Decreased natural organic matter in water distribution decreases nitrite formation in non-disinfected conditions, via enhanced nitrite oxidation

Nitrite in drinking water is a potentially harmful substance for humans, and controlling nitrite formation in drinking water distribution systems (DWDSs) is highly important. The effect of natural organic matter (NOM) on the formation of nitrite in simulated distribution systems was studied. The objective was to inspect how a reduced NOM concentration affected nitrite development via nitrification, separated from the effects of disinfection. We observed that nitrite formation was noticeably sensitive to the changes in the NOM concentrations. Nitrite declined with reduced NOM (TOC 1.0 mg L-1) but increased with the normal NOM concentration of tap water (TOC 1.6 mg L-1). Ammonium oxidation was not altered by the reduced NOM, however, nitrite oxidation was enhanced significantly according to the pseudo-first order reaction rate model interpretation. The enhanced nitrite oxidation was observed with both ammonium and nitrite as the initial nitrogen source. The theoretical maximum nitrite concentrations were higher with the normal concentration of NOM than with reduced NOM. The results suggest that the role of nitrite oxidation may be quite important in nitrite formation in DWDSs and worth further studies. As a practical result, our study supported enhanced NOM removal in non-disinfected DWDSs.Maa- ja vesitekniikan tuki ry. 33297 35211 39066

Biological nitrogen and phosphorus removal from wastewaters - Enhanching nitrification with free-swimming carriers

The enhancing of nitrification with free-swimming carriers was studied on this thesis. In the Literature part the prevailing theory of nitrification was reviewed, as well as biofilm processes and the research concerning biofilms and alternative biological processes to nitrification. In the Experimental part a process with biological nitrogen and phosphorus removal with a nitrifying biofilm was studied. The experiments were conducted in semi-technical scale. The following conclusions were made in the study: The nitrification rate of 1,3 gNO3-N m-2 d-1 is critical in dimensioning, and a higher rate probably cannot be used as the basis of dimensioning, because the maximal rate (2,0 gNO3-N m-2 d-1) cannot be utilized in practice. In a low temperature, e.g. 10 °C, the rate to be chosen would be 0,75 gNO3-N m-2 d-1 or lower. A process similar to the carrier line could be dimensioned to a smaller volume than the process based on bare activated sludge, if the basis of the dimensioning is the lowest temperature of the year following the melting of snow, as is common in Nordic countries. In these limiting conditions the higher nitrification potential of the carrier line became evident more clearly than in normal conditions. When the nitrification rates were compared to those reached by a hybrid process with a fixed carrier combined to activated sludge (Germain et al., 2007), 0,16-0,34 gNH4-N m-2 d-1 (8-9,2 °C) and 0,18-0,80 gNH4-N m-2 d-1 (14-19,5 °C), it can be noticed that the rates reached in this study were higher in respective temperatures. The concentration of dissolved oxygen could be used as a control parameter in a hybrid process. The nitrification in the carrier line was limited by the concentration dissolved oxygen half of the time and the concentration of ammonium half of the time. The optimal running parameters of the carrier line were depending on conditions: return sludge flow 100-150 %, nitrate recycle flow 115-150 %, anoxic recycle flow 110 % and the concentration of dissolved oxygen 3,0-7,5 mg l-1 according to a simplex optimization. All the online analysers needed monitoring with the laboratory analyses process samples. The following further studies arose from this thesis: What would be the minimal size of the carrier line year round at least as well as the activated sludge line? Fitting of a deterministic or other model to a process similar to the carrier line and verifying it. The A study of the temperature dependence of nitrification in a process similar to the carrier line. Studying the interactions between the biofilm and activated sludge considering the optimal: dimensioning of the process, the filling rate of the carrier and the required effective area as well as the( running conditions. The calculation of the sludge age in a process is similar to the carrier line sot, that it would be meaningful considering nitrification as well as the limiting sludge age, and which parameter it depends on.Tässä tutkimuksessa tutkittiin nitrifikaation tehostamista vapaasti kelluvien kantoainekappaleiden avulla. Kirjallisuusosassa perehdyttiin nitrifikaation vallitsevaan teoriaan, biofilmiprosesseihin ja niiden tutkimiseen sekä nitrifikaatiolle vaihtoehtoisiin biologisiin prosesseihin. Kokeellisessa osassa tutkittu prosessi oli aktiivilietteeseen sekä nitrifioivaan biofilmiin perustuva biologinen typen- ja fosforinpoistoprosessi. Kokeet suoritettiin puoliteknisen mittakaavan koelaitteistolla. Tutkimuksen perusteella tehtiin mm. seuraavia johtopäätöksiä: Prosessin mitoituksen kannalta nitrifikaationopeus 1,3 gNO3-N m-2 d-l on ratkaiseva, eikä suurempaa nopeutta todennäköisesti voida käyttää mitoituksen perustana, koska maksimaalista nopeutta (2,0 gNO3-N m-2 d-1) ei käytännössä voitaisi hyödyntää. Matalassa lämpötilassa, esimerkiksi 10 °C, valittaisiin nopeus 0,75 gNO3-N m-2 d-1 tai pienempi. Kantoainelinjan tyyppinen prosessi voidaan mitoittaa pienemmälle tilavuudelle kuin vapaan lietteen linjan tyyppinen, mikäli mitoituksen perusteena käytetään Pohjoismaissa tyypillistä lumen sulamisen seuraavaa vuoden matalinta jäteveden lämpötilaa. Näissä ääriolosuhteissa kantoainelinjan suurempi nitrifikaatiopotentiaali tuli esille selvemmin kuin normaaleissa ajo-olosuhteissa. Kantoainelinjan nitrifikaationopeuksia verratessa Germainin et at. (2007) kiinteään kantoaineeseen ja vapaaseen aktiivilietteeseen perustuvassa hybridiprosessissa saavutettuihin nopeuksiin, 0,16-0,34 gNH4-N m-2 d-1(8-9,2 °C) ja 0,18-0,80 gNH4-N m-2 d-1 (14-19,5 °C), voidaan todeta, että tässä tutkimuksessa saavutetut nopeudet ovat suurempia vastaavissa lämpötiloissa. Happipitoisuutta voitaisiin käyttää kantoainelinjan tyyppisen hybridiprosessin nitrifikaation säätösuureena. Kantoainelinjan nitrifikaatiota rajoitti hapen pitoisuus noin puolet koko koeajasta ja noin puolet ammoniumin pitoisuus. Kantoainelinjan optimaaliset ajoparametrit olivat simplex-optimoinnin tuloksena seuraavanlaisia: palautusvirtaama 100 - 150 %, nitraattikiertovirtaama 115 - 150 %, anoksikiertovirtaama 110 % ja aerobiosan happipitoisuus 3,0 - 7,5 mg l-1 olosuhteista riippuen. Kaikkien jatkuvatoimisten analysaattoreiden todettiin tarvitsevan tarkkailua prosessinäytteen laboratorioanalyysin avulla. Tutkimuksen tuloksia tulkittaessa nousi esille seuraavia jatkotutkimusehdotuksia: Kuinka pienellä aerobiosalla kantoainelinja olisi pystynyt nitrifioimaan ympäri vuoden vähintään yhtä hyvin kuin vapaan lietteen linja? Deterministisen tai muun mallin sovittaminen kantoainelinjan tyyppiselle hybridiprosessille ja mallin verifiointi. Kantoainelinjan tyyppisen prosessin nitrifikaation lämpötilariippuvuuden tarkastelu. Biofilmin ja vapaan aktiivilietteen välisten vuorovaikutusten selvittäminen prosessin optimaalisen mitoituksen, kantoaineen täyttöprosentin ja vaadittavan tehollisen pinta-alan sekä ajo-olosuhteiden kannalta. Kantoainelinjan tyyppisen prosessin lieteiän laskeminen niin, että se on nitrifikaation kannalta merkityksellinen ja mikä on rajoittava lieteikä sekä mistä se riippuu

Developing the plan for special needs education in the tourism, catering and domestic services department in Rauma Vocational College

The need for vocational special needs education has increased, because there are more and more challenging students studying in general vocational schools. In Rauma Vocational College, the plan for special needs education has been made as a part of the college’s student welfare plan. The challenge for the tourism, catering and domestic services department in Rauma Vocational College is to make its own specified plan for special needs education. This challenge was viewed in relation to the legislation concerning vocational education Education and research 2003 – 2008 Developmentplan and the college’s general plan for special needs education. A questionnaire for the teachers and other staff was included. Sources of information were special needs education literature and experts’ lectures. Based on my own experience and the results of the questionnaire I can say that there is a need for a specified plan for special need education in the department. A student with special needs will be en-couraged in studies by the staff and different interest groups. The aim is that this cooperation results in a web-based dynamic plan for special needs education in the study field.Ammatillisen erityisopetuksen tarve on lisääntynyt, koska yhä haasteellisempia opiskelijoita opiskelee yleisissä ammattioppilaitoksissa. Rauman ammattioppilaitos on tehnyt erityisopetuksen suunnitelman osana oppilaitoksen opiskelijahuoltosuunnitelmaa. Rauman ammattioppilaitoksen matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla (marata-ala) on haasteena laatia oma tarkennettu koulutuskohtainen erityisopetuksen suunnitelma. Marata-alan erityisopetuksen kehittämishaasteita tarkasteltiin suhteessa ammatillisen koulutuksen lain-säädännön ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman 2003-2008 tavoitteisiin sekä oppilai-toksen yleiseen erityisopetuksen suunnitelmaan. Omia kokemuksia tukemaan tehtiin kysely opettajille ja henkilökunnan edustajalle. Tietolähteinä käytettiin erityisopetuksen kirjallisuutta sekä tuoreita asiantuntijoiden luentoja. Kokemusten ja kyselyn vastausten perusteella koulutusalalla on tarvetta omalle tarkennetulle erityis-opetuksen suunnitelmalle. Erityistä tukea ja ohjausta tarvitsevaa opiskelijaa kannustetaan opiskelus-saan henkilökunnan ja sidosryhmien yhteistyöllä. Tavoitteena on, että yhteistyön pohjana on sähköi-sessä verkossa koulutusalan käytössä oleva dynaaminen erityisopetuksen suunnitelma

Dialogisen johtamisen mahdollisuudet organisaation kehittämisessä. Menetelmänä deliberatiivinen organisaatioraati.

Julkisen terveydenhuollon organisaatiot toimivat jatkuvasti muuttuvan yhteiskunnan ehdoilla. Selviyty-minen ja hoidon laadun varmistaminen vaatii organisaatioita jatkuvasti kehittämään palveluita. Toimintojen on kyettävä dynaamisesti mukautumaan toimintaympäristön uusiin vaatimuksiin, joten muutoksen hallinta edellyttää useiden näkökulmien samanaikaista tarkastelua. Tampereen yliopistollisen sairaalan lastenpsykiatrian klinikka on tunnistanut organisaatioympäristön ja monimuotoisuuden haasteet sekä uudistamistarpeen. Näiden vuoksi organisaation toiminnan kehittämisen menetelmäksi valittiin harkitseva, puntaroiva deliberatiivisen demokratian mukainen organisaatioraati. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin teoreettisesti deliberatiivisen demokratian käsitettä ja sen yhteyt¬tä dialogisuuteen ja dialogiseen johtamiseen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten vuoropuhelua asiakkaiden ja moniammatillisen henkilöstön kanssa voidaan hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelumuotoilussa sekä jatkossa dialogisessa johtamisessa. Tutkimuksessa empiirisiä tietoja kerättiin Tays:n lastenpsykiatrian klinikan kehityshankkeessa yhteistyössä Vaasan yliopiston kanssa. Tutkimuksessa käytettiin deliberatiivista organisaatioraatia, joka sai nimekseen TerveysDynamo. Hanke toteutettiin keväällä 2017. TerveysDynamoon osallistui organisaation kaikista toimijaryhmistä edustajia yhteiseen moniääniseen vuoropuheluun. Osallistujien edustavuus ja sitoutuminen olivat edellytyksiä mahdollisimman laajan aineiston saamiseksi. Raati kokoontui neljän päivän aikana tuomalla henkilökunta ja palvelun käyttäjät keskustelemaan asioista tasavertaisina yhdessä. Ryhmäkeskusteluissa käsiteltiin klinikan nykytilaa, tulevia haasteita ja luotiin toimintasuunnitelma, joka sisältää kehitysehdotuksia klinikan tulevaisuuden varmistamiseksi. Sosiaali- ja terveydenhuollossa tämän kaltaisen vuoropuhelun lisääminen hyödyttää palveluiden luomista asiakaslähtöiseksi hoitopoluksi. Dialogisuus sujuvoittaa työmenetelmiä, kehittää monitahoista moniammatillista yhteistyötä. Uudistumis- ja muutospaineiden keskellä voidaan kehittää laajasti prosesseja, toimintamalleja ja organisaatioiden hierarkian madaltamista. Tutkimustuloksissa ilmeni, että tulevai-suuden toimintojen kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollon alalla tapahtuu asiakaskunnan osallistamisella. Organisaatioraadin tavoitteet ja prosessin aikana saadut tiedot vaikuttivat merkittävästi kehitystyön onnistumiseen. Parannuksia koskevat ehdotukset olivat myös helpommin hyväksyttävissä, kun prosesseissa toimijoita, sekä asiakkaita että moniammattillisia henkilöitä, kuultiin laaja-alaisesti. Tulosten perusteella sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot tarvitsevat näkökulman vuoropuhelun hallintaan hierarkkisten ja byrokraattisten rakenteiden, jäykkien prosessien ja organisaatiokulttuurin kehittämiseksi.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format