Can migration decisions be affected by income taxation policies?

In this empirical paper we examine whether or not migration decisions can be affected by individual measures of regional policy. To shed light on the question, we study formation of expected earnings and effect of expected earnings on interregional migration decisions in Finland. We consider how this effect varies among individuals, especially among employees in medical and health care sector and in teaching sector. We generated expected earnings in migration and staying alternatives from an endogenous switching regression. These expected earnings were used as additional explanatory variables in a random parameter logit migration model. In the migration model individual can choose between three alternatives: (s)he can either (i) stay in current region, (ii) migrate to a peripheral region, or (iii) migrate to a growth-centre region. The random parameter logit model allows us to specify the impact of expected earning as a function of occupational dummies and other variables, including a random factor. Our estimation results on a one-percent random sample from the Finnish longitudinal census file indicate that a decision to move is influenced by expected earnings, but the impact is dependent, for example, on occupational and educational group and on region of origin.

The Role of Structural Funds in Developing Learning Regions

The thematic background of learning regions is based on the concept of learning organisations and on the paradigm of the innovative milieu. The frame of reference of the learning regions can be seen as a synthesis of regional and organisational based definitions, which involve the process of learning. Compared to the theory of learning organisations, the most challenging question is to find the collective mission among a heterogeneous group of actors, which involves individuals, organisations, enterprises etc. The key processes of learning regions can be divided in the three categories. The first element in the concept of learning regions is producing and enhancing human capital in individual, organisational and regional level. The formation of new human capital plays an important role in innovation process and it is also closely linked to learning process, which can be realized through new technological and scientific innovations. The second element is the cooperation of regional actors and the diffusion of human capital and know-how in and between the organisations. This can be seen as an opportunity to gain agglomeration benefits. The third - and perhaps the most important - issue in the framework of learning regions is how human capital and new know-how can be transferred to practise. From regional point of view this means growing GDP, employment, better quality of services and welfare. The basic pillars of the European social fund are based on education, employment and know-how. Presumably, structural fund based acts on regional level have a catalytic influence on the key processes of learning regions. The basic processes which can be affected by ESF are the producing new human capital, subdividing the know-how and transferring it to practice. It is also clear that sustainable regional competitiveness needs social inclusion as a basement. The social inclusion is important part of ESF acts, and in that way the projects funded by ESF are also closely related to the concept of learning regions. In this paper, we explore what is the role of ESF interventions in developing regional competitiveness. The study is based on the concept of learning regions, and it is based on dissection of register based sample of ESF-projects, which covers over 30% of projects of ongoing ESF period 2000-2006 in Finland. Main purpose of this paper is to find out, how projects are integrated to the processes of learning region (enhancing human capital, the diffusion of human capital and transferring it to practise).

Role of regional policies in promoting networking and innovation activity of firms

The success of firms and regions is increasingly defined by their innovation and learning capabilities. It has been emphasized in several studies that a local operational environment may have a positive impact on innovation activity of firms. From policy point of view, the relationship between firms and their local environment is an important research topic. The purpose of this paper is to explore whether there is a demand for regional policy makers in promoting innovative and networking activity of firms, and what are the appropriate strategies in this regard. The concept of innovative milieu provides a theoretical base for this study. The data used is based on personal interviews representing 30 high tech firms located in Jyväskylä Science Park in Finland. The results show that the firms appreciate an individual-level approach by policy makers which enables them to take the real needs of firms into consideration. A developed service structure, that is planned to meet the demand of new and established firms as well as possible, is an essential part of the well functioning operational environment. Supporting contacts with service providers and experts from different fields and organizing collective meetings for firms are important targets for the policy makers. In the innovation process, a commercial view of external part is considered very crucial. The small advances which alternate between the development of the innovation process and networks among firms and their interest groups could form a favourable path towards an operational environment with efficient innovative networks.

ESR-hankkeet alueellisen osaamisen kehittämisessä : Hanketoiminnan vaikutuksia Satakunnan, Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen maakunnissa

Alueellisen osaamisen kehittäminen ja rakennerahastohankkeet (ALUEOSAAJA) selvityksen tavoitteena on arvioida, millaisia vaikutuksia Euroopan sosiaalirahaston hankkeilla on alueellisen taitotiedon kehitysprosesseihin, ja kuinka nämä vaikutukset realisoituvat edelleen hyvinvoinniksi ja kilpailukyvyksi paikallistalouksissa. Selvityksen teoreettisena lähtökohtana toimii oppivan alueen viitekehys, ja sen tavoitteena on tuottaa käytännönläheistä tietoa strategisen suunnittelun tueksi ja toimeenpanon tehostamiseksi sekä osaltaan kehittää arvioinnissa käytettäviä menetelmiä. ALUEOSAAJA-selvityksen ensimmäinen, vuonna 2003 julkaistu väliraportti ”ESR-hankkeet oppivan alueen toimintamallissa” (ISBN 952-442-181-X) keskittyi kansallisen tason hankkeistuksen analysointiin. Ensimmäisen väliraportin keskeinen tulema oli tarkasteltujen hankkeiden vahva kehittämisorientoituneisuus. Hankkeiden tavoitteet niveltyivät laajalti toimintaympäristön, kohdeorganisaatioiden ja toteuttajaorganisaatioiden kehittämistoimenpiteisiin. Tämä tavoitteenasettelusta heijastuva kehittämispainotteisuus toimi lähtökohtana käsillä olevan raportin kysymyksenasettelulle. Miten kehittämistoiminta ja välitön vaikuttaminen yhdistyvät hankkeissa, mikä tekijät vaikuttavat hankkeiden aluevaikuttavuuden taustalla ja mitkä lähtökohdat tukevat kestävien vaikutusten syntymistä hankkeissa, ovat kysymyksiä, joihin selvityksen pilottimaakuntiin kohdentuva vaihe pyrkii osaltaan vastaamaan. Käsillä olevassa selvityksen toisessa, pilottimaakuntiin (Satakunta, Päijät-Häme ja Keski-Suomi) kohdentuvassa tarkastelussa, syvennetään kansallisen tason tarkasteluja hanketoiminnan tehostamisen kannalta keskeisten teemojen, aluevaikuttavuuden ja jatkuvuuden osalta. Selvityksen painopiste siirtyy pilottimaakuntatarkastelujen myötä hankkeistuksesta toteutettujen toimenpiteiden, vaikutettavien prosessien sekä hankkeiden tuottamien tuotosten, tulosten ja vaikutusten arviointiin. Edelleen, selvityksen toisessa väliraportissa siirrytään aineiston kuvailevasta tarkastelusta kehittyneiden arviointimenetelmien hyödyntämiseen tarkasteltavien ilmiöiden todentamiseksi. Toteutettu tarkastelu perustuu maakuntien ESR-hankkeille suunnattuun kyselyyn, maakuntien yhteistyöryhmille suunnattuun kyselyyn sekä maakunnista tehtyihin tilastotarkasteluihin. Arvioinnin keskeiset tulokset voidaan kiinnittää kolmen pääteeman alle. Ensimmäiseksi, tarkastelluissa hankkeissa välitön vaikuttaminen ja kehittämistoiminta integroituivat tuottaen selkeää lisäarvoa hanketoiminnalle. Toiseksi, tarkasteltujen hankkeiden aluevaikuttavuutta lisääviksi tekijöiksi saatiin ekonometrisen analyysin tuloksena tutkimus- ja kehittämistoiminnan edistäminen, oppimisverkostojen hyödyntäminen sekä keskus- ja reuna-alueiden välisen yhteistyön painottuminen. Kolmanneksi, hankkeiden kykyä tuottaa kestäviä vaikutuksia selittivät toteutettujen analyysien perusteella hankkeiden painottuminen toimintaympäristön ja toteuttajaorganisaation kehittämiseen sekä oppimisverkostojen hyödyntäminen hanketyössä. Tässä raportissa saatuja tuloksia tullaan syventämään edelleen ALUEOSAAJA-hankkeen seuraavassa vaiheessa, hankevetäjien haastatteluihin perustuvassa analyysissä

Utvecklingens hörnstenar. Projektet Regionalt kunnande – slutrapport

Syftet med projektet Regionalt kunnande har varit att med referensramen för en lärande region utvärdera verkningarna av Europeiska socialfondens projekt inom alla förvaltningsområden på den regionala kompetensen och konkurrenskraften under programperioden 2000–2006. Inom utvärderingsprojektet har utarbetats fem delrapporter i vilka ESF-projektverksamheten har granskats ur olika perspektiv. Projektet Regionalt kunnande har påvisat att man i lyckade ESF-projekt kan identifiera gemensamma drag, god praxis, som man kan ta lärdom av och utnyttja även i bredare skala. I föreliggande slutrapport har sammanställts sex centrala framgångsfaktorer för projektverksamheten, vilka erbjuder stoff för en effektivisering av såväl genomförandet som utvärderingen av projekten. Dessa faktorer har vidare spjälkats upp i etapper mot utveckling och effektivisering av projekten. De sex framgångsfaktorerna är följande: - Koppling till en lärande region, - Strävan efter hållbara verkningar, - Innovativitet, - Fungerande strategispel, - Engagemang i projekten, - Uppbyggande av lärandenätverk. Modellen för en lärande region är ett ypperligt verktyg för integrationen av projekten i den regionala kompetensutvecklingen. Handlingsmodellen gör det möjligt både att identifiera de viktigaste utvecklingspunkterna och instrumenten och att utvärdera effekten av insatserna. Då den utnyttjas effektivt ger modellen för en lärande region ett systematiskt och lärande grepp för projekt som avser att höja regionens kompetensnivå. För projektverksamhet med målet inställt på att utveckla den regionala kompetensen är en systematisk strävan efter hållbara verkningar ett livsvillkor. Dessa säkerställer projektens möjligheter att medverka i den konkreta regionutvecklingen. De hållbara verkningarna av projektverksamheten kan främjas genom en förstärkning av det strategiska greppet och projektägarnas engagemang samt genom säkerställande av att resultaten förankras i praktiken. ESF-projekten satsar starkt på att stödja de innovationer och det generella innovationssystemet som uppkommer under projekten. Inom ESF-projekten föds ett betydande antal innovationer, men för att dessa ska kunna utnyttjas effektivt krävs likväl mer systematisk identifiering och tillämpning av innovationer än idag. ESF-projekten fungerar vid sidan av ett stort antal andra åtgärder också som ett viktigt instrument för utvecklingen av de regionala innovationssystemen. Med tanke på den regionala genomslagskraften är det viktigt att man vid planeringen av åtgärder alltid försäkrar sig om andra relevanta element inom bland annat nationella utvecklingsinsatser. Vid regionutveckling har man idag tillgång till en bred uppsättning olika instrument såväl på nationell och regional nivå som inom EU. Inom projektverksamheten spelar olika organisationer ett strategispel ofta på både sitt eget spelbräde och gemensamma spelbräden. Med de mångsidiga instrumenten följer svårigheten att samordna flera olika strategier. För samspelets skull kräver de regionala strategiinsatserna tids- och innehållsmässig synkronisering. Genom synkronisering av innehållet säkerställs en gemensam inriktning respektive gemensam tidtabell för verkställandet. En viktig faktor som höjer projektens effekt och ger bestående verkningar är att projektägarna engagerar sig i dem. Då projekten länkas till både projektägarens strategiska kärnfunktioner (internt engagemang) och de regionala utvecklingsstrategierna (externt engagemang) kan de utnyttjas på ett effektivt sätt. För att stärka sitt interna och externa engagemang måste projektägaren kunna ställa sina projekt i relation till sina egna och regionala målsättningar. Projekten erbjuder organisationer ett utmärkt verktyg för uppbyggande av resultatgivande samarbete och lärandenätverk. Fungerande samarbete inom projekten förutsätter förtroende mellan samarbetsparterna och intressentgrupperna genom gemensamma avtal över målen och handlingssätten. Projekten kan dessutom stärka till det sociala kapitalet som åter bidrar till att projekten lyckas

Innovaatiotoiminta Keski-Suomen, Päijät-Hämeen ja Satakunnan ESR-hankkeissa : Alueosaaja-hankkeen III väliraportti

Euroopan sosiaalirahasto (ESR) toteuttaa osaltaan Lissabonin (2000) strategiaa EU:n tasolla. Strategian mukaisesti jäsenvaltioiden tavoitteena on olla tietoyhteiskuntakehityksen kärjessä vuosikymmenen loppuun mennessä. Erityisesti innovaatiotoiminnan edistäminen on nähty avaintekijäksi tavoitteiden saavuttamisessa. Suomen ESR -viitekehyksessä ja sitä soveltavissa ohjelma-asiakirjoissa toiminnalle on asetettu suuria odotuksia sekä hankkeissa kehitettävien innovatiivisten toimintatapojen että innovaatiojärjestelmän edistämisen osalta. ESR -toimintaan kohdistuneet tarkastelut ovat kuitenkin melko heikosti kyenneet tuomaan esille sen, missä määrin hanketoiminta on täyttänyt nämä odotukset. Alueellisen osaamisen kehittäminen ja rakennerahastohankkeet -hankkeen (ALUEOSAAJA) käsillä oleva 3 väliraportti pureutuu Lissabonin strategian ytimeen. Väliraportti pyrkii vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: (1) millaisia innovaatioita ESR -hankkeissa syntyy, mistä ne ovat lähtöisin sekä kuinka niiden diffuusio ja jatkuvuus on turvattu? (2) miten ESR -hanketoiminta niveltyy alueellisen innovaatiojärjestelmän kehittämiseen ja mikä rooli toteutetuilla interventioilla on siinä? (3) Kuinka ESR -hanketoiminnan innovaatiotuotantoa ja roolia innovaatiojärjestelmässä voitaisiin edelleen vahvistaa? Arvioinnin tulokset voidaan jakaa kahden erillisen teeman alle. Ensimmäiseksi, hankkeissa tuotettujen innovaatioiden näkökulmasta, toiminnassa painottuu vahvasti julkisen sektorin palvelutuotannon kehittäminen. Innovaatioiden tuottajia ovat lähinnä julkisen sektorin organisaatiot koulutuksen ja työllistämisen saralla, ja hankkeissa on tähdätty ESR -asetuksen mukaiseen toiminnan tehostamiseen ensisijaisesti kehittävien (inkrementaalit) innovaatioiden kautta. Innovaatiotoimintaa on ohjannut sekä organisaatioiden sisältä että ulkopuolelta havaitut kehittämiskohteet. Innovaatiota on kehitetty lähinnä toteuttajaorganisaatioiden sisällä. Hankkeiden tuottamat innovaatiot ovat pääsääntöisesti perustuneet organisaatioiden sisäiseen ja väliseen oppimiseen sekä kehittämistyöhön. Valtaosassa tarkastelluista hankkeista tavoitteena on edelleen kehittää ja levittää tuotettuja innovaatioita. Toisaalta, hyödynnettäviä levittämiskanavia ei hankkeissa ole useinkaan pohdittu riittävästi. Toiseksi, ESR -hankkeet sidostuvat vahvasti alueellisten innovaatiojärjestelmien kehittämiseen. Hanketoiminnalla on oma vahva roolinsa innovaatiojärjestelmien kehittämisessä myös muiden kuin varsinaisten T&K -hankkeiden kautta. Kokonaisuudessaan innovaatiojärjestelmän kehittäminen on vahvasti painottunut ESR -hankkeissa alueiden innovaatiopotentiaalin ja innovatiivisuuden tukemiseen. Sitä vastoin laajempi alueellisen innovatiivisuuden hyödyntämisen ja realisoitumisen tukeminen painottuu selkeästi vähemmän. Innovaatioprosessien katkeamattomuuden turvaaminen on keskeinen tekijä innovaatiopotentiaalin ja innovatiivisuuden realisoitumisen onnistumisessa, mutta valtaosassa hankkeista on kuitenkin keskitytty ainoastaan tietyn osa-alueen prosessien tukemiseen. Innovaatiojärjestelmien kehittäminen on ollut odotetusti keskusalueorientoitunutta ja toiminnassa ei ole pääsääntöisesti pyritty keskus- ja reuna-alueiden yhteistyön edistämiseen

Kehittämisen kulmakivet : Alueosaaja -hankkeen loppuraportti

ALUEOSAAJA -hankkeen tavoitteena on ollut arvioida oppivan alueen viitekehyksen näkökulmasta kaikkien hallinnonalojen Euroopan sosiaalirahaston hankkeiden vaikutuksia alueellisen osaamisen ja kilpailukyvyn kehittämisessä ohjelmakaudella 2000–2006. Arviointihankkeessa on tuotettu viisi väliraporttia, joissa ESR-hanketoimintaa on tarkasteltu monipuolisesti eri näkökulmista. ALUEOSAAJA -hankkeessa on osoitettu, että onnistuneissa ESR-hankkeissa on tunnistettavissa yhteneviä piirteitä, hyviä käytäntöjä, joista voidaan oppia ja hyötyä laajemminkin. Käsillä olevaan hankkeen loppuraporttiin on koottu kuusi keskeistä onnistuneen hanketoiminnan osatekijää, jotka tarjoavat aineksia sekä hanketoiminnan toteutuksen että arvioinnin terävöittämiselle. Näistä osatekijöistä on edelleen nostettu esiin askelmia hanketoiminnan kehittämiseen ja tehostamiseen. Tarkasteluun valitut kuusi onnistuneen hanketoiminnan osatekijää ovat: - Oppivaan alueeseen kytkeytyminen, - Kestävien vaikutusten tavoittelu, - Innovatiivisuus, - Toimiva strategiapeli, - Hanketoiminnan omistajuus, - Oppimisverkostojen rakentaminen. Oppivan alueen toimintamalli on erinomainen väline hanketoiminnan integroimisessa alueellisen osaamisen kehittämiseen. Toimintamalli tarjoaa mahdollisuuden sekä keskeisten kehittämiskohteiden ja välineiden tunnistamiseen että toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointiin. Tehokkaasti hyödynnettynä oppivan alueen toimintamalli rakentaa systemaattisen ja oppivan työotteen alueellisen osaamisen kehittämiseen tähtäävälle hanketoiminnalle. Alueellisen osaamisen kehittämiseen tähtäävässä hanketoiminnassa kestävien vaikutusten järjestelmällinen tavoittelu on elinehto. Kestävät vaikutukset takaavat hanketoiminnalle mahdollisuuden olla mukana alueiden konkreettisessa kehittämisessä. Hanketoiminnan kestäviä vaikutuksia voidaan edistää strategista otetta ja toteuttajaorganisaatioiden sitoutumista vahvistamalla sekä varmistamalla tulosten jalkautuminen. ESR-ohjelmatyössä hankkeissa tuotettavat innovaatiot ja yleinen innovaatiojärjestelmän tukeminen ovat vahvasti esillä. ESR-hankkeissa syntyykin merkittävä määrä innovaatioita, joskin niiden tehokas hyödyntäminen edellyttäisi kuitenkin nykyistä tuotettujen innovaatioiden systemaattisempaa tunnistamista ja edelleen soveltamista. ESR-hankkeet toimivat myös tärkeänä työvälineenä alueellisten innovaatiojärjestelmien kehittämisessä lukuisten muiden toimenpiteiden rinnalla. Alueellisen vaikuttavuuden kannalta on tärkeää, että toimenpiteitä suunniteltaessa varmistetaan aina niihin linkittyvät muut elementit esim. kansallisen kehittämisen puitteissa. Alueellisessa kehittämisessä on käytössä nykyisin monipuolinen kansallisten, alueellisten ja EU -ohjelmien työvälineistö. Hanketoiminnassa eri organisaatiot pelaavat strategiapeliä usein omalla ja yhteisillä pelialustoilla. Monipuolisen välineistön mukana seuraa useiden strategioiden yhteensovittamisen haaste. Toimiakseen yhteen alueellisen kehittämisen strategiatyö edellyttää ajallista ja sisällöllistä synkronointia. Sisällöllisen synkronoinnin kautta varmistetaan yhteinen suunta ajallisen synkronoinnin kautta yhteinen vauhti kehittämiselle. Toteuttajaorganisaatioiden sitoutuminen hanketoimintaan on keskeinen tekijä hankkeiden vaikuttavuuden tehostamisessa ja pysyvien vaikutusten luomisessa. Hanketoiminnan kytkeminen toteuttajaorganisaation strategisiin ydintoimintoihin (sisäinen omistajuus) ja alueellisiin kehittämisstrategioihin (ulkoinen omistajuus) toimivat väylänä tehokkaalle hankkeiden hyödyntämiselle. Sisäisen ja ulkoisen omistajuuden vahvistaminen edellyttää organisaatiolta kykyä asemoida hanketoimintansa omiin ja alueellisiin tavoitteenasetteluihin. Hanketoiminta tarjoaa organisaatioille erinomaisen välineen hedelmällisen yhteistyön ja oppimisverkostojen rakentamiseen. Toimiva yhteistyö edellyttää hankkeiden yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien luottamusta, jota voidaan vahvistaa yhteisillä sopimuksilla tavoitteista ja toimintatavoista. Hanketoiminnalla voidaan edelleen vahvistaa sosiaalista pääomaa, joka toisaalta luo perustaa onnistuneelle hanketoiminnalle

Halu omistaa – kyky hyödyntää. ESR-hanketoiminta organisaatioiden ja alueiden kehittämisen välineenä : ALUEOSAAJA -hankkeen V väliraportti

ALUEOSAAJA -hankkeessa ESR-hanketoimintaa on arvioitu oppivan alueen viitekehyksen lähtökohdista useasta näkökulmasta ja analyysien tulokset on raportoitu aiemmin neljässä väliraportissa. Arviointihanke on nyt edennyt viidenteen väliraporttiin, jossa tarkastelu keskittyy hanketoiminnan organisaatiotasoiseen tarkasteluun. Raportti tarkastelee nimensä mukaisesti hanketoiminnan omistajuuteen ja hyödyntämiseen liittyviä kysymyksiä toteuttajaorganisaatioiden perspektiivistä. Tämän tutkimuksen yleinen tutkimusongelma voidaan määritellä seuraavasti: - Miten alueiden avainorganisaatiot ja instituutiot ovat kyenneet hyödyntämään ESR-hankkeita työvälineinä omassa kehittämistyössään ja alueellisen osaamisen kehittämisessä? Tämä yleinen tutkimusongelma voidaan fokusoida edelleen tarkempiin tutkimuskysymyksiin seuraavien teemojen alle. Tutkimus kartoittaa miten hanketoiminta on onnistuttu kytkemään ”o mistajaorganisaatioidensa” toimintaan, strategisiin linjauksiin ja kehittämiseen. Toteuttajaorganisaatioihin liittyvän sidoksen lisäksi tutkimuksessa selvitetään niveltyykö hanketoiminta laajempiin aluekehittämisen strategisiin kokonaisuuksiin, kuten esim. aluekeskusohjelmaan, osaamiskeskusohjelmaan ja maakuntaohjelmaan sekä millainen tämä mahdollinen sidos on. Tutkimuksessa analysoidaan myös millaisia tuloksia hanketoiminnalla on saatu aikaan organisaation ja alueen kehityksessä ja kuinka hyvin vaikutuksia kyetään arvioimaan. Edelleen, tutkimuksessa tarkastellaan muodostavatko hankkeet alueellisia tai organisaatiokohtaista hankekokonaisuuksia ja haetaanko niillä yhteisvaikutuksia ja kestäviä kehitysprosesseja. Näihin tutkimuskysymyksiin etsitään vastauksia empiirisellä kyselyaineistolla, joka on kerätty hanketoteuttajille tehdyillä puhelin- ja internetkyselyillä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että toteuttajaorganisaatiot ovat kohtalaisesti onnistuneet ESR-hanketoiminnan kytkemisessä organisaatioonsa ja omaan toimintaansa. Hankkeet nähdään melko yleisesti organisaation strategisia linjauksia tukevina ja niillä koetaan olevan merkittävä rooli uusien toimintamallien kehittämisessä. Tulosten mukaan alueelliset strategiat otetaan ESR-hanketoiminnassa kohtalaisesti huomioon ja ESR-hanketoiminnalla nähdään oma roolinsa alueiden kehittämistyössä. Haasteellisimmaksi koetaan alueellisen yhteistyön ja johtajuuden kysymykset. Aluekehittämisen johtajuus jää monen mielestä epäselväksi ja yhteistyössä nähtiin vielä paljon kehittämisen varaa. Kyselyn vastausten perusteella organisaatioissa on pyrkimystä hankekokonaisuuksien rakentamiseen ja yhteisvaikutuksiin sekä tätä kautta parempaan vaikuttavuuteen organisaatiotasolla. Sen sijaan hanketoiminnan alueelliset vaikutukset eivät näytä kokonaisuudessaan kohoavan merkittäviksi tai edes kohtalaisiksi vastaajien arvioissa. Kriittisinä kipupisteinä voidaan pitää hanketoiminnan käynnistämien kehitysprosessien epäjatkuvuutta organisaatiotasolla ja alueellisen vaikuttavuuden heikkoutta. Empiiriset tulokset osoittavat, että hanketoiminnan omistajuuden syventämisessä on vielä paljon kehittämistä. Keskimäärin hanketoiminnan omistajuudessa päästään kohtuulliselle tasolle, mutta monien organisaatioiden osalta hanketoiminta näyttää jäävän liian irralliseksi niin organisaation omasta toiminnasta kuin alueellisesta kehittämisestä. Hanketoiminnan vaikuttavuuden tehostaminen edellyttää toteuttajaorganisaatioiden kytkemistä aidosti hankkeiden toteuttamiseen ja hyödyntämiseen sekä toisaalta hanketoiminnan niveltämistä alueellisiin kehittämisprosesseihin. Nämä edellä mainitut integroitumisen haasteet voidaan kiteyttää omistajuuden termin alle. Toteuttajaorganisaation on ”omistettava” hanketoiminta voidakseen integroida se strategioihinsa ja toimintoihinsa. Samoin, toteuttajaorganisaation on ”omistettava” alueellinen kehittämistoiminta voidakseen integroida oma hanketoimintansa osaksi sitä