Quantitative trait loci for fertility traits in Finnish Ayrshire cattle

v2008okBEL/EG

Quantitative trait loci for fertility traits in Finnish Ayrshire cattle

A whole genome scan was carried out to detect quantitative trait loci (QTL) for fertility traits in Finnish Ayrshire cattle. The mapping population consisted of 12 bulls and 493 sons. Estimated breeding values for days open, fertility treatments, maternal calf mortality and paternal non-return rate were used as phenotypic data. In a granddaughter design, 171 markers were typed on all 29 bovine autosomes. Associations between markers and traits were analysed by multiple marker regression. Multi-trait analyses were carried out with a variance component based approach for the chromosomes and trait combinations, which were observed significant in the regression method. Twenty-two chromosome-wise significant QTL were detected. Several of the detected QTL areas were overlapping with milk production QTL previously identified in the same population. Multi-trait QTL analyses were carried out to test if these effects were due to a pleiotropic QTL affecting fertility and milk yield traits or to linked QTL causing the effects. This distinction could only be made with confidence on BTA1 where a QTL affecting milk yield is linked to a pleiotropic QTL affecting days open and fertility treatments

Maailman halutuinta maitoa Suomesta - Lypsykarjatalouden tutkimuksen strategia 2018 - 2025

201

Maailman halutuinta maitoa Suomesta : Suomen lypsykarjatalouden tutkimuksen strategia 2018–2025

Suomen maatalouselinkeinon selkeä kilpailuvaltti sekä ruokaturvan ja huoltovarmuuden tae ovat puhdas pohjoinen maaseutu ja sen vastuullinen hyödyntäminen. Elintarviketuotannon toimialoista maitosektori on keskeisin sekä taloudellisesti että työllisyysvaikutuksiltaan. Pysyäkseen kilpailukykyisenä jatkuvasti kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa Suomen maitosektori tarvitsee huippuluokan tutkimustietoa sekä uusia innovaatioita ja ratkaisuja toiminnan resurssiviisaaseen kehittämiseen. Maitosektori voi selviytyä maatalouteen kohdistuvista ympäristöpaineista ja rakennemuutoksesta ainoastaan tutkimuksen ja innovaatioiden kautta. Niiden avulla voidaan myös optimoida niukkenevien resurssien käyttöä. Maitosektorin kehittämisessä voidaan onnistua lisäämällä voimakkaasti kansallista yhteistyötä tutkimussektorin ja lypsykarjatalouden sidosryhmien välillä. Entistä vahvemmalla yhteistyöllä suomalaisen lypsykarjatalouden toimijat pysyvät kilpailukykyisinä ja alan tutkimus kiinnostavana kansainvälisessä kilpailussa. Alan tutkimuksen ja sen sidosryhmien yhteistyönä on luotu lähivuosille yhteinen tutkimusstrategia tutkimuksen suuntaamiseksi tavoitteenaan Suomen lypsykarjatalouden kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen. Tämän avulla pyritään parantamaan kotimaisen ruoantuotannon ja maatalouden elinvoimaisuutta, jotka ovat Suomen huoltovarmuuden oleellisia perusedellytyksiä. Strategian pääpaino on lypsykarjatalouden biologisessa tutkimuksessa, mutta sen piiriin kuuluvat myös maitosektorin tuotantoteknologia- talous- ja yhteiskuntatutkimus, maatalouden yritystalouden tutkimus sekä elintarvike- ja kuluttajatutkimus. Strategia on tehty ohjaamaan erityisesti lypsykarjatalouden tutkimusta tekeviä ja rahoittavia tahoja, mutta sen vaikutukset ulottuvat koko maitosektoriin ja yhteiskuntaan paremmin suunnatun ja tehokkaammin toteutetun lypsykarjatalouden tutkimuksen kautta. Lypsykarjatutkimuksen tuloksia voidaan käyttää hyväksi koko nautasektorilla, mikä luo edellytyksiä myös naudanlihantuotannon kehittämiseen. Strategialla on selkeä päämäärä: Maailman halutuinta maitoa Suomesta - huippututkimusta huippuyhteistyöllä. Se voidaan saavuttaa vain varmistamalla riittävä tutkimus-ja kehityspanostus ja rakentamalla aktiivinen yhteistyöverkosto alan toimijoiden kesken, jolloin suomalainen huippuosaaminen sekä korkealaatuiset ja turvalliset elintarvikkeet saavat ansaitsemaansa kansallista ja kansainvälistä näkyvyyttä. Samalla kansallinen huoltovarmuus paranee maaseudun elinvoimaisuuden säilyessä.201

Nyttjandet av nya genomredigeringstekniker i Finland

Syftet med utredningen är att producera information om nuläget och framtiden för nya genomredigeringstekniker. Materialet samlades in från litteraturen, genom intervjuer med experter och med en företagsundersökning. I projektet ordnades två möten för intressenter. Dessutom användes statistiskt material och scenariometoden. Med nya genomredigeringstekniker kan man göra riktade förändringar med hög precision hos en organism genom att lägga till, ta bort eller förändra specifika egenskaper hos organismen. I Finland tillämpas teknikerna främst inom växtforskning, grundforskning i djurfysiologi samt medicinsk forskning och utveckling där man producerar försöksdjurs- och cellmodeller genom geneditering. Nya genomredigeringstekniker skulle kunna användas bland annat för att anpassa växter till de nya förhållandena som klimatförändringen medför. Inom den medicinska sektorn skapar teknikerna möjligheter för läkemedelsprövning och potential att utveckla genterapeutiska behandlingar. Inom husdjursaveln är målen inställda på att förbättra djurhälsan. Produktionen av tillämpningar fördröjs av tolkningen av den europeiska lagstiftningen, som jämställer nya genomredigeringstekniker med genmodifiering. Tolkningen innebär höga kostnader för riskbedömning. Dessutom har konsumenterna en negativ inställning till genmodifiering och därför anses marknaden för genomredigerade produkter osäker.Den här publikation är en del i genomförandet av statsrådets utrednings- och forskningsplan. (tietokayttoon.fi) De som producerar informationen ansvarar för innehållet i publikationen. Textinnehållet återspeglar inte nödvändigtvis statsrådets ståndpunk

Uusien genominmuokkaustekniikoiden hyödyntäminen Suomessa

Tämän selvityksen tarkoitus on tuottaa tietoa uusien genominmuokkaustekniikoiden nykytilasta ja tulevaisuudesta. Selvityksen aineisto kerättiin kirjallisuudesta, asiantuntijahaastatteluin sekä yrityskyselyn avulla. Hankkeessa järjestettiin kaksi sidosryhmätilaisuutta. Lisäksi hyödynnettiin tilastoaineistoa ja skenaariomenetelmää. Uusilla genominmuokkaustekniikoilla on mahdollista lisätä, poistaa tai muokata organismin haluttuja ominaisuuksia hyvin tarkasti ja kohdennetusti. Niitä sovelletaan tällä hetkellä Suomessa pääasiassa kasvintutkimuksen ja eläinfysiologian perustutkimuksessa sekä lääketieteellisessä tutkimuksessa ja kehityksessä tuottamalla geenieditoinnilla koe-eläin- ja solumalleja. Uusia genominmuokkaustekniikoita voitaisiin soveltaa mm.kasvien säänkestävyyden parantamiseen ilmastonmuutoksen muuttamissa kasvuolosuhteissa. Lääketieteessä lääketutkimuksen lisäksi uudet genominmuokkaustekniikat mahdollistavat geeniterapeuttisten hoitojen kehittämisen. Eläinjalostuksessa toiveet kohdistuvat eläinten terveyden hyvinvoinnin parantamiseen. Sovellusten tuottamisen kasvua estävät eurooppalainen lainsäädännön tulkinta, joka rinnastaa uudet genominmuokkaustekniikat geenimuunteluun. Tämä pitää vaaditun riskinarvioinnin kustannukset korkeina. Lisäksi kuluttajien asenne geenimuuntelua kohtaan on negatiivinen, jolloin myös genominmuokattujen tuotteiden markkinat koeteen epävarmoiksi.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

A 660-Kb deletion with antagonistic effects on fertility and milk production segregates at high frequency in Nordic Red cattle : additional evidence for the common occurrence of balancing selection in livestock

201

Utilisation of New Genome Editing Techniques in Finland

The objective of this report is to produce information on the current state and future of the new genome editing techniques. The report material was collected from the literature, supported by expert interviews and business surveys. In addition, two stakeholder meetings were organised. Furthermore, statistics and the scenario method were utilised in the project. The new genome editing techniques enable one to add, remove or edit the desired qualities of an organism very accurately and in a targeted way. In Finland, these techniques are mainly applied in basic research on plants and in animal physiology, as well as in medical research and development to produce test animal and cell models. Genome editing techniques could be applied for improving the climate resilience of plants as growing conditions become altered by climate change. In addition to medical trials, the techniques enable development of gene therapeutic treatments. In animal breeding, the expectations centre on improving health and wellbeing of animals. The development of applications is hindered by the interpretation of European legislation that equates the new genome editing techniques with genetic modification. This keeps the costs of the required risk evaluation high. In addition, the consumer stance towards gene modification is negative, which means that the market of genome edited products is viewed as unstable.This publication is part of the implementation of the Government Plan for Analysis, Assessment and Research. (tietokayttoon.fi) The content is the responsibility of the producers of the information and does not necessarily represent the view of the Government

Luken visio suomalaisesta eläintuotannosta ja sen tutkimuksesta vuoteen 2040

Suomalaisen eläintuotannon ja sen tutkimuksen tulevaisuuden visio vuoteen 2040 tehtiin vuosina 2021 ja 2022 Luken Ruokavisio 2040 -työn ohessa. Visio pohjautuu Luken tutkijoiden, asiantuntijoiden ja professorien keskustelutilaisuuksiin ja työpajoihin, sidosryhmäkeskusteluihin, kirjallisuuteen ja tutkimustuloksiin. Luken vision mukaan vuonna 2040 eläintuotanto on 1) osa ravitsevaa, terveellistä ja turvallista ruokavaliota, 2) osa omavaraista ja huoltovarmaa ruoantuotantoa, 3) kiertotalouteen perustuvaa, 4) ilmasto- ja ympäristökestävää, 5) biodiversiteettiä lisäävää, 6) kannattavaa ja kilpailukykyistä, 7) eläinten hyvinvoinnin ja eläinterveyden kattavasti huomioivaa, sekä 8) hyväksyttävää ja vastuullista. Tutkimuksen tuottama tieto ja ratkaisut sekä paikallisesti että globaalisti auttavat koko elinkeinoa saavuttamaan nämä tavoitteet. Visiossa on nostettu esille myös tulevaisuuden tutkimusaiheita tutkimusalakohtaisesti ja lisäksi hahmotettu seitsemän tulevaisuuden merkittävintä tutkimuskysymystä, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan pitkäjänteistä ja poikkitieteellistä tutkimusta. Vision muodostamista varten tunnistettiin kattavasti eläintuotannossa viime vuosikymmenten aikana tapahtuneita toimintaympäristön muutoksia. Muutoksia on tapahtunut muun muassa ruoan kysynnässä ja kulutuksessa, ilmastossa ja ympäristössä, omavaraisuuden merkityksessä, vientimahdollisuuksissa ja maatalouden rakenteessa. Näiden lisäksi pohdintaan on nostettu niin sanottuja entä jos -kysymyksiä, herättelemään ajatuksia mahdollisista radikaaleistakin muutoksista tulevaisuudessa. Tutkimusprojektien ja rahoituksen suunnitelmallisuus vaatii lyhyen ja pitkän aikavälin yhteistä näkemystä Luken sisällä ja tätä varten nyt kehitetty visio on hyödynnettävissä

Munivien kanojen jäännörehunkulutuksen perinnölliset tunnusluvut ja yhteydet taloudellisesti merkittäviin ominaisuuksiin.

Pro gradu -työVo