Osallistujaohjaus ristipaineiden keskellä:tapaustutkimus Kainuun maakuntakokeilun sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeen suunnitteluvaiheesta vuosina 2003–2004

Abstract The aim of the study was to deepen understanding of the concept of participant steering and to find out what participant steering is like in practical implementation of the social and health care development project. Participant steering refers to the operation of persons involved in the planning organisation of the development project. Participant steering is a new theoretical concept that has been formed during this research process. A qualitative case study approach was used in this study. The social and health care development project related to the Administrative Experiment of the Kainuu Region was chosen as the object of the study. The material of the study consisted of the following: 1. document material, i.e. minutes from meetings of the planning organisation of the Administrative Experiment of the Kainuu Region (n = 86) from 2003–2004, 2. interviews with deliberately selected participants of the social and health care development project planning groups of the Administrative Experiment of the Kainuu region in 2004 (n = 16) and 3. articles published in 2003–2004 in the newspapers Kainuun Sanomat, Kaleva and Ylä-Kainuu concerning the Administrative Experiment of the Kainuu Region (n = 201). The material was analysed using content analysis and text analysis. According to the results of the study, the constructive elements of participant steering were a confidence-building participant-centred approach, focus on interests emphasising cooperation and goal orientation supporting reform. A confidence-building participant-centred approach meant that participants took an active part in the planning and that they had a primary role in the decision-making process associated with the development project. Focus on interests emphasising cooperation referred to participants' efforts to further their own interests and those of the interest groups they represented and to harmonise the two. Goal orientation supporting reform referred to the importance of the goal and objectives of the development project. A marked juxtaposition could be observed in participant steering: insufficient participation vs. trust, competition vs. cooperation and reform vs. change resistance. Development projects seem to be suitable as means of reforming social and health care operation models and culture, as they enable genuine dialogue and meeting of cultures. According to the present study, the launching of productive cooperation between municipalities is promoted by a long planning phase and a planning framework that enables participation. In this process, the needs and goals of cooperation are approached from regional starting points, listening to all parties involved. The information obtained from this study can be utilised in development project planning, steering and evaluation.Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli syventää ymmärrystä osallistujaohjauksen käsitteestä sekä selvittää, minkälaista osallistujaohjaus on sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeen käytännössä. Osallistujaohjauksella tarkoitetaan kehittämishankkeen suunnitteluorganisaatioon kuuluvien osallistujien toimintaa. Osallistujaohjaus on uusi teoreettinen käsite, joka muodostettiin tämän tutkimusprosessin aikana. Tutkimuksen lähestymistapana oli laadullinen tapaustutkimus. Tutkimuskohteeksi valittiin Kainuun maakuntakokeiluun liittyvä sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishanke. Tutkimusaineistoina käytettiin 1. dokumenttiaineistoa eli Kainuun maakuntakokeilun suunnitteluorganisaation kokouspöytäkirjoja (n = 86) vuosilta 2003–2004, 2. Kainuun maakuntakokeilun sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeen suunnitteluryhmistä harkinnanvaraisesti valittujen osallistujien haastatteluja vuodelta 2004 (n = 16) ja 3. Kainuun Sanomissa, Kalevassa ja Ylä-Kainuu -sanomalehdissä vuosina 2003–2004 ilmestyneitä Kainuun maakuntakokeilun suunnittelua käsitteleviä sanomalehtiartikkeleita (n = 201). Aineistot analysoitiin sisällönanalyysillä ja tekstianalyysillä. Tutkimustulosten mukaan osallistujaohjaus rakentui luottamusta tuottavasta osallistujalähtöisyydestä, yhteistyötä korostavasta intressipainotteisuudesta ja uudistusta tukevasta tavoitesuuntautuneisuudesta. Luottamusta tuottava osallistujalähtöisyys tarkoitti osallistujien aktiivista osallistumista suunnitteluun ja osallistujien ensisijaisuutta kehittämishankkeen päätöksenteossa. Yhteistyötä korostava intressipainotteisuus tarkoitti osallistujien pyrkimyksiä edistää omia ja edustamiensa sidosryhmien intressejä sekä sovittaa niitä yhteen. Uudistusta tukeva tavoitesuuntautuneisuus tarkoitti kehittämishankkeen päämäärän ja tavoitteiden tärkeyttä. Osallistujaohjauksessa oli nähtävissä voimakas vastakkainasettelu: riittämätön osallisuus versus luottamus, kilpailu versus yhteistyö ja uudistaminen versus muutosvastarinta. Kehittämishankkeet näyttävät soveltuvan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintamallien ja kulttuurin uudistamisen keinoiksi, koska aito dialogi ja kulttuurien kohtaaminen ovat niissä mahdollisia. Kuntien välisen tuloksekkaan yhteistyön käynnistämistä edistää tämän tutkimuksen mukaan pitkä suunnitteluvaihe ja osallistumisen mahdollistava suunnittelukehikko. Siinä yhteistyön tarpeita ja tavoitteita lähestytään alueen lähtökohdista kaikkia osapuolia kuunnellen. Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää kehittämishankkeiden suunnittelussa, ohjauksessa ja arvioinnissa. Erityisesti tietoa voidaan soveltaa kehittämishankkeen suunnitteluun osallistumisen edistämisessä ja uudenlaisen yhteistyön muotoutumisen alkuvaiheessa

Terveydenhuollon palveluiden ulkoistaminen Suomessa:systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Abstract in English, text in Finnish The aim of the article is to generate comprehensive data on the basis of previous evidence on the outsourcing of healthcare services in Finland. The outsourced healthcare services specifically refer to those operations that were previously provided by municipalities as their own service, and which were subsequently transferred either to an external service provider, or provided as a partially or fully outsourced service. In this article, the term external service provider refers to an independent provider, such as a commercial enterprise, a private sector service provider, or a third sector service provider. The research questions are as follows: 1. Which scientific perspectives have previously been applied to the study of outsourcing, and what are the types of methodology that have been employed in such research efforts? 2. Which specific topics have been investigated, and what are their main research findings? A systematic literature review was carried out, which resulted in 16 publications meeting the acceptance criteria. The data were analysed by qualitative content analysis. The results benefit healthcare management for the purposes of planning outsourcing activities. The results can also further be applied to direct future research studies into related topics. In Finland, research focusing on the outsourcing activities of healthcare services has been studied from the perspectives of health sciences, administrative science, medicine, and social sciences. Both qualitative and quantitative approaches have been employed. The most common method of data collection concerned interviews and questionnaires, with the resulting evidence being analysed by diverse methods. For qualitative studies, the most common methods of data analysis were content analysis and frame analysis, while in quantitative studies, descriptive methods were used, which were supplemented by several statistical methods. The main results of the existing evidence emphasised both the views and expectancies of the officials and politicians with respect to the outsourced healthcare services. In this article, these findings are discussed in the context of a decision-making theme. In addition, two further themes were identified from the data, namely know-how and the personnel and client perspectives. In Finland, the effects of outsourcing of healthcare services has been studied in a comprehensive and multifaceted manner especially in light of decision-making. An abundance of evidence also exists on the effects of outsourcing on the wellbeing of personnel and the quality of working atmosphere. On the other hand, research evidence concerning other aspects of outsourcing of healthcare services is scarce, and subsequently

Work-based learning in health care organisations experienced by nursing staff:a systematic review of qualitative studies

Abstract The aim of this review is to systematically summarise qualitative evidence about work-based learning in health care organisations as experienced by nursing staff. Work-based learning is understood as informal learning that occurs inside the work community in the interaction between employees. Studies for this review were searched for in the CINAHL, PubMed, Scopus and ABI Inform ProQuest databases for the period 2000–2015. Nine original studies met the inclusion criteria. After the critical appraisal by two researchers, all nine studies were selected for the review. The findings of the original studies were aggregated, and four statements were prepared, to be utilised in clinical work and decision-making. The statements concerned the following issues: (1) the culture of the work community; (2) the physical structures, spaces and duties of the work unit; (3) management; and (4) interpersonal relations. Understanding the nurses’ experiences of work-based learning and factors behind these experiences provides an opportunity to influence the challenges of learning in the demanding context of health care organisations

Johtajuuden kehittyminen moniammatillisessa sosiaali- ja terveydenhuollon johtamiskoulutuksessa

Abstrakti Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioihin kohdistuvat muutospaineet ja organisaatioiden kompleksisuus vaativat johtajuuden jatkuvaa uudistumista. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvailla moniammatilliseen sosiaali- ja terveysalan johtamiskoulutukseen osallistuneiden johtajien johtajuuden sisällön osa-alueiden kehittymistä heidän omasta näkökulmastaan. Tutkimusaineistona olivat koulutukseen osallistuvien koulutuksen aikana tuottamat johtajuuden kehittymistä kuvaavat kirjalliset portfoliot (n=21). Analyysissä soveltaen hyödynnettiin narratiivista menetelmää ja temaattista sisällön analyysiä. Analyysin tuloksena rakentui kolme johtajuuden kehittymisen kuvausta: 1. itsejohtajuuden kehittymisen kuvaus, 2. inhimillisten voimavarojen johtajuuden kehittymisen kuvaus ja 3. muutoksen ja kompleksisuuden johtajuuden kehittymisen kuvaus. Tutkimuksen perusteella johtajuuden sisällön osa-alueet kehittyivät monipuolisesti moniammatillisen johtamiskoulutuksen aikana. Etenkin itsejohtajuus kehittyi yksilöllisesti koulutuksen aikana. Myös ihmisten väliseen toimintaan keskittyvässä johtajuudessa tapahtui monipuolista kehittymistä. Johtajat havaitsivat kehittyneensä etenkin muutoksen ja kompleksisuuden johtajuuden saralla. Tutkimus tuotti lisää tietoa itsejohtajuuden sekä muutoksen ja kompleksisuuden johtajuuden kehittymisestä puolitoista vuotta kestäneen koulutuksen aikana. Johtajuuden kehittymisestä ja kehittymisprosesseista tarvitaan jatkossa syvällisempää ja monipuolisempaa tutkimustietoa

Consumer-led health-related online sources and their impact on consumers:an integrative review of the literature

Abstract The aim of the review was to describe consumer-led health-related online sources and their impact on consumers. The review was carried out as an integrative literature review. Quantisation and qualitative content analysis were used as the analysis method. The most common method used by the included studies was qualitative content analysis. This review identified the consumer-led health-related online sources used between 2009 and 2016 as health-related online communities, health-related social networking sites and health-related rating websites. These sources had an impact on peer support; empowerment; health literacy; physical, mental and emotional wellbeing; illness management; and relationships between healthcare organisations and consumers. The knowledge of the existence of the health-related online sources provides healthcare organisations with an opportunity to listen to their consumers’ ‘voice’. The sources make healthcare consumers more competent actors in relation to healthcare, and the knowledge of them is a valuable resource for healthcare organisations. Additionally, these health-related online sources might create an opportunity to reduce the need for drifting among the healthcare services. Healthcare policymakers and organisations could benefit from having a strategy of increasing their health-related online sources

Kerrottu tyytyväisyys, pettymys ja ärtymys sairaalan organisaatiomuutoksen kontekstissa:osastonhoitajien tunteet merkityksellistämisen prosessissa

Abstract Sensemaking is a process by which individuals actively construct meanings towards novel and ambiguous situations they confront. The role of emotions in sensemaking is two folding: emotions affect to sensemaking but they also affect to emotions actors construct towards the situation. In the study, nurse managers’ sensemaking of their experiences of emotions in the context of organizational change were analyzed with narrative analysis. As a result, three tales were constructed: 1) tale of satisfied nurse manager, 2) tale of disappointed nurse manager and 3) tale of irritated nurse manager.Tiivistelmä Merkityksellistämisen prosessissa rakennetaan ymmärrystä käsillä olevasta uudesta tai ristiriitaisesta tilanteesta tai tapahtumasta, kuten organisaatiomuutoksesta. Tunteet vaikuttavat merkityksellistämisen prosessiin ja merkityksellistäminen puolestaan vaikuttaa asiaa kehittävien toimijoiden tunnetiloihin. Artikkelissa analysoitiin narratiivisella analyysillä kymmenen sairaalan osastonhoitajan jälkikäteistä tunnekokemusten merkityksellistämistä saman organisaatiomuutoksen kontekstista. Analyysin tuloksena rakentui kolme tyyppitarinaa, jotka olivat: 1) tyytyväisen osastonhoitajan tarina, 2) pettyneen osastonhoitajan tarina ja 3) ärtyneen osastonhoitajan tarina. Tulosten perusteella voidaan esittää, että osastonhoitajien identiteettiä uhkaavat tapahtumat tai tilanteet saattavat nostaa esiin tunteita, jotka häiritsevät merkityksellistämisen prosessia. Lisäksi organisaatiomuutoksen johtamisen käytänteillä on vahva yhteys niihin tunteisiin, joita osastonhoitajat kehittävät organisaatiomuutosta kohtaan. Tämä edelleen vaikuttaa organisaatiomuutoksen uskottavuuteen

Authentic leadership in healthcare:a scoping review

Abstract Purpose: The purpose of this paper is to review peer-reviewed original research articles on authentic leadership (AL) in health care to identify potential research gaps and present recommendations for future research. The objectives are to examine and map evidence of the main characteristics, research themes and methodologies in the studies. AL is a leader’s non-authoritarian, ethical and transparent behaviour pattern. Design/methodology/approach: A scoping review with thematic analysis was conducted. A three-step search strategy was used with database and manual searches. The included studies were composed of English language peer-reviewed original research articles referring to both AL and health care. Findings: In total, 29 studies were included. The studies favoured Canadian nurses in acute care hospitals. AL was understood as its original definition. The review identified four research themes: well-being at work, patient care quality, work environment and AL promotion. Quantitative research methodology with the authentic leadership questionnaire and cross-sectional design were prevalent. Research limitations/implications: Future research needs more variation in research themes, study populations, settings, organisations, work sectors, geographical origins and theory perspectives. Different research methodologies, such as qualitative and mixed methods research and longitudinal designs, should be used more. Originality/value: This is presumably the first literature review to map the research on AL in health care

Asiakaslähtöisyys lapsi- ja perhepalveluiden moniammatillisessa verkostoyhteistyössä vanhempien kokemana

Abstrakti Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla vanhempien kokemuksia moniammatillisesta verkostoyhteistyöstä asiakaslähtöisyyden näkökulmasta lapsi- ja perhepalveluissa. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa asiakaslähtöisyyden toteutumisesta lapsi- ja perhepalveluiden moniammatillisessa verkostoyhteistyössä. Moniammatillinen verkostoyhteistyö on lapsi- ja perhepalveluiden oleellinen toimintamalli lapsen ja/tai perheen tuen tarpeen arvioinnissa, suunnittelussa ja seurannassa. Tutkimuksen tiedonantajina olivat kymmenen vanhempaa (n=10) ja tiedonantajat olivat osallistuneet moniammatillisiin verkostotapaamisiin sekä kuntien että erikoissairaanhoidon lapsi- ja perhepalveluissa erään maakunnan alueella. Aineisto kerättiin avoimella haastattelulla ja analysoitiin sisällön analyysillä. Tämän tutkimuksen perusteella lapsi- ja perhepalveluiden moniammatillinen verkostoyhteistyö parhaimmillaan tukee vanhempia ja luo vahvan pohjan hyvälle asiakassuhteelle. Asiakaslähtöisyyden toteutumisen perustana nähtiin vanhemman osallistaminen verkostoyhteistyöprosessiin ja verkostoyhteistyön suunnittelu, tiedonkulku ja ammattilaisten yhteistyöosaaminen. Puutteet verkostoyhteistyöprosessin suunnittelussa ja arvioinnissa yhdessä vanhemman kanssa sekä riittävässä tiedonkulussa ja vanhemman osallistamisessa verkostoyhteistyöhön koettiin verkostoyhteistyön haasteina. Tutkimus tuottaa uutta tietoa, jota voi hyödyntää moniammatillista verkostoyhteistyötä kehitettäessä. Tutkimus tuottaa tärkeää tietoa myös moniammatillisen verkostoyhteistyön koordinoimiseen ja sen kehittämiseen

How practical nurses, registered nurses and nurse managers view practical nurses’ work activities

Abstract Background: There are no previous studies considering colleagues’ and nurse managers’ assessments of the work activities of practical nurses. Aims: To describe, analyse and compare the views of practical nurses, registered nurses and nurse managers on the work activities of practical nurses in adult somatic hospital wards. Method: This study uses a cross-sectional design with a self-administered questionnaire. The participants in the study were practical nurses (n=253), registered nurses (n=1627) and nurse managers (n=109). A total of 1,989 questionnaire links were sent out and 672 completed questionnaires were returned. Results: Nurse managers rated tasks as being the duties of PNs less often than the PNs themselves. In contrast registered nurses assume PNs do much more than they actually do. The responses of the different groups (practical nurses, registered nurses, and nurse managers) differed significantly in relation to more than half of the tasks. Conclusion: These results provide evidence-based information about the interface between registered nurses’ and practical nurses’ work and could be used when developing and organizing the work and to unify job descriptions in order to increase productivity and efficiency

Challenges and barriers in developing the division of labour between nurses in a Finnish acute hospital

Abstract Background: Ageing populations with high demands for healthcare require changes in nursing work. The right division of labour is one of the solutions contributing to efficiency, productivity and quality in healthcare. Objective: To determine challenges and barriers related to the development of division of labour between practical nurses and registered nurses. Methodology: This qualitative study reports as a part of a larger study of nurses (n=260), perceptions of challenges and barriers in developing the division of labour in one hospital district in Finland. The data was derived from an open-ended question and analysed by inductive content analysis. Results: The results showed that challenges and barriers in developing the division of labour were related to the individuals’ experiences and know-how and organisational factors. The most common factors in all groups were attitudes and prejudices, concern about competence and the limits and ambiguity of division of labour. Conclusions: The results were surprisingly similar in all groups (registered nurses, practical nurses, nurse managers). To improve productivity and quality in healthcare, we need uniform guidelines for wards, clear job descriptions, a culture of mutual respect, understanding of each group’s role, information about practical nurses’ education and continuous communication. Most of these issues are linked to management and its challenges