Mobilising higher education for sustainable development – lessons learnt from the OECD study

Following decades of expansion in higher education, policy attention in OECD countries has begun to focus on the outcomes of higher education, its quality, relevance and impact. Consequently, there is also a greater interest in how universities and other higher education institutions contribute to sustainable development of their regions and how they can address global challenges such as global warming. With the processes of globalisation and localisation, the “Triple Bottom Line” i.e. economic, environmental and social performance of not only companies, but also universities is becoming increasingly important.Peer Reviewe

Supporting the contribution of higher education to regional development: lessons from an OECD review of 14 regions throughout 12 countries

Instituições de ensino superior (IES) podem e fazem uma contribuiçãosignifi cativa para o desenvolvimento econômico regional, social e cultural. Numa economia globalizada, a relevância de várias atividades conduzidas naquelasinstituições é crescente em importância e está sujeita a um aumento de uma avaliaçãominuciosa e cuidadosa. Entretanto, falhas de comunicação entre os agentesregionais e as IES reduzem a efetividade dos seus esforços no ensino, na pesquisa eno serviço público e limitam a compreensão do nível local de seus impactos. Estasfalhas de comunicação estão frequentemente associadas aos sinais políticos fracosou confusos, e agendas confl itantes. Com o propósito de responder este dilema, a OCDE implementou um projeto de pesquisa que envolveu 14 regiões através de12 países. Este artigo objetiva retirar algumas importantes lições da pesquisa daOCDE entitulada “Apoiando a Contribuição das Instituições de Ensino Superiorpara o Desenvolvimento Regional”.Higher education institutions (HEIs) can and do make a signifi cant contribution to regional economic, social and cultural development. In a globalisedeconomy, the relevance of the various activities conducted in those institutions isgrowing in importance and is subject to increasing scrutiny. However, failures ofcommunication between regional stakeholders and HEIs reduce the effectiveness oftheir teaching, research and public service efforts and limit the understanding at thelocal level of their impact. These communication failures are often associated withdue to weak or unclear policy signals, and confl icting agendas. In order to respond to this dilemma, the OECD implemented a research project that involved 14 regionsacross 12 countries. This paper aims at drawing some important lessons from theOECD study entitled “Supporting the Contribution of Higher Education Institutionsto Regional Development”

Vakinaistaa vai ei? Opetusministeriön selvitys rakennerahastovaroin toteutetuista maisteriohjelmista

Selvitystyön tavoitteena oli arvioida, missä määrin EU:n rakennerahastovaroin toteutetut maisteri- ja muuntokoulutusohjelmat täyttivät yliopistotutkinnoille annettavat vaatimukset, tukivat asianomaisten yliopistojen profiilia ja painoaloja sekä palvelivat alueiden ja niiden työelämän tarpeita. Selvitystyö koostui valtakunnallisesta kartoituksesta, yksityiskohtaisen selvityksen kohteeksi otettujen ohjelmien itsearvioinneista sekä yliopistojen johdon, ohjelmien vastuuhenkilöiden, opiskelijoiden ja sidosryhmien haastatteluista. Lukuvuosina 2001–2002 ja 2002–2003 kymmenessä suomalaisessa yliopistossa oli käynnissä yli 70 rakennerahastovaroin toimivaa maisteriohjelmaa. Yksityiskohtaiseen tarkasteluun valittiin 12 ohjelmaa, joissa oli aloittanut opintonsa yli 900 opiskelijaa, monet työelämässä toimivia aikuisopiskelijoita. Neljä ohjelmaa järjestettiin etätoimipisteissä. Ohjelmat tukivat yleensä järjestävän yliopiston profiloitumista. Muutaman ohjelman tutkimusperusta sekä yhteensopivuus yliopiston painoaloihin ja profiiliin jäivät kuitenkin kyseenalaisiksi. Ohjelmat olivat profiloituneet vastaamaan alueellisiin tarpeisiin. Joissakin ohjelmissa työelämäkontaktit olivat yksittäisten henkilöiden tai työssäkäyvien aikuisopiskelijoiden varassa. Systemaattista työelämäyhteistyötä tehtiin muutamassa ohjelmassa. Ohjelmat olivat heterogeenisiä: ne vaihtelivat perusopetukseen integroiduista pysyvistä ohjelmista kertaluonteisiin, erillisiksi suunniteltuihin ohjelmiin. Eroja ilmeni opiskelijavalinta-, ohjaus- ja laadunvarmistuskäytännöissä. Opiskelija- ja tutkintokohtaiset hinnat vaihtelivat 10.000:sta 67.000 euroon. Rekrytointiprosessit olivat osoittautuneet haastaviksi. Pohjaopintojen heterogeenisyys koettiin ongelmalliseksi useimmissa ohjelmissa. Heterogeeninen pohjakoulutustausta ja -taso sekä työn ja opintojen yhteensovittaminen edellyttivät tehokasta opintojen suunnittelua ja ohjausta. HOPS oli käytössä yhtä lukuun ottamatta kaikissa ohjelmissa mutta HOPS-käytännöissä ilmeni vaihtelevuutta. Akateemisen ohjauksen ongelmat korostuivat erityisesti ohjelmissa, joissa opetus perustui yliopiston ulkopuoliseen osaamiseen. Tutkintotavoitteiden saavuttaminen oli osoittautunut haasteelliseksi. Opinto-oikeuksissa ilmeni epäjohdonmukaisuuksia. Kolmessa ohjelmassa maisterikoulutettavat oli otettu erillisopiskelijoiksi, jotka saivat tutkinto-oikeuden hakemuksesta suoritettuaan tietyn määrän opintoviikkoja. Yhdessä ohjelmassa kerättiin opiskelijakohtaisia maksuja. Selvitystyön perusteella esitetään seuraavaa 1. Maisteriohjelmien laatua, tuloksellisuutta ja yhteyttä yliopistojen laadunvarmistusjärjestelmään on vahvistettava. 2. Maisteriohjelmien tulee rakentua riittävän vahvan tutkimusperustan ja yliopiston oman osaamisen varaan. 3. Akuutteihin koulutustarpeisiin on vastattava täydennyskoulutuksella, jota tulee tuotteistaa vastaamaan työelämän lisäkouluttautumistarpeita. Samaa opetusta voidaan hyödyntää tutkintoon johtavana koulutuksena ja täydennyskoulutuksena. 4. Aikaisempien opintojen hyväksilukemisesta on siirryttävä malliin, jossa pohjatutkinnon perusteella määritellään täydentävät opinnot. Aikaisemman osaamisen tunnistamista ja tunnustamista on vahvistettava. 5. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen alueellista yhteistyötä, yhteistä strategiatyötä ja strategioiden toimeenpanemista tulee jatkaa. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteisiä alakohtaisia foorumeja tulee perustaa kansalliselle tasolle. 6. Maisterikoulutettavien tutkinto-oikeuskysymykset on ratkaistava korkeakoulujärjestelmän tasolla. 7. Emoyliopiston tulee vastata etäpistekoulutuksen laadunvarmistuksesta ja hallinnollisista menettelytavoista. 8. Maisteriohjelmien kansainvälistymistä on kehitettävä yliopistojen kansainvälisten yhteyksien ja kotikansainvälistymisen avulla. 9. Viranomaistulkinnat ESR-rahoituksen käytöstä ja opiskelijoiden alueellisen taustan vaatimuksista on yhdenmukaistettava kansallisella tasolla. 10. Kaksiportaisessa tutkintojärjestelmässä perusrahoitusta tulee saada erikseen kandidaatti- ja maisteritutkinnoista

Respect and its associated factors as perceived by older patients

Aims and objectives To investigate older hospital patients' perceptions of respect in a patient-nurse relationship and its associated factors. Background To be cared for with respect is fundamental to ethical nursing care. However, respect has seldom been a main topic of nursing research, and few of these studies have assessed older patients' perceptions of being respected by nurses alongside associated factors. Design A cross-sectional, descriptive and correlational survey design. Methods Hospitalised older patients (n = 200) were interviewed using the ReSpect Scale, measuring respect within the nurse-patient relationship, the EuroQol 5D-5L, measuring perceived health status, and the Patient Satisfaction Scale, measuring satisfaction with nursing care. Sociodemographic characteristics were also collected. Data were analysed using descriptive statistics, Pearson's correlation coefficient, the t test and analysis of variance. The STROBE Statement was used for reporting this research. Results Older patients reported moderate levels of perceived respect in their patient-nurse relationships. A statistically significant, strong positive correlation between patient satisfaction and their perceptions of respect was found. Poor perceived health status was also statistically significantly associated with older patients' perceptions of respect. No statistically significant associations between patients' other sociodemographic characteristics and their perceptions of respect were found. Conclusions The identification of factors and their associations with respect is a basic step towards theory generation. Further empirical research is needed to test the preliminary associations found in this study to further develop the current understanding of respect and its associated factors. Relevance to clinical practice The older patients' perceptions of respect highlighted in this study show the need for the further consideration, reflection and development of this important aspect of the relationship between patients and nurses. The identification and measurement of respect and its associated factors may help to improve respect in nursing care making it more visible in the care of older people

Mobilising higher education for sustainable development – lessons learnt from the OECD study

Following decades of expansion in higher education, policy attention in OECD countries has begun to focus on the outcomes of higher education, its quality, relevance and impact. Consequently, there is also a greater interest in how universities and other higher education institutions contribute to sustainable development of their regions and how they can address global challenges such as global warming. With the processes of globalisation and localisation, the “Triple Bottom Line” i.e. economic, environmental and social performance of not only companies, but also universities is becoming increasingly important.Peer Reviewe

Supporting the contribution of higher education to regional development: lessons from an OECD review of 14 regions throughout 12 countries

Instituições de ensino superior (IES) podem e fazem uma contribuiçãosignifi cativa para o desenvolvimento econômico regional, social e cultural. Numa economia globalizada, a relevância de várias atividades conduzidas naquelasinstituições é crescente em importância e está sujeita a um aumento de uma avaliaçãominuciosa e cuidadosa. Entretanto, falhas de comunicação entre os agentesregionais e as IES reduzem a efetividade dos seus esforços no ensino, na pesquisa eno serviço público e limitam a compreensão do nível local de seus impactos. Estasfalhas de comunicação estão frequentemente associadas aos sinais políticos fracosou confusos, e agendas confl itantes. Com o propósito de responder este dilema, a OCDE implementou um projeto de pesquisa que envolveu 14 regiões através de12 países. Este artigo objetiva retirar algumas importantes lições da pesquisa daOCDE entitulada “Apoiando a Contribuição das Instituições de Ensino Superiorpara o Desenvolvimento Regional”.Higher education institutions (HEIs) can and do make a signifi cant contribution to regional economic, social and cultural development. In a globalisedeconomy, the relevance of the various activities conducted in those institutions isgrowing in importance and is subject to increasing scrutiny. However, failures ofcommunication between regional stakeholders and HEIs reduce the effectiveness oftheir teaching, research and public service efforts and limit the understanding at thelocal level of their impact. These communication failures are often associated withdue to weak or unclear policy signals, and confl icting agendas. In order to respond to this dilemma, the OECD implemented a research project that involved 14 regionsacross 12 countries. This paper aims at drawing some important lessons from theOECD study entitled “Supporting the Contribution of Higher Education Institutionsto Regional Development”

Review of Higher Education Institutes in Regional Development. Guidelines for the self-evaluation Report 2008-2010

Evaluierungen von „höherer Bildung in der Regional- und Stadtentwicklung“ sind für die OECD Instrumente zur Mobilisierung von Hochschulbildung für wirtschaftliche, soziale und kulturelle Entwicklung von Städten und Regionen. Damit kann analysiert werden, wie sich das Hochschulsystem auf die regionale und lokale Entwicklung auswirkt. Darüber hinaus erleichtern sie die verstärkte Zusammenarbeit und den Aufbau von Kapazitäten. Um das institutionelle Lernen in der Hochschulbildung zu fördern, bietet die OECD Leitlinien für Selbstevaluierungsberichte an, die in diesem Dokument angeboten werden