Visual working memory for amplitude-modulated shapes

Peer reviewe

Upregulation of Early and Downregulation of Terminal Pathway Complement Genes in Sbcutaneous Adipose Tissue and Adipocytes in Acquired Obesity

Inflammation is an important mediator of obesity-related complications such as the metabolic syndrome but its causes and mechanisms are unknown. As the complement system is a key mediator of inflammation, we studied whether it is activated in acquired obesity in subcutaneous adipose tissue (AT) and isolated adipocytes. We used a special study design of genetically matched controls of lean and heavy groups, rare monozygotic twin pairs discordant for body mass index (BMI) [n = 26, within-pair difference (triangle) in body mass index, BMI >3 kg/m(2)] with as much as 18 kg mean triangle weight. Additionally, 14 BMI-concordant (BMIPeer reviewe

Upregulation of Early and Downregulation of Terminal Pathway Complement Genes in Subcutaneous Adipose Tissue and Adipocytes in Acquired Obesity

Inflammation is an important mediator of obesity-related complications such as the metabolic syndrome but its causes and mechanisms are unknown. As the complement system is a key mediator of inflammation, we studied whether it is activated in acquired obesity in subcutaneous adipose tissue (AT) and isolated adipocytes. We used a special study design of genetically matched controls of lean and heavy groups, rare monozygotic twin pairs discordant for body mass index (BMI) [n = 26, within-pair difference (Δ) in body mass index, BMI >3 kg/m2] with as much as 18 kg mean Δweight. Additionally, 14 BMI-concordant (BMI <3 kg/m2) served as a reference group. The detailed measurements included body composition (DEXA), fat distribution (MRI), glucose, insulin, adipokines, C3a and SC5b-9 levels, and the expression of complement and insulin signaling pathway-related genes in AT and adipocytes. In both AT and isolated adipocytes, the classical and alternative pathway genes were upregulated, and the terminal pathway genes downregulated in the heavier co-twins of the BMI-discordant pairs. The upregulated genes included C1q, C1s, C2, ficolin-1, factor H, receptors for C3a and C5a (C5aR1), and the iC3b receptor (CR3). While the terminal pathway components C5 and C6 were downregulated, its inhibitor clusterin was upregulated. Complement gene upregulation in AT and adipocytes correlated positively with adiposity and hyperinsulinemia and negatively with the expression of insulin signaling-related genes. Plasma C3a, but not SC5b-9, levels were elevated in the heavier co-twins. There were no differences between the co-twins in BMI-concordant pairs. Obesity is associated with increased expression of the early, but not late, complement pathway components and of key receptors. The twins with acquired obesity have therefore an inflated inflammatory activity in the AT. The results suggest that complement is likely involved in orchestrating clearance of apoptotic debris and inflammation in the AT

The feasibility of adding machine learning in the manual medical underwriting process at If Insurance

This thesis aims to find if it is feasible to implement machine learning to manual underwriting process at If Insurance. The research uses both qualitative and quantitative research methods. The qualitative research methods are interviews that aim to answer if machine learning can benefit the risk assessors. The quantitative methods are research planning, preprocessing the data, training machine learning algorithms and analysing the results. The data used in the algorithms is pseudonymised If Insurance electronic health declaration data from Norway. Approximately 8000 data points are used in the thesis. The data contains both structured and text data. The machine learning algorithms are used to discover the potential of using the data to reach automation levels good enough to be used in any actual environment. Ultimately it seems that adding machine learning to manual handling is feasible. The feasibility is based on the high F1-scores of the machine learning algorithms and the risk assessor interviews. The interviews concluded that the risk assessors felt a benefit in adding machine learning to manual handling. To further advance the research, more data should be acquired. Acquiring the missing data will be possible in the future when the data that is not currently stored is accessible

Lapsipotilaan kuolema ja sen kohtaaminen lastenosastolla työskentelvän hoitajan näkökulmasta

Suomessa kuoli vielä 1900-luvun alussa joka neljäs alle 15-vuotias lapsi. Nykyään vain yksi lapsi 3000:sta alle 15-vuotiaasta menehtyy. Lapsen sairastumista, kuolemaa ja sen tarkoituksenmukaisuutta on vaikea ymmärtää, eikä siihen totu koskaan. Potilaan menehtyminen on pitkissä hoitosuhteissa hoitotyön ikävin lopputulos. Lapsipotilaan kuolema on vaikea kokemus hoitohenkilökunnalle ja etenkin sairaanhoitajalle, joka on osallistunut tiiviisti lapsen hoitoon. Hoitohenkilökunnan tulee työstää oma menetyksensä. Tämän aiheen tutkiminen on ammatillisen kehityksen kannalta tärkeää, sillä jokainen sairaanhoitaja joutuu työurallaan kohtaamaan kuolevia potilaita. Kuolema on läsnä kaikessa hoitotyössä. Kuolema vaikuttaa voimakkaasti ympäristöönsä, kuolema on myös henkilökohtainen asia ja se koskettaa sairaanhoitajaa niin ammattiroolissa kuin yksityishenkilönä. Opinnäytetyömme tavoitteena oli selvittää, miten Etelä-Karjalan keskussairaalan lastenosastolla työskentelevä sairaanhoitajat ja lastenhoitajat kokevat lapsipotilaan menehtymisen ja mitä keinoja heillä on käsitellä asiaa työyhteisössä. Tarkoitus oli selvittää, onko työkokemuksella ja hoitajan iällä merkitystä siihen, miten he kokevat ja pystyvät käsittelemään lapsipotilaan kuolemaa. Työ oli jatkotutkimus Okunoyen ja Taarin (2009) opinnäytetyölle ”Niin lähdit enkeli kultainen, luo taivaan omien enkelten” - Vanhempien tukeminen lapsen kuoleman jälkeen. Opinnäytetyön aineisto kerättiin kyselylomakkeella. Tulokset analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä ja opinnäytetyö oli laadullinen. Tulosten perusteella kuolevan lapsipotilaan hoitaminen on raskasta ja haastavaa. Hoitajat kokivat työyhteisön tuen ja työnohjauksen tärkeiksi selviytymiskeinoiksi lapsipotilaan kuoleman jälkeen. Tuloksista kävi ilmi, ettei hoitajien iällä ja työkokemuksella ollut suurta merkitystä kuoleman kohtaamisessa ja käsittelyssä. Jatkotutkimusaiheina voisi tutkia aikuis- ja lapsipotilaan kuoleman ja siihen liittyvien tunteiden eroja hoitajan näkökulmasta. Lastenosasto G4:n hoitajien kaipaamat ohjeistukset kriisiavusta ja vanhempien kohtaamisesta olisivat hyvä aihe opinnäytetyöhön. Eri uskontokuntien tapoja lapsen hoitotyössä ja kuoleman kohtaamisessa selvittävä ohjeistus tai koulutus tuli esiin hoitohenkilökunnan kehittämisehdotuksissa. Tarkempaa tutkimusta tarvittaisiin työnohjauksesta ja sen merkityksestä kuolevan lapsipotilaan hoitotyössä.In the beginning of the 20th century every fourth under 15-year old child died in Finland. Nowadays that figure is one in 3000. It is hard to understand children's sickness or death, and it does not get easier with practice. The death of a child patient is a difficult experience for any nurse involved in the child's care. It is important that caregivers in that situation deal with that loss. This subject is important to research because every nurse faces death while working and it is a part of every nurses professional improvement to know how to work when facing death. Death is part of nursing and it touches nurses in both a professional and a personal manner. The goal of this thesis was to find out how nurses working in the pediatric department at South Karelia Central Hospital experience the death of a child patient and what ways they have to deal with children's death in their working environment. The purpose was to find out if the age and working experience of the nurses are significant in how they deal with this challenging situation. This study was a follow-up research to the study done by Okunoye and Taaris (2009) dealing with the support available to parents after the death of a child (”Vanhempien tukeminen lapsen kuoleman jälkeen”). This research was qualitative, and the data were gathered using a questionnaire. The data was then analyzed in inductive content analysis. The findings revealed that nursing a dying child is hard and challenging. Nurses felt that working communities support and work counseling were important in coping after the death of a child patient. This study also found that neither age nor experience seemed to affect the manner in which they coped after the loss of a pediatric patient. Nurses felt that they needed more knowledge about different religious habits customs, and simply education about how to face death. Further study might include looking for differences between dealing with the death of adult and pediatric patients among nursing personnel. Specific research is needed in work counseling and its influence in nursing a dying child

Game of Skills-harjoitusmenetelmän hyötyjen arviointia 10-11 -vuotiaiden jalkapalloilijoiden liikuntataitojen kehityksessä

Game of Skills-harjoitusmenetelmän hyötyjen arviointia 10–11 –vuotiaiden jalkapalloilijoiden liikuntataitojen kehityksessä Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tutkittua tietoa Game of skills (GOS)-oheisharjoittelumetodin vaikutuksista. Tavoitteena oli selvittää metodin hyötyjä jalkapalloilevien 10-11–vuotiaiden lasten liikuntataitojen kehitykseen. Työmme tilaajana toimi GOS-oheisharjoittelumetodin kehittämisen taustalla oleva Volttimedia Oy. Opinnäytetyössä tutkittiin kahta Helsingin Jalkapalloklubi HJK:n poikien kaupunginosajoukkuetta, joista toinen osallistui GOS-oheisharjoituksiin. Tämän lisäksi selvitettiin, kuinka mielekkäänä lapset kokivat tällä metodilla harjoittelun. GOS-oheisharjoittelulla pyritään monipuolistamaan lasten ja nuorten liikkumista. Metodi on verrattain uusi, eikä sen vaikutuksia ole aiemmin tutkittu. Tässä opinnäytetyössä saadut tulokset ovat Volttimedian ja HJK:n valmennuksen käytössä. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostui lasten motorisesta kehityksestä, Game of Skills-metodista ja Taitovalmiustestistä. Liikuntataitojen kehitystä tutkittiin Taitovalmius-testin avulla, joka on osa Kasva Urheilijaksi–palvelua. Se on kehitetty yhteistyössä Valo eli Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry:n sekä KIHU eli Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen kesken. Taitovalmiustestistä valittiin neljä osiota; Tasapainoilu takaperin, Esteen yli kinkkaus, Sivuttaishyppely ja Sivuttaissiirtyminen. Tutkimusjoukon liikuntataitoja havainnoitiin laadullisesti ja havainnot muutettiin määrälliseen muotoon Taitovalmius-testin pisteytysohjeiden mukaisesti. Alkutestaukset suoritettiin tammikuussa ja lopputestaukset huhti-toukokuussa 2017. Testauksien välillä tutkimusjoukkue harjoitteli 10 kerran GOS Level 1-harjoittelujakson ja verrokkijoukkue jatkoi harjoituksiaan harjoitusohjelmansa mukaisesti. Tutkimusjoukko koostui interventiojoukkueen osalta 18 pelaajasta ja verrokkijoukkueen osalta viidestä pelaajasta. GOS-harjoitusten mielekkyyttä tutkittiin käyttäjäkokemuskyselyllä jokaisen GOS-harjoituksen jälkeen. Lapset arvioivat harjoitukset ”Reittaa tämän päivän treeni”-kyselylomakkeen avulla, merkitsemällä harjoituksen arvosanan ”fiilisjanalle”. Näitä tuloksia analysoitiin tilastollisesti. Tuloksista voi päätellä, että GOS-oheisharjoittelulla näyttäisi olevan positiivisia vaikutuksia lasten liikuntataitojen kehitykseen. Tutkimusjoukkue kehittyi kaikissa neljässä testiosiossa verrokkijoukkuetta enemmän alku- ja lopputestien välillä. Kyselyn tuloksista selvisi, että lapset pitivät GOS-harjoittelusta paljon. Tämän tutkimuksen perusteella näyttäisi lisäksi siltä, että mitä ahkerammin pelaajat osallistuivat GOS Level 1–harjoituksiin, sitä enemmän he paransivat tulostaan seurantajakson lopputesteissä. Jatkotutkimusehdotuksena kannattaisi tutkia GOS-harjoittelun vaikutuksia urheilevien lasten ja nuorten rasitusvammojen ennaltaehkäisyssä sekä GOS-harjoittelun vaikutusta eri urheilulajeissa vaadittaviin lajitaitojen kehitykseen.Assessing the benefits of GOS-method in the development of physical abilities in 10-11-year-old footballers The purpose of this thesis was to provide research evidence on the effects of Game of skills (GOS) method. The goal was to determine the benefits of GOS method in the development of physical abilities among 10-11-year-old children training football. The ordering party of this thesis was the developer GOS training method Volttimedia Oy. Two district teams of HJK Helsingin Jalkapalloklubi were the subjects of this study. One of the teams participated in GOS trainings and the other did not. The aim of the study was also to investigate how children experienced GOS-training. The target of GOS method is to diversify children´s overall movement. The method is comparatively new and has not been studied before. HJK and Volttimedia can use the results of this study freely in their training programmes. The theoretical frame of reference consists of motor development of children, GOS method and Test for skill readiness (Taitovalmiustesti). The development of physical abilities were examined with Test for skill readiness which is a part of “Grow up with sports-service (Kasva Urheilijaksi). It has been developed by KIHU (Research Institute for Olympic Sports) and Valo (the Finnish Sports Confederation). Four sections were selected from the Test for skill readiness; Balancing backwards, One leg jump over a foam obstacle, Jumping sideways and Moving sideways. The physical abilities of the participants were observed qualitatively and the data was transformed to quantitative form according to Test for skill readiness-instructions. The initial tests were in January 2017 and the final tests during April and May 2017. Between the tests the intervention group participated in ten GOS Level 1-trainings and the other group continued training as before. The subjects consisted of 18 intervention group members and five control group members. It was also investigated how the children experienced GOS training after every training session through user experience-feedback form. The subjects estimated each session with “Rate today´s training”-feedback form by giving it a grade and marking it on “Fiilisjana”-scale. The results were analysed statistically. It can be deduced that GOS method has a positive impact on the development of children´s physical abilities. The intervention group improved more in every section of Test for skill readiness compared to the control group between initial and final tests. The feedback showed that the children liked GOS training very much. Based on this study it seems that the more the player participated in GOS training the more he improved in the final tests. It would be interesting to know what kind of effects GOS training has on preventing overuse injuries among children and what kind of impact GOS training has on sport specific skills

Liikuntamotivaatio neljännestä kuudenteen luokkaan

Tutkimuksen tarkoituksena oli seurata hämeenlinnalaisen Nummen koulun oppilaita neljännestä kuudenteen luokkaan ja selvittää ovatko oppilaat neljännellä luokalla ja/tai kuudennella luokalla motivoituneita liikkumaan koulun liikuntatunneilla ja tapahtuuko näiden kahden luokka-asteen välillä muutosta liikuntamotivaatiossa. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia opettajan toiminnan merkitystä oppilaiden liikuntamotivaatioon. Tutkimus on tehty kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä, jossa on käytetty aineistonkeruumenetelmänä kyselytutkimusta. Kyseessä on seurantatutkimus, jossa samojen oppilaiden liikuntamotivaatiota ja sen muutosta on seurattu kahden vuoden ajan. Tutkimuskohteena olivat Nummen koulun oppilaat, jotka olivat lukuvuonna 2005–2006 neljännellä luokalla ja lukuvuonna 2007–2008 kuudennella luokalla. Tulokset osoittavat, että tutkimuksen kohteena olleet oppilaat olivat neljännellä luokalla hyvin motivoituneita liikkumaan koulun liikuntatunneilla. Suurimmiksi liikuntamotiiveiksi muodostuivat yksilöllinen kiinnostus liikuntaan, oikeantasoiset, oppilaiden mielenkiinnon kohteita vastaavat ja vaihtelevat tehtävät, reilut joukkuejaot, minäkäsitys ja yhteisöllisyys. Opettajan toiminnasta auttaminen ja kehuminen kuuluivat tärkeimpiin motiiveihin. Lisäksi opettajan persoonalla osoittautui olevan suuri merkitys liikuntamotivaatioon. Tytöt kokivat koululiikunnan mukavammaksi oppiaineeksi kuin pojat. Joukkuejaot liikuntatunneilla koettiin epäreilummiksi poikien keskuudessa kuin tyttöjen keskuudessa. Lisäksi pojat kokivat toisilta saadun kannustuksen negatiivisemmin kuin tytöt. Tytöt suhtautuivat positiivisemmin opettajan toimintaan ja rooliin kuin pojat. Tytöt pitävät liikunnanopettajaa mukavampana kuin pojat. Lisäksi tyttöjen mielestä opettajalta saatu palaute on yksityisempää kuin poikien mielestä ja tyttöjen mielestä opettajan suosinta joitakin oppilaita kohtaan on vähäisempää kuin poikien mielestä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että tutkimuksen kohteena olleet oppilaat ovat motivoituneita liikkumaan koulun liikuntatunneilla ollessaan kuudennella luokalla. Kuudesluokkalaisten tärkeimmiksi liikuntamotiiveiksi muodostuivat turvallisuuden tunne, oma sisäinen halu kehittyä ja onnistua liikunnassa, yhteisöllisyys, vaihtelevat, helpot ja mukavat tehtävät, reilut joukkuejaot, minäkäsitys, liikunnanopettajan persoona, auttaminen, kehuminen ja kannustaminen sekä oppilaiden henkilökohtainen kiinnostus liikuntaan. Tulosten mukaan tytöt harrastavat enemmän liikuntaa vapaa-aikanaan kuin pojat. Tyttöjen mielestä koulun liikuntatuntien joukkuejaot ovat reilumpia kuin poikien mielestä. Pojille liikuntapeleissä voittaminen on tärkeämpää kuin tytöille. Tytöt pitävät koulun liikuntavarusteita parempina kuin pojat. Toisten oppilaiden kannustaminen ja liikuntatuntien vaihtelevuus koetaan tyttöjen keskuudessa positiivisemmin kuin poikien keskuudessa. Sitä vastoin pojat eivät pelkää epäonnistumista niin paljon kuin tytöt. Tytöt kokevat saavansa opettajalta kehuja enemmän kuin pojat. Arvosanalla oli yhteys liikuntamotivaatioon ja moniin liikuntamotivaatioon vaikuttaviin tekijöihin. Neljänneltä kuudennelle luokalle edetessä muutoksia tapahtui minäkäsityksessä, voittamisen merkityksessä, liikuntatunnin jälkeisissä tuntemuksissa, kavereiden merkityksessä, liikuntatuntien sisältöjen pitämisessä sekä autonomian tunteessa. Avainsanat: motivaatio, liikuntamotivaatio, motivaatioilmasto, arvioint

Liikuntamotivaatio neljännestä kuudenteen luokkaan

Tutkimuksen tarkoituksena oli seurata hämeenlinnalaisen Nummen koulun oppilaita neljännestä kuudenteen luokkaan ja selvittää ovatko oppilaat neljännellä luokalla ja/tai kuudennella luokalla motivoituneita liikkumaan koulun liikuntatunneilla ja tapahtuuko näiden kahden luokka-asteen välillä muutosta liikuntamotivaatiossa. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia opettajan toiminnan merkitystä oppilaiden liikuntamotivaatioon. Tutkimus on tehty kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä, jossa on käytetty aineistonkeruumenetelmänä kyselytutkimusta. Kyseessä on seurantatutkimus, jossa samojen oppilaiden liikuntamotivaatiota ja sen muutosta on seurattu kahden vuoden ajan. Tutkimuskohteena olivat Nummen koulun oppilaat, jotka olivat lukuvuonna 2005–2006 neljännellä luokalla ja lukuvuonna 2007–2008 kuudennella luokalla. Tulokset osoittavat, että tutkimuksen kohteena olleet oppilaat olivat neljännellä luokalla hyvin motivoituneita liikkumaan koulun liikuntatunneilla. Suurimmiksi liikuntamotiiveiksi muodostuivat yksilöllinen kiinnostus liikuntaan, oikeantasoiset, oppilaiden mielenkiinnon kohteita vastaavat ja vaihtelevat tehtävät, reilut joukkuejaot, minäkäsitys ja yhteisöllisyys. Opettajan toiminnasta auttaminen ja kehuminen kuuluivat tärkeimpiin motiiveihin. Lisäksi opettajan persoonalla osoittautui olevan suuri merkitys liikuntamotivaatioon. Tytöt kokivat koululiikunnan mukavammaksi oppiaineeksi kuin pojat. Joukkuejaot liikuntatunneilla koettiin epäreilummiksi poikien keskuudessa kuin tyttöjen keskuudessa. Lisäksi pojat kokivat toisilta saadun kannustuksen negatiivisemmin kuin tytöt. Tytöt suhtautuivat positiivisemmin opettajan toimintaan ja rooliin kuin pojat. Tytöt pitävät liikunnanopettajaa mukavampana kuin pojat. Lisäksi tyttöjen mielestä opettajalta saatu palaute on yksityisempää kuin poikien mielestä ja tyttöjen mielestä opettajan suosinta joitakin oppilaita kohtaan on vähäisempää kuin poikien mielestä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että tutkimuksen kohteena olleet oppilaat ovat motivoituneita liikkumaan koulun liikuntatunneilla ollessaan kuudennella luokalla. Kuudesluokkalaisten tärkeimmiksi liikuntamotiiveiksi muodostuivat turvallisuuden tunne, oma sisäinen halu kehittyä ja onnistua liikunnassa, yhteisöllisyys, vaihtelevat, helpot ja mukavat tehtävät, reilut joukkuejaot, minäkäsitys, liikunnanopettajan persoona, auttaminen, kehuminen ja kannustaminen sekä oppilaiden henkilökohtainen kiinnostus liikuntaan. Tulosten mukaan tytöt harrastavat enemmän liikuntaa vapaa-aikanaan kuin pojat. Tyttöjen mielestä koulun liikuntatuntien joukkuejaot ovat reilumpia kuin poikien mielestä. Pojille liikuntapeleissä voittaminen on tärkeämpää kuin tytöille. Tytöt pitävät koulun liikuntavarusteita parempina kuin pojat. Toisten oppilaiden kannustaminen ja liikuntatuntien vaihtelevuus koetaan tyttöjen keskuudessa positiivisemmin kuin poikien keskuudessa. Sitä vastoin pojat eivät pelkää epäonnistumista niin paljon kuin tytöt. Tytöt kokevat saavansa opettajalta kehuja enemmän kuin pojat. Arvosanalla oli yhteys liikuntamotivaatioon ja moniin liikuntamotivaatioon vaikuttaviin tekijöihin. Neljänneltä kuudennelle luokalle edetessä muutoksia tapahtui minäkäsityksessä, voittamisen merkityksessä, liikuntatunnin jälkeisissä tuntemuksissa, kavereiden merkityksessä, liikuntatuntien sisältöjen pitämisessä sekä autonomian tunteessa. Avainsanat: motivaatio, liikuntamotivaatio, motivaatioilmasto, arvioint

Vauvan (0-1-vuotiaan) ensiapuohjeita tuoreille vanhemmille: ohjelehti äitiys- ja lastenneuvolaan

Lapsille sattuu paljon tapaturmia, vaikka viimeisten vuosien aikana tapaturmat ovatkin vähentyneet huomattavasti. Sairaalahoitoa vaativia tapaturmia tapahtuu edelleen noin 8000 vuosittain. Tämän vuoksi tapaturmien ennaltaehkäisy on kannattavaa myös taloudellisesti. Vanhempien varhainen ohjaus ja neuvonta vähentävät tapaturmien syntymistä. Tämän kehittämistyön tavoitteena oli lisätä lapsiperheiden ensiapuvalmiuksia. Tehtävänä oli tuottaa aiheeseen liittyvä ohjelehti jaettavaksi tuoreille vanhemmille äitiys- ja lastenneuvolassa. Terveydenhoitaja on neuvolassa tärkeässä roolissa ensiaputilanteiden ennaltaehkäisyssä. Kehittämistyön toimeksiantaja oli Pohjois-Karjalan hyvinvointialue, Siun soten neuvolapalvelut. Toimeksiantaja, sekä vanhemmat antoivat palautetta ohjelehdestä sähköisellä kyselyllä. Saadun palautteen mukaan ohjelehdestä saatu tieto koettiin hyödylliseksi ja terveydenhoitajat kokivat voivansa käyttää ohjelehteä työssään. Kehittämistyötä voidaan jatkokehittää järjestämällä opetustuokio vauvojen vanhemmille tapaturmien ennaltaehkäisystä ja hoidosta. Opetustuokion lisäksi voi tutkia, kuinka hyvin vanhemmilla on tietoa vauvojen yleisimmistä tapaturmista ja taitoa toimia tapaturmatilanteissa

The more sheltered, the better – Coastal bays and lagoons are important reproduction habitats for pike in the northern Baltic Sea

202