Common Inflammation-Related Candidate Gene Variants and Acute Kidney Injury in 2647 Critically Ill Finnish Patients

Acute kidney injury (AKI) is a syndrome with high incidence among the critically ill. Because the clinical variables and currently used biomarkers have failed to predict the individual susceptibility to AKI, candidate gene variants for the trait have been studied. Studies about genetic predisposition to AKI have been mainly underpowered and of moderate quality. We report the association study of 27 genetic variants in a cohort of Finnish critically ill patients, focusing on the replication of associations detected with variants in genes related to inflammation, cell survival, or circulation. In this prospective, observational Finnish Acute Kidney Injury (FINNAKI) study, 2647 patients without chronic kidney disease were genotyped. We defined AKI according to Kidney Disease: Improving Global Outcomes (KDIGO) criteria. We compared severe AKI (Stages 2 and 3, n = 625) to controls (Stage 0, n = 1582). For genotyping we used iPLEX(TM) Assay (Agena Bioscience). We performed the association analyses with PLINK software, using an additive genetic model in logistic regression. Despite the numerous, although contradictory, studies about association between polymorphisms rs1800629 in TNFA and rs1800896 in IL10 and AKI, we found no association (odds ratios 1.06 (95% CI 0.89-1.28, p = 0.51) and 0.92 (95% CI 0.80-1.05, p = 0.20), respectively). Adjusting for confounders did not change the results. To conclude, we could not confirm the associations reported in previous studies in a cohort of critically ill patients.Peer reviewe

Heme oxygenase-1 repeat polymorphism in septic acute kidney injury

Acute kidney injury (AKI) is a syndrome that frequently affects the critically ill. Recently, an increased number of dinucleotide repeats in the HMOX1 gene were reported to associate with development of AKI in cardiac surgery. We aimed to test the replicability of this finding in a Finnish cohort of critically ill septic patients. This multicenter study was part of the national FINNAKI study. We genotyped 300 patients with severe AKI (KDIGO 2 or 3) and 353 controls without AKI (KDIGO 0) for the guanine-thymine (GTn) repeat in the promoter region of the HMOX1 gene. The allele calling was based on the number of repeats, the cut off being 27 repeats in the S-L (short to long) classification, and 27 and 34 repeats for the S-M-L2 (short to medium to very long) classification. The plasma concentrations of heme oxygenase-1 (HO-1) enzyme were measured on admission. The allele distribution in our patients was similar to that published previously, with peaks at 23 and 30 repeats. The S-allele increases AKI risk. An adjusted OR was 1.30 for each S-allele in an additive genetic model (95% CI 1.01-1.66; p = 0.041). Alleles with a repeat number greater than 34 were significantly associated with lower HO-1 concentration (p<0.001). In septic patients, we report an association between a short repeat in HMOX1 and AKI risk

Muuttuvanopeuksisen tuulivoimalan säätö

Työssä on perehdytty muuttuvanopeuksisen tuulivoimalan säätöön ja mallinnettu säätöjärjestelmä. Ohjelmana säätöjärjestelmän mallinnuksessa käytettiin Matlab/Simulink-ohjelmistoa. Voimalan mekaniikan simulointiin käytettiin ADAMS-ohjelmistoa. Mallinnuksen kohteena oli Oulussa sijaitseva Winwindin 1 MW:n lapakulmasäätöinen tuulivoimala. Säätöjärjestelmän malli sisältää pyörimisnopeuden säädön, lapakulman säädön, generaattorin momentin säädön, lapakulmien erillissäädön ja yaw-suunnan eli pääakselin suunnan säädön. Mallilla tutkittiin säätötoimenpiteiden vaikutuksia voimalan toimintaan, voimalan tuottamaan tehoon ja voimalan komponenttien kuormituksiin. Lisäksi tutkittiin erillissäädettyjen lapojen käyttöä kuormitusten pienentämiseen tuulen vertikaaliprofiilin, sivutuulen ja roottorin aerodynaamisen ja massaepätasapainon aikana. Osatehotilassa generaattorin momentin säädöllä onnistuttiin kasvattamaan voimalan tuottamaa tehoa, mutta samalla kuormitukset voimalan pääakselilla kasvoivat. Nimellistehoalueella generaattorin momentin säädöllä onnistuttiin pienentämään pääakselin kuormituksia ja tuottamaan tehoa tasaisemmin. Lapakulmien erillissäädöllä onnistuttiin pienentämään lapakuormia kaikissa kokeilluissa tapauksissa, mutta samalla torniin aiheutuvat voimat kasvoivat. Generaattorin momentin säädöllä pääakselin kuormitukset pienenivät massaepätasapainon tapauksessa, mutta tornin ja lapojen voimiin säädöllä ei ollut vaikutusta

Sosiaalinen kestävyys työmarkkinakeskusjärjestöissä : Tapaustutkimus tavoitteista hallituskaudelle 2019–2023

Kestävyyden konsepti on ollut paljon esillä niin akateemisessa kuin poliittisessakin keskustelussa. Ympäristökriisien myötä huomio on kiinnittynyt erityisesti kestävyyden ekologiseen näkökulmaan samalla, kun sosiaalinen kestävyys on jäänyt hieman paitsioon. Tässä tutkielmassa analysoin sosiaalista kestävyyttä erityisesti suomalaisessa kontekstissa. Suomi on ollut pitkään edelläkävijä sosiaalisessa kehityksessä, ja työmarkkinakeskusjärjestöillä on ollut merkittävä rooli osana tätä kehitystä. Tutkielmassa analysoin kriittisesti työmarkkinakeskusjärjestöjen keskustelua sosiaalisesta kestävyydestä tutkimalla työmarkkinakeskusjärjestöjen hallitusohjelmatavoitteisiin hallituskaudelle 2019–2023. Kaksiosainen tutkimukseni kokoaa määritelmän sosiaaliselle kestävyydelle sekä analysoi tutkimusaineiston siihen liittyviä diskursseja. Tutkielma esittelee viisiosaisen määritelmän sosiaaliselle kestävyydelle sekä neljä keskeistä diskursiivista teemaa, jotka nousevat esiin tutkimusaineistosta. Tulokset osoittavat, että työmarkkinajärjestöjen hallitusohjelmatavoitteissa sosiaalinen kestävyys esimerkiksi kehystetään byrokraattisesti ja nähdään keinona tukea laajempaa yhteiskunnan kehitystä. Tutkimus myös korostaa sosiaalisen kestävyyden määrittelyn ja analysoinnin haastetta sekä esittää tarpeita ja perusteita jatkotutkimukselle.The concept of sustainability has been discussed a lot in academic and political contexts. While especially the ecological dimension of sustainability has been widely focused on due to various environmental crises, the social dimension has been less studied. In this thesis, I analyse social sustainability through political discourses in the Finnish context. Finland has received good results in the field of social policy and throughout its history, central labour market organisations have had an institutional role in the development of social policies. This thesis analyses how Finnish central labour market organisations discuss social sustainability when they set their objectives for the 2019-2023 government term. Adopting a critical approach, I study the role and representation of social sustainability in the objective documents. My two-part research 1) constructs a definition for social sustainability based on literature, and 2) analyses the empirical data and discourses found within. The findings of this thesis present a five-part definition for social sustainability and four key discursive themes which emerge from the empirical data. The results from empirical data show that in the objective documents social sustainability is for example discussed in a bureaucratic way, sometimes seen as an instrument benefitting the society. The research also underlines the difficulty of defining and analysing the vague concept of social sustainability and discusses how and why social sustainability could be researched in the future