Adiponectin and Leptin and Their Associations with Cardiovascular Risk Factors and Markers of Subclinical Atherosclerosis in Young Adults

Background: Effective prevention of atherosclerosis requires identification of individuals at high risk already in childhood. Adipose tissue produces various proteins that participate in the regulation of metabolism and have been suggested to influence the cardiovascular system directly and via inflammation. Aims: The aims of this study were to examine serum levels of adipose tissue-derived proteins adiponectin and leptin in Finnish children, adolescents and adults and to study their associations with metabolic syndrome, carotid intima-media thickness and flow-mediated dilatation of the brachial artery. Moreover, the aim was to study if adiponectin levels in childhood and adolescence predict carotid atherosclerosis in adulthood. Participants and methods: The present thesis is part of the Cardiovascular Risk in Young Finns Study. In 1980, 3,596 children and adolescents aged 3-18 years participated in the study. Serum adiponectin concentrations were measured from samples taken in 1980, 2001 and 2007 and leptin concentrations from samples taken in 1980 and 2001. Ultrasonic evaluation of carotid artery intima-media thickness and brachial artery flow-mediated dilatation were performed in 2001 and 2007. Results: Serum adiponectin levels decreased from childhood to adulthood in both males and females whereas serum leptin levels increased in females and decreased slightly in males. In adulthood, decreased serum adiponectin levels were associated with incident metabolic syndrome, increased carotid artery intima-media thickness and attenuated flow-mediated dilatation of the brachial artery. Serum adiponectin levels in childhood were inversely associated with carotid atherosclerosis in adulthood. There were no independent associations between leptin levels and surrogate markers of atherosclerosis. Conclusions: Serum adiponectin, but not leptin, levels may be a useful biomarker in cardiovascular risk assessment.Adiponektiini ja leptiini nuorilla suomalaisilla aikuisilla ja niiden yhteys sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin sekä varhaisiin verisuonimuutoksiin. Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät (LASERI) -tutkimus Tausta: Valtimonkovettumataudin ehkäisemiseksi olisi tärkeää tunnistaa jo lapsuudessa henkilöt, joille tulisi tarjota ennaltaehkäisevää ohjausta. Rasvakudoksen tuottamilla valkuaisaineilla on suuri merkitys monissa elimistön toiminnoissa ja niillä on esitetty olevan suoria ja välillisiä vaikutuksia myös verenkiertoelimistöön. Tavoite: Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata rasvakudoksen tuottamien adiponektiinin ja leptiinin seerumipitoisuudet suomalaisilla lapsilla, nuorilla ja aikuisilla sekä tutkia niiden yhteyksiä metaboliseen oireyhtymään, ultraäänellä mitattuun kaulavaltimon seinämäpaksuuteen ja olkavaltimon sisäkalvon toimintaan. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, ennustaako lapsuus- ja nuoruusiässä mitattu seerumin adiponektiinipitoisuus aikuisiällä kaulavaltimon seinämän paksuuntumista. Menetelmät: Tämä väitöskirjatutkimus on osa Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät -tutkimusta, johon osallistui 3596 lasta (iältään 3-18 vuotta) vuonna 1980. Seerumin adiponektiinipitoisuuksia on määritetty vuosien 1980, 2001 ja 2007 näytteistä ja leptiinipitoisuuksia vuosien 1980 ja 2001 näytteistä. Kaulavaltimon ja olkavaltimon ultraäänitutkimukset tehtiin tutkittaville vuosina 2001 ja 2007. Tulokset: Seerumin adiponektiinipitoisuudet pienenivät lapsuudesta aikuisuuteen tytöillä ja pojilla. Leptiinin pitoisuus seerumissa suurentui tytöillä lapsuusiästä aikuisikään, kun taas pojilla pitoisuus hieman pieneni. Aikuisilla seerumin pieni adiponektiinipitoisuus oli yhteydessä metabolisen oireyhtymän ilmaantuvuuteen, suurempaan kaulavaltimon sisäseinämän paksuuteen ja pienentyneeseen olkavaltimon laajentumiskykyyn. Pieni adiponektiinipitoisuus lapsuus- ja nuoruusiässä ennusti suurentunutta riskiä kaulavaltimon seinämän paksuuntumiselle aikuisena. Seerumin leptiinipitoisuudella ei ollut itsenäistä yhteyttä valtimomuutoksiin. Johtopäätökset: Seerumin adiponektiinipitoisuuden määrittäminen saattaa auttaa valtimonkovettumataudin riskin arvioinnissa.Siirretty Doriast

Lapsen diabeettinen ketoasidoosi

English summar

Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Osa I: Tutkimuksen toteutus ja menetelmät

Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus on osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen väestötutkimussarjaa, jolla kerätään tärkeää tietoa suomalaisten terveydestä, elintavoista ja sydän- ja verisuonitaudeista sekä muista kansantaudeista. Tässä raportissa kuvataan tutkimuksen sisältö ja käytetyt menetelmät. Tutkimukseen kutsuttiin 25-74-vuotiaita miehiä ja naisia, ja osallistujia oli 6424 (65 % kutsutuista). Tutkimusalueet olivat Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnat, Helsingin ja Vantaan kaupungit sekä Turun ja Loimaan kaupungit ja ympäryskuntia. Tutkimukseen kuului terveystarkastus, jossa otettiin verinäytteitä ja tehtiin mittauksia sekä täytettiin kyselylomakkeita. Osa tutkittavista osallistui alatutkimuksiin, kuten 48 tunnin ruoankäyttöhaastatteluun. Kolmasosa osallistui osioon, jossa liikuntaa tutkittiin vyötäröllä pidettävillä liikemittareilla. Tutkimusmenetelmät ovat säilyneet samoina, jolloin tiedot eri vuosikymmeniltä ovat vertailukelpoiset. Yksityiskohtaiset tulokset julkaistaan erillisenä taulukkoraporttina vain verkossa. Viiden vuoden välein tehtävän FINRISKI-tutkimuksen tuloksia käytetään laajasti epidemiologisessa tutkimuksessa, terveyden edistämistyössä ja terveyspoliittisessa päätöksenteossa

Characterization of volatile organic compounds and submicron organic aerosol in a traffic environment

Urban air consists of a complex mixture of gaseous and particulate species from anthropogenic and biogenic sources that are further processed in the atmosphere. This study investigated the characteristics and sources of volatile organic compounds (VOCs) and submicron organic aerosol (OA) in a traffic environment in Helsinki, Finland, in late summer. The anthropogenic VOCs (aVOCs; aromatic hydrocarbons) and biogenic VOCs (bVOCs; terpenoids) relevant for secondary-organic-aerosol formation were analyzed with an online gas chromatograph mass spectrometer, whereas the composition and size distribution of submicron particles was measured with a soot particle aerosol mass spectrometer. This study showed that aVOC concentrations were significantly higher than bVOC concentrations in the traffic environment. The largest aVOC concentrations were measured for toluene (campaign average of 1630 ng m−3) and p/m xylene (campaign average of 1070 ng m−3), while the dominating bVOC was α-pinene (campaign average of 200 ng m−3). For particle-phase organics, the campaign-average OA concentration was 2.4 µg m−3. The source apportionment analysis extracted six factors for OA. Three OA factors were related to primary OA sources – traffic (24 % of OA, two OA types) and a coffee roastery (7 % of OA) – whereas the largest fraction of OA (69 %) consisted of oxygenated OA (OOA). OOA was divided into less oxidized semi-volatile OA (SV-OOA; 40 % of OA) and two types of low-volatility OA (LV-OOA; 30 %). The focus of this research was also on the oxidation potential of the measured VOCs and the association between VOCs and OA in ambient air. Production rates of the oxidized compounds (OxPR) from the VOC reactions revealed that the main local sources of the oxidation products were O3 oxidation of bVOCs (66 % of total OxPR) and OH radical oxidation of aVOCs and bVOCs (25 % of total OxPR). Overall, aVOCs produced a much smaller portion of the oxidation products (18 %) than bVOCs (82 %). In terms of OA factors, SV-OOA was likely to originate from biogenic sources since it correlated with an oxidation product of monoterpene, nopinone. LV-OOA consisted of highly oxygenated long-range or regionally transported OA that had no correlation with local oxidant concentrations as it had already spent several days in the atmosphere before reaching the measurement site. In general, the main sources were different for VOCs and OA in the traffic environment. Vehicle emissions impacted both VOC and OA concentrations. Due to the specific VOCs attributed to biogenic emissions, the influence of biogenic emissions was more clearly detected in the VOC concentrations than in OA. In contrast, the emissions from the local coffee roastery had a distinctive mass spectrum for OA, but they could not be seen in the VOC measurements due to the measurement limitations for the large VOC compounds. Long-range transport increased the OA concentration and oxidation state considerably, while its effect was observed less clearly in the VOC measurements due to the oxidation of most VOC in the atmosphere during the transport. Overall, this study revealed that in order to properly characterize the impact of different emission sources on air quality, health, and climate, it is of importance to describe both gaseous and particulate emissions and understand how they interact as well as their phase transfers in the atmosphere during the aging process.</p

Taloyhtiöistä tulevaisuuden energiatuottajia – Muutospolut vuoteen 2035 ja murrosareena tiedon yhteistuotannon menetelmänä

Noin neljännes Suomen asuntokannasta koostuu taloyhtiöistä. Niistä merkittävä osa tarvitsee lähivuosina korjauksia, joiden avulla voidaan kehittää rakennuskannassa tapahtuvaa hajautettua energiantuotantoa esimerkiksi aurinkopaneelien ja lämpöpumppuratkaisujen avulla. Vuonna 2018 voimaan tullut EU:n energiayhteisösääntely luo yhdessään meneillään olevat kansallisten sääntelymuutosten kanssa perustan, jonka varassa taloyhtiöt voivat vahvistaa kansalaisten energiantuottajaroolia tulevaisuudessa. Murros taloyhtiöiden kestävään energiantuotantoon on haaste, joka edellyttää useiden yhteiskunnan osa-alueiden näkökulmien ja toimijoiden kokoamista yhteen. Tätä tavoitetta varten järjestettiin vuonna 2020 Kansalaisenergia-areena – tiedon yhteistuotannon kokeilu, jonka vaiheita ja johtopäätöksiä kuvataan käsillä olevassa raportissa. Raportissa hahmotellaan haasteita ja mahdollisuuksia, joita liittyy taloyhtiöiden muuntautumiseen passiivisista energian kuluttajista aktiivisiksi energian tuottajiksi ja muuttuvan energiajärjestelmän toimijoiksi. Keskiössä ovat neljä murrospolkua, joissa on jäsennetty erilaisia toimenpiteitä murroksen käynnistämiseksi. Samalla työ tarjoaa seikkaperäisen kuvauksen murrosareenamenetelmän päävaiheista tulevaa käyttöä ja kehittämistä varten. Areenatyön tulokset osoittavat, että toimenpiteitä tarvitaan useilla alueilla. Ensinnäkin luotettava tieto on koostettava selkeästi tavoitettavaan muotoon, jossa se on eri toimijoiden käytettävissä. Nykyisin yleistä tietoa ja esimerkkitapausten kuvauksia on tarjolla runsaasti, mutta niiden vertailu ja soveltaminen on äärimmäisen vaikeaa. Toiseksi taloyhtiöt tarvitsevat parempia kanavia vertaisoppimiselle ja kohdennetulle neuvonnalle. Tärkeimpinä keinoina tunnistettiin julkisen energianeuvonnan jalkauttaminen lähemmäs taloyhtiöitä sekä vertaisoppimisen ja yhteistyön tilojen, kuten kortteliklubien ja edelläkävijäverkostojen kehitys. Kolmanneksi markkinoille tarvitaan voimakkaampia signaaleja palvelutarjonnan kehitykselle ja uudenlaisten kokonaisratkaisujen kehitykselle. Valtion energia-avustuksen jatko voi olla keino ennakoitavalle ja jatkuvalle ohjaukselle. Lisäksi vaaditaan poliittista tahtoa ja strategista näkemystä, jotta kansalaisenergian kehittämiselle on olemassa resursseja myös tulevaisuudessa. Politiikkakehityksen kannalta olennaista onkin monien samanaikaisesti etenevien muutosten yhteiskunnallinen koordinaatio. Toimenpiteitä tarvitaan niin taloyhtiöiden tasolla, jolla hankkeet toteutetaan, politiikan tasolla, jolla luodaan ennakoitavaa tulevaisuusnäkymää, sekä tiedon hallinnan tasolla, joka toimii kahta muuta yhteen nivovana ulottuvuutena. Taloyhtiöiden kansalaisenergiantuotannossa ei olekaan kyse yksittäisestä murroksesta, jolla olisi selkeä omistaja, vaan hajanaisten toimenpiteiden keskinäisistä suhteista, mikä korostaa politiikkasektorien välisen vuoropuhelun merkitystä. Raportissa esitellään myös noin 30 toimenpidettä eri toimijoille, jotka havainnollistavat minkälaisin keinoin taloyhtiöiden energiaroolia voidaan muuttaa. Jatkossa on tärkeää jatkaa dialogia eri toimijoiden kesken sekä käynnistää kokeiluja etenkin tiedon hallintaan ja taloyhtiöiden räätälöityyn tukeen liittyen

Dispersion of a Traffic Related Nanocluster Aerosol Near a Major Road

Traffic is a major source of ultrafine aerosol particles in urban environments. Recent studies show that a significant fraction of traffic-related particles are only few nanometers in diameter. Here, we study the dispersion of this nanocluster aerosol (NCA) in the size range 1.3-4 nm. We measured particle concentrations near a major highway in the Helsinki region of Finland, varying the distance from the highway. Additionally, modelling studies were performed to gain further information on how different transformation processes affect NCA dispersion. The roadside measurements showed that NCA concentrations fell more rapidly than the total particle concentrations, especially during the morning. However, a significant amount of NCA particles remained as the aerosol population evolved. Modelling studies showed that, while dilution is the main process acting on the total particle concentration, deposition also had a significant impact. Condensation and possibly enhanced deposition of NCA were the main plausible processes explaining why dispersion is faster for NCA than for total particle concentration, while the effect of coagulation on all size ranges was small. Based on our results, we conclude that NCA may play a significant role in urban environments, since, rather than being scavenged by larger particles, NCA particles remain in the particle population and grow by condensation.Peer reviewe

Chemical and physical characterization of traffic particles in four different highway environments in the Helsinki metropolitan area

Traffic-related pollution is a major concern in urban areas due to its deleterious effects on human health. The characteristics of the traffic emissions on four highway environments in the Helsinki metropolitan area were measured with a mobile laboratory, equipped with state-of-the-art instrumentation. Concentration gradients were observed for all traffic-related pollutants, particle number (CN), particulate mass (PM1), black carbon (BC), organics, and nitrogen oxides (NO and NO2). Flow dynamics in different environments appeared to be an important factor for the dilution of the pollutants. For example, the half-decay distances for the traffic-related CN concentrations varied from 8 to 83aEuro-m at different sites. The PM1 emissions from traffic mostly consisted of organics and BC. At the most open site, the ratio of organics to BC increased with distance to the highway, indicating condensation of volatile and semi-volatile organics on BC particles. These condensed organics were shown to be hydrocarbons as the fraction of hydrocarbon fragments in organics increased. Regarding the CN size distributions, particle growth during the dilution was not observed; however the mass size distributions measured with a soot particle aerosol mass spectrometer (SP-AMS), showed a visible shift of the mode, detected at aEuro-100aEuro-nm at the roadside, to a larger size when the distance to the roadside increased. The fleet average emission factors appeared to be lower for the CN and higher for the NO2 than ten years ago. The reason is likely to be the increased fraction of light-duty (LD) diesel vehicles in the past ten years. The fraction of heavy-duty (HD) traffic, although constituting less than 10aEuro-% of the total traffic flow, was found to have a large impact on the emissions.Peer reviewe

Non-alcoholic and alcoholic Fatty Liver Disease - two Diseases of Affluence associated with the Metabolic Syndrome and Type 2 Diabetes: the FIN-D2D Survey

Peer reviewe