates and trace amounts of metals and other elements. New technology diesel engines are characterised by a significant reduction of the DEP mass emissions. Occupational exposure to diesel exhaust occurs in mining, construction work, professional driving, agri-culture and other activities where diesel-powered vehicles and tools are applied. The critical health effects of diesel exhaust are considered to be pulmonary inflammation and lung cancer. For older technology diesel engines, pulmonary inflammatory responses were observed in human volunteers after single exposure at 100 µg DEP/m3 (~ 75 µg EC/m3), and in rats after long-term exposure at 210 µg DEP/m3 (~ 160 µg EC/m3). Development of lung tumours was seen in rats at 2 200 µg DEP/m3 (~ 1 650 µg EC/m3). For new technology diesel engines, pulmonary inflammatory changes were reported in rats after 13 and 130 weeks of exposure at 3.6 and 4.2 ppm NO2 (12–13 µg DEP/m3, ~ 3 µg EC/m3). The effect was absent at 0.9–1.0 ppm NO2 (4–5 µg DEP/m3, ~ 1 µg EC/m3). No indication of tumour development was detected. Epidemiological studies associate occupational exposure to exhaust from older technology diesel engines with increased lung cancer risk. Based on a log-linear meta-regression model, 45 years of occupational exposure to diesel exhaust at 1, 10 and 25 µg EC/m3 was estimated to result in 17, 200 and 689 extra lung cancer deaths per 10 000 individuals, respectively, by the age of 80 years. Although data allowing a direct comparison of the carcinogenic potential of exhaust from new and older technology diesel engines are not available, the significant reduction of the DEP mass concentration in the new technology diesel engine exhaust is expected to reduce the lung cancer risk (per kWh). In addition to the critical effects, human and animal inhalation studies associate exposure to older technology diesel engine exhaust with sensory irritation, increased airway resistance, cardiovascular effects, genotoxicity and adjuvant allergenic effects. There are also animal studies indicating neuroinflammatory effects, developmental effects and effects on the male reproductive function. When evaluating the health risk of diesel exhausts it is important to take into account that the transition from “old” to “new” technology diesel engines is expected to take a long time. Keywords: cancer, cardiovascular, diesel engine, diesel exhaust, elemental carbon, inflammation, nitrogen dioxide, occupational exposure limit, particles, pulmonary, review, risk assessment, toxicity

Combining exposure scenario information for mixtures with combination effects

The main aims of the present study were 1) to examine how the existing methods for combining component-based exposure scenario information for mixtures cover combination effects of the components, 2) to evaluate whether there is a need to develop further guidance to formulators for taking into consideration combination effects when combining exposure scenario information, and 3) to evaluate the usability of the Mixie software on combination effects in the REACH context. The report presents the outcomes of the study