10 research outputs found

    Aikakauslehden toimitussihteerin työnkuva. Työpaikkana Suosikki ja kymmenen muuta aikakauslehteä.

    No full text
    Tämä pro gradu –tutkielma on työnkuvakartoitus, joka kuvaa kapeaa siivua Suomen liki kolmestasadasta aikakauslehden toimitussihteeristä. Työnkuvakartoituksen kohteena on kymmenen toimitussihteeriä, jotka työskentelevät kerran kuussa ilmestyvässä aikakauslehdessä. Työnkuvaa havainnollistetaan lisäksi tekijän kuukauden ajan pitämällä journalistisen työn päiväkirjalla. Haastateltavat valittiin levikiltään isohkoista lehdistä kolmesta eri aikakauslehtitalosta: Yhtyneistä Kuvalehdistä, A-Lehdistä ja Helsinki Mediasta. Haastateltavien työpaikat olivat niin erikois- kuin yleisaikakauslehtiä, harraste- ja miestenlehtiä. Haastateltujen edustamissa toimituksissa saattoi olla yksi tai useampi toimitussihteeri, osassa työskenteli myös toimituspäällikkö ja vakituisia toimittajia, osassa ei. Puolistrukturoitujen haastattelujen teossa käytettiin kysymysrunkoa, jota seurattiin viitteellisesti kussakin haastattelutilanteessa. Haastattelujen perusteella voidaan sanoa, että toimitussihteeri on lehtensä laadunvalvoja, jonka harteilla lepää vastuu aikatauluissa pysymisestä ja lehden hyvästä kielestä. Hän osallistuu aktiivisesti lehtensä sisällön; juttujen ja kuvien valintaan ja editointiin. Hänen läheisin työparinsa on taittaja tai päätoimittaja. Journalistisen työn päiväkirjassa kuvataan yhden Suosikki-lehden valmistumisprosessia lehden toimitussihteerin silmin. Aikakauslehden painomekanismit, aikataulut, reprotyö ja taitto sekä työnkuvan moninaisuus tulevat lukijalle tutuksi päiväkirjaa lukiessa. Suosikki ja sen sijoittuminen aikakauslehtien kokonaiskenttään ovat aiheena luvussa 4. Samassa yhteydessä esitellään ja arvioidaan uuden tekniikan, digitaalisuuden, mukanaan tuomia haasteita. Suosikin sisällön arvioinnin apuna käytetään Ullamaija Kivikurun ja Riitta Brusilan aikakauslehtitutkimuksia, joista Kivikurun tutkimus keskittyy sisällön ulkomaalaistumiseen ja Brusilan aikakauslehden yleiseen kuvankäyttöön. Sekä pro gradu -tutkielman että Brusilan ja Kivikurun tutkimusten mukaan Suosikissa käytetään paljon realistisia tai realistisuutta matkivia henkilökuvia. Kuvat ja teksti kohdentuvat valtaosin ulkomaiseen aineistoon.1. ESIPUHE: MIKSI TÄMÄ PRO GRADU SYNTYI 1 2. AIEMMAT TUTKIMUKSET 4 2.1. Toimitussihteerin työnkuvatutkimukset 4 2.2. Toimitusorganisaatiotutkimukset 6 2.3. Suosikkia käsittelevät tutkimukset 9 2.3.1. Suosikki osana aikakauslehtikuvatutkimusta 9 2.3.2. Suosikki osana aikauslehtien ulkomaalaistumistutkimusta 11 2.3.3. Muut tutkimukset 13 3. TUTKIMUSONGELMA, -METODI JA TAVOITEET 16 3.1. Tutkimusongelma 16 3.2. Käytetyt metodit 16 3.2.1. Journalistinen päiväkirja 17 3.2.2. Suosikin analysointi Kivikurun ja Brusilan metodeilla 18 3.2.3. Toimitussihteerien haastattelut 18 4. SUOSIKKI AIKAKAUSLEHTIKENTÄSSÄ 21 4.1. Aikakauslehti tilataan useimmiten kotiin 21 4.1.1. Levikki vs. lukijamäärä 22 4.1.2. Aikakauslehtien lukemista tutkitaan 23 4.1.3. Lehtien lukemismotiivit 25 4.1.4. Kuka lukee nuortenlehtiä 25 4.1.5. Entä kuka lukee Suosikkia 27 4.2. Suosikki 30 4.2.1. Suosikin historia 30 4.2.2. Suosikin levikkikehitys kautta vuosikymmenten 30 4.2.3. Suosikin mediatiedot 31 4.3. Lehtimaailman uudet haasteet 32 4.3.1. Verkkolehdet 33 4.3.2. Yhtyneet Kuvalehdet internetissä 34 4.3.3. Digitaalisuus lehdenteossa 35 5. TOIMITUSTYÖ SUOSIKISSA 38 5.1. Kuka tekee mitä 38 5.1.1. Päätoimittaja 39 5.1.2. Toimituspäällikkö ja toimitussihteeri editoivat juttuja 41 5.1.3. AD ja lehden visuaalinen ilme 44 5.2. Lukijapalautteesta lähtee ideointi 47 5.3. Kuvavalinnat 51 5.4. Juttujen ideointi ja tilaus 53 5.5. Tekstimainonta väijyy kulman takana 57 5.6. Mediabrandi 59 6. SUOSIKKI 8/99 61 6.1. Päiväkirja työajalta 7.6.-2.7. 1999 61 6.1.1. Ensimmäinen viikko 61 6.1.2. Toinen viikko 63 6.1.3. Kolmas viikko 67 6.1.4. Neljäs viikko 69 6.1.5. Yhteenveto kuluneesta kuukaudesta 72 6.2. Suosikki 8/99 kuva-aiheanalyysi 76 6.3. Suosikki 8/99 ulkomaisen kohdennuksen analyysi 78 6.3.1. Kannet 78 6.3.2. Sisäsivut 80 7. TOIMITUSSIHTEERIN TYÖ KUUKAUSILEHDESSÄ - HAASTATTELUJEN PURKU 81 7.1. Hyvän toimitussihteerin ominaisuudet 83 7.2. Vastaajien taustat 85 7.3. Toimitustyön rakenne 86 7.4. Editoinnin rajat 92 7.5. Muut mediat 94 7.6. Muuta 95 7.7. Johtopäätökset 96 8. YHTEENVETO 98 LIITTEET LIITE 1. Toimitussihteeriä haetaan: työpaikkailmoituksia LIITE 2. Toimitussihteerihaastattelun kysymysrunko LIITE 3. Yleisimmät oikolukumerkit esimerkkeineen LIITE 4. Suosikin painoaikataul

    Huippuruokaa kotona ja kaupassa – esittelyssä ravintolaruuan uudet jakelukanavat

    No full text
    Koronaepidemian myötä monen ravintolayrittäjän liiketoiminta käytännössä pysähtyi. Aiemmin kotiinkuljetuspalveluita olivat tarjonneet lähinnä pikaruokaravintolat. Nyt asiakkaita palvellaan monipuolisemmin koko ravintola-alalla fine diningista lounaskahviloihin. Syöminen siirtyi ainakin hetkeksi ravintolasta koteihin

    Rikastettuja makuelämyksiä

    No full text

    Poikkeusajan virtuaalitapahtumia – alan huiput tuovat tarjontansa kotisohville

    No full text
    Kun fyysistä etäisyyttä ja matkustusta rajoitettiin ympäri maailman, virtuaalitapahtumista tuli tärkeämpiä kuin koskaan. Tapahtumien perumisen sijaan tarjonta on siirtynyt verkkoon

    Mitä saisi olla? : matkailu- ja ravintola-alan tulevaisuuden osaamista

    No full text
    Silmäilet nyt Haaga-Helia ammattikorkeakoulun toteuttaman ja Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman MODULE-hankkeen julkaisua. Kaksivuoti- nen hanke alkoi juuri oikealla hetkellä, kun koronapandemiasta ja sen vai- kutuksista elinkeinoelämään ja yhteiskuntaan oli kärsitty pari vuotta. Jo aiemmin työvoimapulasta kärsineeltä MaRa-alalta oli lähtenyt kymmeniä- tuhansia työntekijöitä pandemian myötä kasvaneen epävarmuuden, lomau- tusten ja irtisanomisten vuoksi. Rakkaalla lapsella on monta nimeä: Hospitality-ala. Vieraanvaraisuusala. Hotelli-, ravintola-, matkailu- ja tapahtuma-ala. MaRa-ala. MaRaTa-ala. MaRaMa-ala. Kaikilla näillä kuvataan sitä kokonaisuutta, jossa asiakas syö, juo, matkustaa kohteeseen, yöpyy, nauttii kulttuurista – kokee elämyksiä. Tässä teoksessa käytetään pääasiassa termiä MaRa-ala ja sillä tarkoitetaan koko vieraanvaraisuusalaa. Pandemian kaltaiset kriisit ja toimintaympäristön muutokset vaikuttavat vä- littömästi osaamistarpeisiin. Tulevaisuuden kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja yritysten toiminnan kehittämiseksi tarvitaan ennakointia ja uudenlaisia tai- toja. Kun tarvittava osaaminen on tunnistettu, voidaan yrityksessä varmis- taa sen hankkiminen rekrytoinneilla, urasuunnittelulla sekä henkilöstön ke- hittämisellä ja kouluttamisella. 6 MODULE-hankkeen tavoitteena oli tunnistaa alan osaamistarpeet ja luoda niihin joustavaa koulutusta ja ohjausta. Hankkeessa kartoitettiin syksyn 2021 aikana MaRa-alan nykyisiä ja tulevaisuuden osaamistarpeita aikaisempien selvitysten, kyselytutkimuksen, asiantuntijahaastatteluiden ja mittavan työpaikkailmoitusaineiston avulla. Tämän jälkeen muotoiltiin joustava modulaarinen opintokokonaisuus yhdessä yhteistyöverkoston kanssa. Koulutuksiin osallistui hankkeen aikana noin 150 henkilöä. Hankkeen kohderyhmään kuuluivat koulutuksesta työelämään tai koulutuksesta koulutukseen siirtymävaiheessa olevat nuoret, työttömyyden riskiryhmässä olevat henkilöt sekä MaRa-alalla työskentelevä tai alalle hakeutuva työvoima. Lisäksi keskeinen kohderyhmä olivat alan yritykset, jotka tarvitsivat – jo ennen pandemiaakin – osaavaa työvoimaa. Julkaisussa kuvataan osaamistarpeiden tunnistamisen, koulutuksen kehittämisen ja ohjauksen mallit, jotta muilla koulutusorganisaatioilla on mahdollisuus hyödyntää hankkeessa opittua ja testattua. Lisäksi osaamiskartoituksen tuloksista on hyötyä alan yrityksille, kun niissä pohditaan, mihin suun- taan henkilöstön koulutusta ja kehittämistä lähdetään viemään. Kirjan kantava teema on jatkuva oppiminen. Jatkuvalla oppimisella vastataan tarpeeseen kehittää ja uudistaa osaamista työuran eri vaiheissa. Osaamisen merkitys kasvaa entisestään tulevaisuudessa, ja työtehtävien muutokset pakottavat kehittämään sekä koulutusjärjestelmää että tukemaan yksilöiden jatkuvaa oppimista. Julkaisu rakentuu kolmesta vaihekuvauksesta. Ensimmäisessä käsitellään osaamiskartoituksen tulokset MaRa-alan lähtötilanteen ymmärtämiseksi. Toisessa osassa esitellään hankkeessa yhteiskehitetyt mallit. Kolmanneksi arvioidaan hanketiimin kokemuksia oppimisen muotoilusta ja osallistujien oppimiskokemuksia. Tätä julkaisua kirjoittaessa ala painii jo uusien haasteiden kuten energiakriisin ja odottamattoman suuren inflaation parissa. Niistä huolimatta yhteistyö alalla on tiivistynyt veto- ja pitovoimahaasteiden voittamiseksi. Yhdessä kehittämällä MaRa-alalla voidaan luoda tulevaisuuden hyviä työpaikkoja. Niissä arvostetaan, kohdataan ja palvellaan ihmisiä

    Naiset arvostavat osaamista enemmän kuin miehet

    No full text
    Tulevaisuuden kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja toiminnan kehittämiseksi yritykset tarvitsevat ennakointia ja oikeanlaista osaamista. Osaamisen ajatellaan tavallisesti koostuvan tiedoista, taidoista ja muista tekijöistä, kuten arvoista ja asenteista. Osaamisen merkitys kasvaa entisestään tulevaisuudessa, ja työtehtävien osaamisrakenteen muutokset pakottavat kehittämään sekä koulutusjärjestelmää että yksilöiden jatkuvaa oppimista. Osaamistarpeisiin vaikuttavat monenlaiset toimintaympäristön muutokset, kriisit, tulevaisuuden ilmiöt ja trendit. Euroopan Sosiaalirahaston rahoittamassa MODULE-hankkeessa kartoitettiin syksyllä 2021 pandemiasta pahasti kärsineen hotelli-, ravintola- ja matkailualan nykyisiä ja tulevaisuuden osaamistarpeita. Kyselyssä hyödynnettiin Opetushallituksen Osaamisen ennakointifoorumin vuonna 2018 tekemän kyselylomakkeen osaamisväittämiä. Lisäksi arvioitaviksi poimittiin aikaisempien selvitysten ja hankkeiden tuloksista tunnistettuja osaamistarpeita. Lopputuloksena kyselyyn valikoitui 56 tunnistettua osaamista, ja vastaajia pyydettiin arvioimaan kasvaako vai väheneekö osaamisen merkitys tulevaisuudessa

    Korona muutti MaRa-alan työvoimatarpeita

    No full text
    Työpaikkailmoitukset peilaavat hyvin työmarkkinoiden tarpeita. Data on täysin avointa ja sitä on paljon. Tämä oli erinomainen lähtökohta tekoälyn hyödyntämiselle MODULE-hankkeessa, kun halusimme selvittää, miten korona vaikutti MaRa-alan yritysten osaamistarpeisiin vuosina 2018–2021. Tässä artikkelissa analysoidaan MaRa-alan työpaikkailmoituksia tekoälyn tuottaman datan avulla. Aineisto tuotettiin MODULE-tutkimushankkeen yhteydessä. Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa hankkeessa tunnistetaan MaRa-alan nykyiset ja tulevaisuuden osaamistarpeet sekä kehitetään joustavia modulaarisia koulutuksia vastaamaan näihin tarpeisiin. Hankkeessa luotu koulutusmalli tukee matkailusektorin työvoiman osaamisen kehittämistä sekä nuorten työllistymistä COVID-19 kriisissä, ja tarjoaa syksyllä 2022 ilmaisia koulutuksia työntekijöille

    Tietoja, taitoja ja asennetta – Tarkastelussa restonomin osaamiskartoitukset vuosilta 2006, 2016 ja 2022

    No full text
    Restonomien osaamista kartoitetaan säännöllisesti. Tavoitteena on ennakoida, mitä vieraanvaraisuusalalle valmistuvan on osattava, jotta hän työllistyy ja voi onnistua työssään. Tätä tietoa tarvitaan päätettäessä, mitä koulutuksen pitää sisältää – nykyiset hospitality-alan opiskelijat kun ovat vielä 2070-luvulla työelämässä. Halu ymmärtää ja ennustaa tulevaisuutta on ominaista ihmisille. Tulevaisuuden ennakointia tehdään kaikkialla, etenkin koulutusalalla. Opetushallituksen vetämä Osaamisen ennakointifoorumi (OEF) on hakenut vastauksia 30 toimialalle siitä, kuinka osaamisten merkitys muuttuu ja mitkä ovat tärkeimpiä osaamisia vuonna 2035

    Viininmaistelua koronan aikaan – ja sen jälkeen?

    No full text
    Moniaistisessa viininmaistelutilaisuudessa syvennyttiin alsacelais-viinien tarinaan ja luonteeseen. LAB8:n The Box -hankkeen teknologialla toteutettu kokeilu osoitti mielikuvien toimivan tehokkaasti myös virtuaalisin keinoin. Pandemian aikaan moniaistisen maistelun voi siirtää kokonaan virtuaalimaailmaan

    Historian opetuksen määrästä ja laadusta koulussa 1900-luvun jälkipuoliskolla : keskustelua

    No full text
    Keskustelua. Edelliset artikkelit: Historiallinen aikakuskirja. 98 (2000) : 2, s. 158 ; 98 (2000) : 3, s. 264
    corecore