Ilmastotieteen epävarmuuksia kartoittamassa

Tiivistelmä: Tässä tutkielmassa tutkin Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) kolmea ensimmäistä raporttia kielitieteellisestä ja institutionaalisesta näkökulmasta. Ilmastonmuutoksen alkuperästä ei ollut varmuutta ennen paneelin neljännen raportin julkaisua 2007. Ovatko ensimmäisten raporttien epävarmuusilmaisujen määrä ja laatu vaikuttaneet siihen, ettei kansainvälinen yhteisö nähnyt pakottavaa syytä toimia ilmastokriisin puhkeamisen estämiseksi? Miten raportteja laadittaessa on ohjattu epävarmuuksien käsittelyä? Raporteissa on useita osioita ja ne seuraavat toisiaan 5‒6 vuoden välein. Tutkin työryhmän I tekstejä, jotka muodostavat kahden muun työryhmän raporttien ilmastotieteellisen perustan. Seuraamalla niiden muodostamaa ajallista jatkumoa voin havaita muutoksia epävarmuuden ilmaisuissa. Lopuksi vertaan löytämiäni tuloksia paneelin kokous- ja istuntoraporttien aineistoihin. Työryhmä I ei tee tutkimusta, vaan arvioi uuden tutkimuksen tasoa ja tuloksia. Sen vuoksi runkoteksti sisältää useita konteksteja, joissa epävarmuuden ilmauksia voi esiintyä. Esipuheet ja kokousraportit sisältävät yhteenvetoa arvioista, ja kokousraporteissa on tutkijoiden ja poliitikkojen välistä vuoropuhelua. Niistä teen diskurssianalyysiä; ”Radiative Forcing of Climate Change” -luvut (eli tutkimuksen runkoteksti, yhteensä 75409 sanaa) tutkin korpusmenetelmällä käyttäen Pythonia ja AntConc-sovellusta. Raporteissa on epävarmuuden/varmuuden ilmaisuja enemmän kuin tieteellisessä tekstissä keskimäärin (Hyland, 1998). Numeraaliset estimaatit ja approksimaattorit ovat tärkeitä. Apuverbit tukevat sekä tutkimusarvioita että estimaatteja, samoin verbit ”suggest” (’ehdottaa’, ’antaa ymmärtää’); ja ”estimate” (’arvioida’, ’laskea’). Koska epävarmuuden/varmuuden, luottamuksen ja todennäköisyyden ilmaisut ovat päätöksenteossa keskeisiä, raporteissa on myös turvauduttu ”epävarmuuskielen” (’uncertainty language’) käyttöön. Sen avulla raporttien keskeiset tulokset esitetään kompaktisti ja ohjatusti poliitikoille sisällyttämällä sanoja kuten ”confidence”, (’luottamus’), ”agreement” (’yksimielisyys’), ”evidence” (’todiste’), ”likely” (’todennäköinen’), ”unlikely” (’epätodennäköinen’) sulkeissa tekstikappaleisiin. Myöhempien (2001 jälkeen ilmestyneiden) raporttien poliitikoille suunnatuissa yhteenvedoissa tämä kielenkäytön piirre on jo keskeinen. Määrällisen tutkimuksen mukaan epävarmuusilmaisuja ja luottamuksen/epävarmuuden/todennäköisyyden skaalaamista ”epävarmuuskielen” edellytysten mukaan käytettiin jo toisessa (1995) ja kolmannessa raportissa (2001) myös itse tieteen tasoa käsittelevissä luvuissa. Silti raporteissa ilmaistu epävarmuus ei juuri vaikuttanut poliitikkojen ilmaisuihin ilmastonmuutoksen vaarallisuudesta tai todellisuudesta saman aikavälin (1990‒2001) kokousraporteissa. Syy tämänhetkiseen ilmastokriisiin ‒ ja ilmastopolitiikan kriisiin ‒ ei löydy nimenomaan ilmastotieteen sisältämästä epävarmuudesta, eikä sen ilmaisu eri tavoin näytä olleen keskeinen vaikuttaja päätöksenteossa. Esitän lopuksi kysymyksen: Miten tulevaisuuden riskejä ja niiden sisältämää epävarmuutta (myös: niiden todennäköisyyttä) on kuvattava, jotta niihin varauduttaisiin tehokkaasti

The impact of life events on turnout: habitual voting does not seem to be as resistant to change as often assumed

Lauri Rapeli, Mikko Mattila, and Achillefs Papageorgiou combine two panel surveys, conducted in the UK between 1991 and 2017, to examine the impact of unemployment, retirement, changes in partnership status, moving and disability on voting. They find that turnout declines with divorce; for other life events, the impacts diverge across the voter groups they identify

Does it pay to think about the future? Future orientation, ideology, age and vote earning among political candidates

Solving societal problems often requires elected politicians to make uncertain investments, which only provide benefits in the future. However, research on future-oriented democratic policymaking has primarily focused on structural explanations and voter behaviour, paying less attention to politicians' attitudes. In this study, we examine politicians' future orientation and its potential link to electoral success. Using the latest Finnish data from the Comparative Candidate Survey, combined with voting-advice application data and register-level candidate information, we analyse how candidates' future orientation correlates with their personal vote shares and ideological positions in the 2019 parliamentary elections. Our findings indicate that future-oriented political candidates, willing to invest in the future despite costs to present wellbeing, tend to be younger, more leftist and green-alternative-liberal. However, the relationship between future orientation and vote-winning is weak, suggesting that office-seeking politicians face neither punishment nor reward for their future-regarding stances.Peer reviewe

Speech and language therapy for patients with a tracheostomy in Finland

Aims. As the amount of tracheostomized patients is increasing the clinical caseload of speech and language therapists (SLT) working with this population is expanding. International surveys show that many SLTs have poor clinical confidence while working with this population, many confront problems in their work environment what comes to team work and most SLTs believe additional training in tracheostomy management would be beneficial. There are some inconsistencies and variation in tracheostomy management among SLTs. The aim of this study was to explore the assessment and rehabilitation patterns of clinicians working with tracheostomized people as well as the role of SLTs managing this population in Finland. Clinical training preparing to work with this population was also examined. Methods. An electronic survey of University of Helsinki was sent to 1163 SLTs via the Finnish Association of Speech Therapists. The whole questionnaire was directed only to the SLTs having previous work experience with at least one patient with a tracheostomy. 61 SLTs completed the survey. Frequencies and percentages were computed to analyze the data quantitatively. Also Kruskall–Wallis -test was applied. Questions relating to clinical activities were classified according to the level of clinical consensus. The answers to the open questions were analysed qualitatively by grouping the answers according to the themes arising from the data. Results and conclusions. The respondents had little experience on assessment and rehabilitation of tracheostomized patients. Most referrals were received for dysphagia and communication assessment. SLTs found their role in tracheostomy management often poorly defined. Patients were usually assessed and rehabilitated as a team and teamwork was found important and practical. The respondents had had only a little education and practical training on tracheostomy management. Most SLTs felt they needed more training on assessment and rehabilitation of patients with a tracheostomy. The clinical confidence of SLTs working with this population varied. National guidelines in tracheostomy management for speech and language therapists would help to define the role of SLTs in this field. Additional training would help to improve clinical confidence of SLTs working with this population.Tavoitteet. Trakeostomiapotilaiden määrä kasvaa jatkuvasti, ja puheterapeutit osallistuvat yhä enenevässä määrin tämän potilasryhmän arviointiin ja kuntoutukseen. Kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu, että monilla puheterapeuteilla on heikko kliininen itseluottamus työskennellessään trakeostomiapotilaiden parissa. Monet heistä kohtaavat tiimityöskentelyyn liittyviä ongelmia, ja suurin osa haluaisi lisää mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen. Puheterapeuttiset arviointi- ja kuntoutuskäytänteet ovat jossakin määrin vaihtelevia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia trakeostomiapotilaiden puheterapeuttiset arviointi- ja kuntoutuskäytänteet ovat Suomessa ja mikä puheterapeutin rooli on tämän potilasryhmän hoidossa. Lisäksi pyrittiin selvittämään, miten puheterapeutit kouluttautuvat trakeostomiapotilaiden arviointiin ja kuntoutukseen. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena Helsingin yliopiston sähköisellä e-lomakkeella. Kysely lähetettiin Suomen Puheterapeuttiliiton kautta 1163 puheterapeutille. Koko kyselytutkimus oli suunnattu puheterapeuteille, joilla oli aikaisempaa kokemusta trakeostomiapotilaiden kanssa työskentelystä. Koko kyselyyn vastasi 61 puheterapeuttia. Aineistoa analysoitiin määrällisin menetelmin laskemalla vastausten frekvenssejä ja suhteellisia osuuksia sekä soveltuvin osin Kruskall–Wallis -testillä. Kliinisiin käytänteisiin liittyvät kysymykset analysoitiin kliinisen työn yhdenmukaisuusmittarilla. Avointen kysymysten vastaukset analysoitiin laadullisesti ryhmittelemällä vastauksia aineistosta nousevien teemojen mukaan. Tulokset ja johtopäätökset. Vastaajien kokemus trakeostomiapotilaiden arvioinnista ja kuntoutuksesta oli vähäistä. Lähetteitä saatiin eniten nielemisen ja kommunikaation arviointiin. Puheterapeutit kokivat oman toimenkuvansa usein huonosti määritellyksi trakeostomiapotilaiden hoidossa. Potilaita arvioitiin ja kuntoutettiin yleensä tiimityönä, ja tiimityö koettiin tärkeäksi ja toimivaksi. Koulutusta ja käytännön harjoittelua vastaajat olivat saaneet hyvin vähän tämän potilasryhmän arviointiin ja kuntoutukseen. Suurin osa vastaajista koki tarvitsevansa lisäkoulutusta trakeostomiapotilaiden arviointiin ja kuntoutukseen. Puheterapeuttien ammatillinen itseluottamus oli jokseenkin vaihtelevaa tämän potilasryhmän parissa työskenneltäessä. Trakeostomiapotilaiden puheterapeuttisiin arviointi- ja kuntoutuskäytänteisiin olisi hyvä saada kansallisia linjauksia. Puheterapeutin toimenkuvaa tulisi samalla tarkentaa. Lisäkoulutuksen avulla tämän potilasryhmän kanssa työskentelevien puheterapeuttien ammatillista itseluottamusta voitaisiin parantaa

Interest through necessity? : The impact of personal health on the stability of political interest in the United Kingdom

Interest in politics is a key indicator of citizens’ attitudes towards politics. Scholars disagree whether interest is a stable trait developed during adolescence, or if it changes over the life course. We hypothesise that deteriorating health can destabilise the stable sense of political interest because worsening health makes individuals more dependent on public healthcare and increase their attention to politics. Furthermore, we assume that the impact of health on interest is conditional on income as people with low incomes are dependent on public healthcare. Our results show only limited support for the first hypothesis. However, we found a negative relationship between declining health and increasing interest in the lowest income group. The results are consistent with the life-cycle theory, which presumes that important events in life have consequences even for the most endurable political attitudes. Deteriorating personal health can be a source of motivation to make persons more interested in politics.Peer reviewe

Data journalism: an outlook for the future processes

Data journalism is a rather new format of reporting news stories online, which utilizes open data as the basis of stories and illustrates findings visually. The data journalism creation process and the way the information is being presented are very different to that of traditional print journalism. The objectives of this research are to identify current data journalism creation processes, forecast the future process outlook and to discuss journalists' role in the process. There has been very little academic research conducted in the field of data journalism previously. Therefore, the literature review within this thesis has a wide scope and is explorative in nature while the findings serve as the basis for creating a future model for data journalism creation processes. The viability of the created future model has been tested by interviewing three Finnish data journalism professionals. Suggested streamlined process model for the future of data journalism proposes that in the future the two most work-intensive data journalism creation phases, data manipulation and story visualization, will be outsourced to organizations specialized in these phases. This model is generally accepted as a viable future scenario by the professionals interviewed. However, there is some concern about communication between journalists and the institution to which the data journalism creation process is being outsourced to. This notion of the importance of communication prompted the creation of two more models that take communication more into consideration: (1) data journalism consultancy model and (2) outsourced chain model for data journalism. Together these two models suggest four approaches for producing data journalism in the future, these are: (a) an in-house data journalism team,(b) partner up with an organization specialized in creating data journalism and outsource the whole data journalism creation process except story creation to it, (c) outsource each phase to a separate phase provider and (d) a hybrid model of the first and last mentioned approach. The role that journalists will have in the data journalism creation process of the future will alter according to which model media organization decides to adopt

Utilization of Machine Monitoring System in Productivity Improvement

Koneseurantajärjestelmien käyttö suomalaisessa teollisuudessa on lisääntynyt. Tuotannon seurannasta saatavalla informaatiolla halutaan ylläpitää ja tehostaa tuotannon tehokkuutta. Seurannan informaation käyttö yrityksissä on kuitenkin usein rajoittunut koneen käyntiasteen ja tehokkuuden parantamiseen. Kuitenkin sisäisessä kustannuslaskennassa on osa-alueita, joissa koneseurannasta saatavalla informaatiolla saadaan laitteiden kustannuksia paremmin kohdistettua. Tässä työssä on yhdessä kohdeyrityksen sisäisen kustannuslaskennan kanssa etsitty ratkaisuja, joissa seurannan avulla saadaan helpotettua erilaisia laskentaongelmia. Työllä oli kolme tavoitetta. Ensimmäisenä tavoitteena oli esitellä tuotantokoneiden seurantaohjelmiston rakenne, käyttö ja hyödyntäminen kohdeyrityksessä. Samalla tarkasteltiin seurantajärjestelmän integroitumista yrityksen muihin järjestelmiin. Toisena tavoitteena oli seurantajärjestelmästä saatavan informaation hyödyntäminen sisäisen laskennan kohdistusongelmien ratkaisussa. Työn kolmas tavoite oli löytää laskentamalleja, joissa koneseurantaohjelmistoa ja siitä saatavia raportteja voidaan hyödyntää. Tässä yhteydessä luotiin myös tarvittavia raportteja ja seurantaohjelmistoon tehtiin laskennan vaatimia muutoksia. Apuna työssä käytettiin kirjallisuudesta saatuja ajatuksia teoreettisista ongelmakohdista ja niiden parempaan ratkaisuun johtavista ratkaisupoluista. Työssä ei kuitenkaan haluttu liikaa tukeutua olemassa oleviin ajatusmalleihin, vaan pyrittiin tuomaan esiin uusia ajatuksia. Työn tuloksissa korostuu tuotannon laiteseurannasta saatavan informaation tärkeys ja hyödyllisyys. Samalla kannustettiin organisaatiota uudistumiseen, herättämällä ajatuksia vanhojen laskenta- ja toimintatapojen muuttamisesta. Työssä onnistuttiin tuomaan raporttien ja toimintatapamuutosten kautta tehokkuutta ja tarkkuutta kustannuslaskentaan, sekä korostamaan integraation tärkeyttä tiedon ja järjestelmien hallinnassa

Tietääkö kansa? Kansalaisten politiikkatietämys teoreettisessa ja empiirisessä tarkastelussa

Siirretty Doriast

Memory function in opioid-dependent patients treated with methadone or buprenorphine along with benzodiazepine: longitudinal change in comparison to healthy individuals

<p>Abstract</p> <p>Background</p> <p>Opioid-substitution treatment (OST) for opioid dependence (OD) has proven effective in retaining patients in treatment and reducing illegal opiate abuse and crime. Consequently, the World Health Organization (WHO) has listed the opioid agonists methadone and buprenorphine as essential drugs for OD that should be available worldwide. In many areas of the world, OD is often associated with concomitant benzodiazepine (BZD) dependence and abuse, which complicates treatment. However, possible changes in the cognitive functioning of these patients are not well-known. The present study is the first to examine longitudinal stability of memory function in OST patients with BZD use, thus providing a new tool for health policy authorities in evaluating the usefulness of OST.</p> <p>Methods</p> <p>Within the first two months (T1) and between 6–9 months (T2) after OST admission, we followed the working memory, immediate verbal memory, and memory consolidation of 13 methadone- and 15 buprenorphine- or buprenorphine/naloxone-treated patients with BZD dependence or abuse disorder. The results were compared to those of fifteen normal comparison participants. All participants also completed a self-reported memory complaint questionnaire on both occasions.</p> <p>Results</p> <p>Both patient groups performed statistically significantly worse than normal comparison participants in working memory at time points T1 and T2. In immediate verbal memory, as measured by list learning at T1, patients scored lower than normal comparison participants. Both patient groups reported significantly more subjective memory problems than normal comparison participants. Patients with more memory complaints recalled fewer items at T2 from the verbal list they had learned at T1 than those patients with fewer memory complaints. The significance of the main analyses remained nearly the same when the statistical tests were performed without buprenorphine-only patients leaving 12 patients to buprenorphine/naloxone group.</p> <p>Conclusion</p> <p>Working memory may be persistently affected in OST patients with BZD use. A high number of memory complaints among OST patients with BZD use may indicate memory consolidation impairment. These findings show that recovery of memory function in OD patients treated along with BZDs takes time, and their memory complaints may have practical relevance.</p

Health and Political Engagement

This title is published in Open Access with the support of the University of Helsinki.Social scientists have only recently begun to explore the link between health and political engagement. Understanding this relationship is vitally important from both a scholarly and a policy-making perspective. This book is the first to offer a comprehensive account of health and political engagement. Using both individual-level and country-level data drawn from the European Social Survey, World Values Survey and new Finnish survey data, it provides an extensive analysis of how health and political engagement are connected. It measures the impact of various health factors on a wide range of forms of political engagement and attitudes and helps shed light on the mechanisms behind the interaction between health and political engagement. This text is of key interest scholars, students and policy-makers in health, politics, and democracy, and more broadly in the social and health and medical sciences