Perception of Work Environment and Well-being in Activity-based Office – Three-wave Longitudinal Study

Activity-based offices (ABOs) have become increasingly common. Yet, longitudinal studies investigating the effects of change are rare. This three-wave longitudinal study compared perceptions of privacy and office support, satisfaction with the work environment, and well-being in an organization that renovated private offices into an ABO (maintaining assigned desks). Questionnaires were administered four months before and eight and 21 months after the change. Data on 34 employees from the first and 21 from the second follow-up were analyzed. Privacy, perceived office support for work tasks, and work engagement decreased at both follow-ups. No effects were found on perceived office support for interaction or job satisfaction. Satisfaction with the work environment decreased at the eight-month follow-up. This study’s long follow-up demonstrated the negative effects of office redesign on the perception of privacy, support for work tasks, satisfaction with the work environment, and well-being

Työympäristömuutos, monitilatoimiston toimivuus ja henkilöstön hyvinvointi

Työympäristömuutos monitilatoimistoihin voidaan nähdä organisaation strategisena prosessina, jonka johtamisella pyritään varmistamaan henkilöstölle terveellinen ja turvallinen työympäristö sekä samalla tehostamaan tilankäyttöä. Asiantuntijaorganisaatio (N=191) muutti avokonttorista monitilatoimistoon. Tutkimusmenetelminä käytettiin kyselyä (vastaajia 57 %), teemahaastatteluja ja dokumenttianalyysia. Tulosten mukaan työympäristömuutosta edistivät johdon sitoutuminen, selkeät tavoitteet, aktiivinen viestintä ja henkilöstön osallistuminen. Henkilöstö oli tyytyväinen työhönsä ja työympäristöönsä kokonaisuutena. Monitilatoimisto arvioitiin turvalliseksi ja sopivaksi työtehtävien hoitamiseksi ja siellä pystyttiin työskentelemään tehokkaasti. Tietojärjestelmät tukivat monipaikkaista työskentelyä. Työtilat tukivat yksilötehtäviä ja ryhmässä työskentelyä. Runsas kolmannes kuitenkin koki paikan rauhattomaksi ja työrauhan heikentyneen. Tiloissa ei aina löytynyt helposti sopivaa paikkaa, jossa voi keskustella rauhassa. Tilatehokkuuden ja kustannussäästöjen lisäksi työympäristömuutoksen arvioitiin parantaneen yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta sekä viihtyisyyttä. Henkilöstön tyy-tyväisyys työympäristöön, tilojen sopivuus työtehtävien hoitamiseksi ja kokemus tehokkaasta työskentelystä olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä hyvinvointia kuvaavaan myönteiseen työn imuun ja vähäisempään stressiin. Tutkimus osoitti työympäristömuutoksen johtamisen haastavuuden ja toimintatapojen edelleen kehittämisen tarpeen sekä työtilojen psykologisten ja sosiaalisten tekijöiden merkityksen henkilöstön hyvinvoinnille

Työpaikat terveyserojen kaventajina

Terveyserojen kaventaminen on ollut terveyspolitiikan keskeinen tavoite pitkään, mutta silti ne jatkavat kasvuaan. Työpaikoilla on omalta osaltaan mahdollisuus vaikuttaa väestön terveyteen ja hyvinvointiin. Työpaikan kulttuurilla on vaikutusta työntekijöiden terveyteen esimerkiksi toimintatapojen välityksellä. Terveyserojen muodostumiseen voidaan kenties vaikuttaa suuntaamalla pitkäjänteisiä työkykyä tukevia ja terveyttä edistäviä kokonaisvaltaisia toimia erityisesti niiden toimialojen työpaikoille, joiden työntekijöille on kasaantunut sekä työhön että elintapoihin liittyviä riskejä

Sähköpyörätuolin ja -mopedin myöntämisen vaikuttavuus ja kustannukset : vuoden seurantatutkimus

Sähköpyörätuolit ja -mopedit ovat kalliita ja erityisosaamista vaativia liikkumisen apuvälineitä. Kroonisten sairauksien ja väestön ikääntymisen myötä niiden tarve on lisääntymässä. Artikkelin tavoitteena oli arvioida sähköpyörätuolin tai -mopedin hyötyjä asiakkaan arjessa. Kymmenestä apuvälinekeskuksesta rekrytoitiin vähintään 18-vuotiaita asiakkaita, joille luovutettiin ensimmäistä kertaa sähköpyörätuoli tai -mopedi. Asiakkaita haastateltiin ennen apuvälineen saamista, 1–2 kuukautta apuvälinepalvelun jälkeen sekä yhden vuoden jälkeen (NOMO 1.0, modifoitu QUEST 2.0, SATS, EQ-5D ja EATS-2D, 15D ja palvelujen käytön kustannukset). Analyysit tehtiin parittaisella t-testillä ja Wilcoxon Signed Rank -testillä, ja laskettiin kustannukset per lisäQALY. Rekrytoiduista (n=68) tutkimusjoukossa pysyi vuoden jälkeen 57 henkilöä. Avuntarve väheni kodista ulos tai sisään ja muualla kuin kotona sisätiloissa liikkumisessa. Toimintoihin osallistumisen määrä pysyi samana, vain kaupassa käyminen lisääntyi. Liikkuminen helpottui ulkoillessa tai kaupassa, postissa tai postilaatikolla, kirjastossa sekä ystävien ja sukulaisten luona käydessä. Apuvälineet koettiin merkityksellisisnä. Enemmistö oli tyytyväinen sekä apuvälinepalveluun että apuvälineeseen. Terveyteen liittyvässä elämänlaadussa ei keskimäärin tapahtunut muutoksia, mutta se oli heikompi kuin väestössä. Yhteiskunnallisesta näkökulmasta katsottuna kustannukset vähenivät. Sähköpyörätuoli tai -mopedi oli tärkeä käyttäjälleen. Avuntarve voi vähentyä ja itsenäisen osallistumisen edellytykset kohentua liikkumisen helpottumisen vuoksi. Terveyteen liittyvä elämänlaatu ei keskimäärin muuttunut, mutta kustannuksia säästyi. Sähköpyörätuoleja tai -mopedeja kannattaa myöntää käyttäjille osallisuuden edistämiseksi

Sleepiness and stress among long-haul truck drivers : An educational intervention to promote safe and economic truck driving

Sleepiness and stress at the wheel are known to be common among professional drivers. Given the safety-sensitive nature of the job, it would be essential for neither of these conditions to reach levels compromising safe driving. The current field study examined the levels of sleepiness and stress at the wheel in a group of Finnish long-haul truck drivers, and the potential factors contributing to the sub-optimal levels of arousal. Over and above, the study examined whether driver alertness could be amended by short one-time alertness management training. The results revealed that driver sleepiness reaches potentially risky levels, especially during the first night shift in the beginning of a shift spell. No clear evidence was found to support the idea that educating professional drivers on alertness management would be sufficient for mitigating their sleepiness on the road

Monitilatoimistojen sisäympäristö, käytettävyys ja tilan käyttäjien hyvinvointi (MOSI) : Tutkimushankkeen loppuraportti

Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston yhteistyössä tehdyssä tutkimushankkeessa (2014-2016) tutkittiin monitilaratkaisujen vaikutusta sisäilmastoon ja arvioitiin toteutettuja monitilaratkaisuja käytettävyyden, työn sisällön sekä terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmista. Hankkeessa testattiin myös uusia hyvinvoinnin ja työympäristön arviointimenetelmiä. Monitilatoimistoratkaisuilla tavoiteltiin kustannussäätöjä, tilojen muuntojoustavuutta ja viihtyisyyttä sekä yhteisöllisyyttä, yhteistyötä eri yksiköiden ja yksilöiden välillä. Monitilatoimistoon siirtymisen koettiin parantaneen yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta sekä lisänneen viihtyisyyttä ja tilatehokkuutta. Työrauhan arvioitiin heikentyneen. Toteutetut tilaratkaisut tukivat parhaiten hallinto-, asiantuntija- ja asiakaspalvelutyötä. Monitilatoimistoissa sisäilmasto oli pääosin hyvällä laatutasolla. Tiloissa, joissa oli tekstiilimatto ja useampia työpisteitä, mitatut sisäympäristön epäpuhtaustasot olivat pääsääntöisesti vähän korkeampia verrattuna perinteisiin huonetoimistoihin ja tiloihin, joissa oli linoleum-matto

HeMoHes - Parantavat ja modulaariset terveydenhuollon tilat

Terveyspalveluiden tarjonta muuttuu ammattilais- ja tuottajalähtöisestä kohti yksilöä tukevan ja parantavan ympäristön luomista lähelle asiakasta. Samalla monimutkaisia hoitoja keskitetään entistä suurempiin sairaalakeskuksiin. Hoitoympäristöjen ja tilojen suunnittelussa ja rakentamisessa ei ole riittävästi huomioitu henkilöstön näkemyksiä eikä joustoa näiden palveluita keskittävien ja hajauttavien tekijöiden välillä. Keskeinen ongelma ovat vanhanaikaiset ja joustamattomat tilaratkaisut. Investoinnit ovat monimutkaisia, kalliita, aikaa vieviä ja paikallisilla voimilla suunniteltuja ja rakennettuja vaikka terveydenhuolto pohjimmiltaan on samanlaista globaalisti. Projektin lähtökohtana oli selvittää moduuliratkaisujen mahdollisuuksia terveydenhuollon palveluiden paikkariippumattomampaan ja joustavampaan tuottamiseen. Modulaarisuuden avulla tilainvestoinnit voidaan osittaa kokonaisuuksiin, joiden suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa niihin erikoistuneet kansainväliset toimijat ja toimijaverkostot. Hankkeessa tunnistettiin useita eri malleja modulaarisuuden hyödyntämiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon tilainvestoinneissa. Keskeistä on ensin tunnistaa ja määrittää hankkeen ja tilojen keskeiset tavoitteet, joihin innovatiivisilla suunnittelu- ja toteutusratkaisuilla pyritään. Tämän jälkeen voidaan päättää valittua tavoitetta edistävä modulaarisuutta hyödyntävä ratkaisutyyppi ja sitä tukevat menetelmät ja prosessit. Tutkimuksen mukaan modulaarisuudella voidaan tähdätä moniin eri tavoitteisiin, kuten tilojen muuntojoustavuuteen ja päivitettävyyteen, nopeaan aikatauluun, hyvään käytettävyyteen tai korkeaan rakentamisen laatuun. Näistä tavoitteista mm. sairaalahankkeissa keskeinen muuntojoustavuus ja nopea aikataulu jakautuvat edelleen tarkempiin tavoitteisiin, joihin tulee soveltaa erityyppisiä modulaarisia ratkaisuja